Yhteenkuuluvuuden johtaminen voi olla avain työpaikan kasvuun
Keskustelu suomalaisen johtamisen haasteista saa tuoreen näkökulman Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen uudesta tutkimuksesta. Tulosten mukaan työpaikan yhteenkuuluvuuden – eli työyhteisön identiteetin – johtaminen voi olla ratkaiseva tekijä kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Vielä vaikuttavampia tuloksia saavutetaan, kun yhteenkuuluvuutta johdetaan yhdessä.

Työpaikan yhteenkuuluvuuden liima muodostuu yhteisestä käsityksestä siitä, keitä "me" olemme työyhteisönä, miten toimimme ja miksi olemme olemassa. Tuore tutkimus peräänkuuluttaa lisää yhteenkuuluvuutta työhön, jotta kasvu ja innovaatiot voivat toteutua.
Väitöskirjatutkija Merja Luostarinen Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksesta kertoo, että johtajat voivat valjastaa tämän yhteenkuuluvuuden liiman kasvun luontiin usealla tavalla. Johtaminen on tehokkaampaa, jos johtaja koetaan yhdeksi "meistä", tiimin esimerkilliseksi jäseneksi. Lisäksi johtajan ei tulisi tyytyä sanoittamaan toivottua suuntaa vain juhlapuheissa, vaan myös viedä se käytännön teoiksi.
– Tämä tarkoittaa yhteistä suuntaa tukevia toimintatapoja. Sen ohella parhaimmat johtajat toimivat myös tiimin tienraivaajana. Nämä johtajat etsivät keinoja tarjota tiimiläisilleen enemmän heidän arvostamiaan asioita, Luostarinen kertoo.
Kasvua yhdessä johtamalla
Tutkimus osoittaa, että yhteenkuuluvuuden johtaminen ei ole vain esihenkilöiden ja johtajien tehtävä. Tapaustutkimuksessa myös työntekijät myötävaikuttivat työyhteisöön toimimalla niin sanottuina vertaisjohtajina. He rekrytoivat ja perehdyttivät uusia työntekijöitä, järjestivät yhteisöllisiä tapahtumia ja kehittivät työpaikan käytäntöjä yhdessä johtajien kanssa. Tämä johti tutkimustulosten mukaan poikkeuksellisen tiiviiseen työyhteisöön, jossa syntyi uusia innovaatioita ja jopa uutta liiketoimintaa.
Jotta vertaisjohtamista voi syntyä, täytyy hierarkkisiin positioihin nimitettyjen johtajien johtaa aktiivisesti yhteenkuuluvuutta. Lisäksi heidän tulee luoda vertaisjohtamista edistäviä työpaikan rakenteita ja toimintatapoja. Yhteenkuuluvuuden johtaminen syntyy johtajien, vertaisjohtajien sekä työpaikan rakenteiden ja toimintatapojen vuorovaikutuksessa.
Uuden tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että vertaisjohtamisen sisältävä yhteinen johtaminen luo kasvua.
– Jos organisaatio pyrkii kasvamaan ja innovoimaan uusia tuotteita tai palveluita, tulisi myös luoda niitä edistäviä rakenteita ja toimintatapoja, kuten työyhteisön yhteisiä oppimishetkiä, ja tarjota työntekijöille mahdollisuus itsenäiseen oppimiseen työajalla, Luostarinen havainnollistaa.
Uudet tutkimustulokset saatiin soveltamalla laadullista integratiivista näkökulmaa, jossa yhdistettiin johtajien ja työntekijöiden haastatteluja, havainnointia sekä tallenteita organisaation kuukausikokouksista. Tutkimus sai rahoitusta muun muassa Suomalaiselta Konkordialiitolta.
Journal of Change Management -lehdessä julkaistu tutkimusartikkeli perustuu YTM, KTM Merja Luostarisen tekeillä olevaan väitöskirjaan, jonka osajulkaisu artikkeli on.
Tutkimusjulkaisu
Luostarinen, Hakanen, van Dick & Mäkikangas: Strengthening Shared Social Identity Leadership for Organisational Effectiveness, Journal of Change Management: Reframing Leadership and Organizational Practice.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Merja Luostarinen
Väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus
040 581 5045
merja.luostarinen@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina10.11.2025 11:10:45 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Eturauhassyövän seulonta PSA-testillä vähentää pitkän aikavälin kuolleisuutta31.10.2025 10:40:00 EET | Tiedote
Eurooppalainen tutkimus osoittaa PSA-testauksen vähentävän eturauhassyövän aiheuttamaa kuolleisuutta. Tulokset tuovat kuitenkin samalla esiin testaukseen liittyvää ylidiagnostiikkaa eli merkityksettömien syöpätapausten toteamista. Tutkijoiden mukaan onkin tärkeä kehittää seulontaa riskiin perustuvaksi.
Pullonkaulatulot vaikuttavat sähkön markkinahinnan muodostukseen29.10.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Sähkömarkkinoilla on havaittu yllättävää hintojen heiluntaa, jonka taustalla voi olla tutkijoiden mukaan markkinahinnan laskentamalli. Malli saattaa päätyä maksimoimaan taloudellista hyötyä pullonkaulatuloista, joita syntyy, kun tarjousalueiden välillä siirretään sähköä tilanteessa, jossa niiden välillä on hintaero. Taustalla vaikuttaa muutos virtausperusteiseen kapasiteetin laskentaan, joka ohjaa siirtoja markkinan kannalta tehokkaampiin kohteisiin, mikä voi nostaa sähkön hintaa tietyissä tilanteissa. Markkinahyöty ei aina tarkoita kuluttajalle edullista hintaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme