Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina
Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.

Tiia Toivosen väitöstutkimus osoitti etäopiskelun heikentäneen opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Tulosten perusteella opiskelijoiden kokemukset kuitenkin vaihtelivat, ja osa heistä raportoi opiskeluhyvinvointinsa ja yhteenkuuluvuuden tunteensa korkealle tasolle pandemia-ajasta huolimatta. Opiskeluhyvinvointia tukivat opiskelijan usko omiin kykyihin selviytyä etäopiskeluhaasteista, kokemus yhteenkuuluvuudesta ja korkeakouluyhteisön tarjoama tuki.
Väitöstutkimuksen mukaan opiskelijoiden hyvinvoinnin tilanne vaikeutui entisestään koronapandemian pakottaessa heidät etäopiskeluun. Opiskeluhyvinvoinnilla on yhteyksiä paitsi opintojen sujuvuuteen, myös muun muassa mielenterveyteen ja myöhempään työhyvinvointiin, minkä vuoksi sen heikentyvä kehityskulku on huolestuttavaa.
Tutkimus perustuu ainutlaatuiseen pitkittäisaineistoon, jossa seurattiin Tampereen korkeakouluyhteisön opiskelijoita vuosina 2020–2022. Aineisto on kerätty osana Työsuojelurahaston rahoittamaa Turvallisesti etänä -tutkimushanketta.
Opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen on koko yhteiskunnan etu
Moni iloitsi lähiopetukseen palaamisen vahvistaneen yhteisöllisyyttä, mutta osa kohtasi myös uudenlaisia ulkopuolisuuden ja eriytyneisyyden tunteita pandemian jälkeen.
– Lisäksi vaikeuksia aiheuttivat esimerkiksi opetuksen joustamattomuus, opiskelutilojen puute ja oppimisen itsesäätelyn vaikeudet. Toisaalta opiskelijat myös arvostivat vaihtoehtoisia opiskelutapoja ja kokivat niiden helpottavan opiskelun ja muun elämän yhteensovittamista, Toivonen summaa.
Tutkimuksen perusteella huomiota tulee kiinnittää yhteisöllisyyden vahvistamiseen ja opiskelijan yksilöllisten voimavarojen, kuten pystyvyysuskon ja oppimisen itsesäätelyn taitojen, tukemiseen.
– Koulutustason nosto on tärkeää Suomen tulevaisuuden kannalta, mutta tarvitsemme hyvinvoivia osaajia. Korkeakoulujen tulee huomioida opiskelijoiden moninaiset tarpeet tarjoamassaan tuessa. Opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen on koko yhteiskunnan etu. Tämä edellyttää tietysti korkeakoulutuksen sekä opiskelijoiden mielenterveys- ja tukipalveluiden riittävää resursointia, Toivonen painottaa.
Heinolasta kotoisin oleva Tiia Toivonen asuu Seinäjoella ja työskentelee psykologina Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä.
Väitöstilaisuus perjantaina 14. marraskuuta
Psykologian maisteri Tiia Toivosen psykologian alaan kuuluva väitöskirja Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointi ja yhteisöllisyys koronapandemian aikana ja sen jälkeen tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 14.11.2025 klo alkaen. Paikkana on Linna-rakennuksen luentosali K103 (Kalevantie 5). Vastaväittäjänä toimii professori Eija Pakarinen Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii professori Anne Mäkikangas Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiia Toivonen
tiiatvn@gmail.com
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Eturauhassyövän seulonta PSA-testillä vähentää pitkän aikavälin kuolleisuutta31.10.2025 10:40:00 EET | Tiedote
Eurooppalainen tutkimus osoittaa PSA-testauksen vähentävän eturauhassyövän aiheuttamaa kuolleisuutta. Tulokset tuovat kuitenkin samalla esiin testaukseen liittyvää ylidiagnostiikkaa eli merkityksettömien syöpätapausten toteamista. Tutkijoiden mukaan onkin tärkeä kehittää seulontaa riskiin perustuvaksi.
Pullonkaulatulot vaikuttavat sähkön markkinahinnan muodostukseen29.10.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Sähkömarkkinoilla on havaittu yllättävää hintojen heiluntaa, jonka taustalla voi olla tutkijoiden mukaan markkinahinnan laskentamalli. Malli saattaa päätyä maksimoimaan taloudellista hyötyä pullonkaulatuloista, joita syntyy, kun tarjousalueiden välillä siirretään sähköä tilanteessa, jossa niiden välillä on hintaero. Taustalla vaikuttaa muutos virtausperusteiseen kapasiteetin laskentaan, joka ohjaa siirtoja markkinan kannalta tehokkaampiin kohteisiin, mikä voi nostaa sähkön hintaa tietyissä tilanteissa. Markkinahyöty ei aina tarkoita kuluttajalle edullista hintaa.
Väitös: Teollinen resurssienhallinta on kyvykkyyksien, ei materiaalien hallintaa24.10.2025 15:53:44 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Jarmo Uusikartano tarkastelee teollisen resurssienhallinnan määritelmää uudesta näkökulmasta. Tällöin resurssi ei viittaa yksittäisiin esineisiin tai asioihin, vaan ihmisten ja luonnon väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tutkimus tuo esiin nykyisen resurssienhallinnan käsitteistön puutteet ja ehdottaa resurssienhallinnalle uutta määritelmää, joka huomioi ympäristöllisen kestävyyden resurssienhallinnalle asettamat reunaehdot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme