Päijät-Hämeen hyvinvointialue: Valtiolta kiittävää palautetta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä digitalisaation etenemisestä

Viime vuonna Päijät-Hämettä verrattiin tasaista tahtia työnsä hoitavaan ravihevoseen. Myös tänä vuonna todettiin hyvän juoksun jatkuvan. Digitaalisten palveluiden kehittämiseen ei enää annettu valtiolta erillistä suositusta, koska digitalisaation katsottiin etenevän tavoitteiden mukaisesti muutenkin. Myös hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä yhdyspintatyö eli hyvinvointialueen organisaatiorajat ylittävä yhteistyö ovat valtion mukaan maakunnassa pitkällä. 

Hyvinvointialueneuvottelut ovat valtiolle keino alueiden ohjaamiseen, mutta niiden tarkoituksena on myös muodostaa yhteistä tilannekuvaa, tunnistaa järjestelmän ja lainsäädännön epäkohtia sekä kuulla hyvinvointialueiden kehitysehdotuksia. Alueiden suoriutumista arvioidaan omien selvitysten lisäksi erilaisten raporttien, tilastojen ja asiantuntija-arvioiden perusteella. 

Päijät-Hämeessä käyttöön otetun ilmiöpohjaisen budjetoinnin luonnehdittiin tukevan oikealla tavalla lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä. Ilmiöpohjaisen budjetoinnin kautta on pystytty muun muassa vahvistamaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstöä sekä onnistuttu lyhentämään terapiajonoja.​ Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen maakunnalliset tavoitteet on valtion mukaan valittu ratkomaan nimenomaan Päijät-Hämeelle ominaisia haasteita kuten ylisukupolvista syrjäytymistä. Valtio suositti jatkamaan perhe- ja sosiaalipalveluissa painopisteen siirtoa raskaista ja kalliista erityistason palveluista peruspalveluihin. 

Erikoissairaanhoidossa Päijät-Häme on jo edistynyt hyvin leikkaus- ja hoitojonojen purussa, ja tilanne saadaan lain edellyttämän hoitotakuun mukaiseksi vuoden loppuun mennessä. Avosairaanhoidossa on saatu parannettua etenkin lääkärinhoidon jatkuvuutta. Päijät-Hämeen todettiin jo nyt tuottavan palvelunsa kustannustehokkaasti ja palveluiden tarpeeseen suhteutettuna hieman keskimääräistä matalammin kustannuksin. Pelastustoimen onnettomuuksia ja paloja ehkäisevää työtä arvioitiin suunnitelmalliseksi ja tietoon pohjautuvaksi. 

Talouden tasapainotustoimet etenevät Päijät-Hämeessä vakuuttavaan tahtiin. Palveluverkko on jo valmiiksi tiivistetty, ja alue on onnistunut vuokratyövoiman käytön vähentämisessä.  

Vaikka onnistumisia ja tasaista suoriutumista on paljon, parannettavaa alueella on valtionhallinnon näkökulmasta edelleen muun muassa palvelurakenteen keventämisessä ja ikääntyneiden palveluiden peittävyydessä. Pelastustoimen toimintavalmiutta on myös kehitettävä edelleen, samoin kuin sopimuspalokuntiin rekrytoitumista. Kaikissa palveluissa on jatkuvasti arvioitava vaikuttavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. 

– Hyvinvointialueen palvelut ja niiden saatavuus ovat parantuneet hitaasti, mutta jatkuvasti on menty eteenpäin. Tilanne on suurelta osalta huomattavasti parempi kuin ennen hyvinvointialueuudistusta. Tehtävää on silti edelleen paljon. Palvelutarpeen muutokset, taloudellinen epävarmuus ja turvattomuuden tunteen lisääntyminen ovat suuria haasteita, jotka tulevat näkymään palveluissa myös uusina toimintamalleina. Niihin sopeutuminen vie aikansa sekä henkilöstöltä että palveluiden käyttäjiltä, kuvaa tilannetta hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen.