200 miljardin rajaa kolkutellaan – rahastoihin lokakuussa 1053 miljoonaa euroa uusia pääomia
11.11.2025 11:16:24 EET | Finanssiala ry | Tiedote
- Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin lokakuussa yhteensä 1053 miljoonaa euroa uusia pääomia.
- Rahastopääoma kasvoi myös myönteisen markkinakehityksen ansiosta.
- Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 199 miljardia euroa
Uusia pääomia sijoitettiin kaikkiin päärahastoluokkiin. Osakerahastoihin sijoitettiin uusia varoja yhteensä 288 miljoonaa euroa, yhdistelmärahastoihin 86 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoihin 494 miljoonaa, lyhyen koron rahastoihin 180 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin yhteensä 5 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät lokakuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.10.2025 |
|
Osakerahastot |
288 |
-861 |
86 916 |
|
Yhdistelmärahastot |
86 |
607 |
40 718 |
|
Pitkän koron rahastot |
494 |
2 197 |
41 165 |
|
Lyhyen koron rahastot |
180 |
1 498 |
20 719 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
5 |
-61 |
9 746 |
|
YHTEENSÄ |
1 053 |
3 382 |
199 264 |
Lokakuu oli osakesijoittajalle tuottoisa kuukausi. Kuukauden aikana globaalit osakeindeksit nousivat laajasti, ainoastaan Kiinassa nähtiin pientä laskua. Pörssiyhtiöt julkaisivat pääosin hyviä kolmannen vuosineljänneksen tuloksia, mikä vahvisti sijoittajien luottamusta. Kaikkien osakerahastoluokkien kuukauden ja viimeisten 12 kuukauden keskimääräiset tuotot olivat plusmerkkisiä.
Yhdysvalloissa osakekurssien nousua vauhditti keskuspankin päätös laskea ohjauskorkoa heikentyneiden työllisyyslukujen takia. Myötätuulta osakemarkkinoille antoi myös Yhdysvaltain ja Kiinan presidenttien tapaaminen, jossa päästiin kauppasopimukseen muun muassa harvinaisista maametalleista. Maiden välinen vuoden mittainen sopimus hyödyttää myös Eurooppaa ja tukee maailmantalouden kasvua.
Myös korkosijoittajille lokakuu oli tuottoisa kuukausi. Pitkät korot laskivat, mikä vaikutti positiivisesti korkosijoituksiin keskittyvien rahastojen arvostuksiin. Monien yrityslainojen riskimarginaalit ovat jo varsin kapeat suhteessa aiempien vuosien tasoihin, mikä korostaa yleisen korkotason muutosten merkitystä tuottojen ja yrityslainoihin sijoittavien rahastojen arvostuksien muodostumisessa. Euroalueen maiden ja Yhdysvaltojen 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korot laskivat. Yhdysvalloissa hallinnon sulkeminen, heikentyneet työllisyysluvut ja Kansainvälisen valuuttarahaston ennuste maan talouskasvun hidastumisesta ovat laskeneet pitkiä korkoja.
”Lokakuussa sijoittajat hajauttivat varojaan kaikkiin päärahastoluokkiin, osakerahastoissa erityisesti Eurooppaan. Sijoittajia kiinnostivat edelleen Pohjois-Amerikkaan sijoittavat osakerahastot, mutta selvästi edellistä kuukautta vähemmän. Suomeen sijoittava osakerahastoluokka tuotti kuukauden aikana parhaiten kaikista osakerahastoluokista, mutta siitä huolimatta lunastuksia tehtiin enemmän kuin uusia sijoituksia. Todennäköisesti sijoittajat tekivät suoria yksittäisiä osakepoimintoja Helsingin pörssistä, kun taas rahastojen kautta hajautettiin ulkomaille sekä korko- ja yhdistelmärahastoihin”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Osakerahastoissa uusia pääomia sijoitettiin Pohjoismaihin, Eurooppaan, Tyynenmeren alueelle, globaalisti, Pohjois-Amerikkaan, kehittyville markkinoille ja toimialoille sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 330 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin Suomeen ja Japaniin sijoittavista rahastoista yhteensä 41 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Suomeen sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,05). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät lokakuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.10.2025 |
Tuotto |
|
Suomi |
-40 |
-197 |
6 736 |
18 % |
|
Pohjoismaat |
1 |
48 |
10 501 |
9 % |
|
Eurooppa |
171 |
1 207 |
7 718 |
13 % |
|
Pohjois-Amerikka |
9 |
-396 |
12 201 |
8 % |
|
Japani |
-1 |
75 |
443 |
20 % |
|
Tyynenmeren alue |
56 |
-91 |
1 126 |
17 % |
|
Kehittyvät markkinat |
8 |
291 |
6 033 |
16 % |
|
Maailma |
81 |
-1 705 |
40 806 |
11 % |
|
Toimialarahastot |
4 |
-92 |
1 352 |
18 % |
|
YHTEENSÄ |
288 |
-861 |
86 916 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa globaalisti ja euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 426 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista yhteensä 46 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 5,8 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sharpen mittarilla mitattuna euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,19).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät lokakuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.10.2025 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
67 |
433 |
9 828 |
2,5 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
263 |
1 079 |
14 458 |
4,7 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
40 |
245 |
5 399 |
5,3 % |
|
Valtioriski maailma |
0 |
-2 |
368 |
0,9 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
163 |
308 |
7 025 |
2,8 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
7 |
146 |
1 401 |
3,3 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-46 |
-11 |
2 686 |
5,8 % |
|
YHTEENSÄ |
494 |
2 197 |
41 165 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2024 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,67 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 872 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Enemmän aikaa tarkoittaa enemmän mahdollisuuksia kasvattaa varallisuutta
Lokakuussa sijoittajien optimismi näkyi suomalaisten sijoitusrahastojen nettomerkinnöissä. Kaikki omaisuusluokat, osake, korko ja vaihtoehtoiset, keräsivät lisää pääomia.
Sijoittamisessa aika on rahaa – ja mitä enemmän aikaa, sitä enemmän mahdollisuuksia kasvattaa varallisuutta. Kun sijoitussuunnitelma kattaa koko elämän matkan, sen avulla on helpompi pysyä kurssissa myös markkinoiden myrskyissä. Pitkäjänteisyys tuo turvaa ja tuottoa, ja tasoittaa lyhyen aikavälin markkinaheilunnan vaikutukset sijoitussalkussa”, sanoo S-Pankki Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Teri Heilala.
Heilalan mukaan vuosi 2025 on ollut suotuisa sekä osake- että korkomarkkinoilla, mikä on näkynyt positiivisesti myös rahastotuotoissa. Vaikka epävarmuustekijöitä on riittänyt, markkinoita ovat tukeneet muun muassa kauppasopimukset, vahvat tulosodotukset ja kevyet rahoitusolosuhteet. Teknologiayhtiöiden korkeita arvostuksia on alettu tarkastella kriittisemmin, mikä näkyy markkinakeskusteluissa.
Vuoden 2025 alusta lähtien FA:n rahasto- ja omaisuudenhoitojohtokunnan jäsenet kommentoivat FA:n rahastotiedotteessa markkinaa kuukausittain.
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatuottaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Näin lobbasimme – FA kirjasi avoimuusrekisteriin huijausten torjuntaa, yritysrahoituksen saatavuutta ja kansankapitalismia7.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 51 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä heinä-joulukuussa 2025. Yleisimpiä aiheita olivat huijausten ja petosten torjunta, yritysrahoituksen saatavuus sekä erilaiset kansankapitalismiin liittyvät asiat. FA julkaisi vuodesta 2020 lähtien vapaaehtoisesti jo ennen avoimuusrekisteriä tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbauksestaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Nyt tarkasteltava raportointijakso on 1.7.–31.12.2025.
Pankkibarometri: Yritysten luotonkysyntä piristyi alkuvuonna – odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä vahvistuneet6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja alkuvuoden 2026 aikana hieman enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n (FA) Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien lainanottohalukkuudesta ovat myönteiset ja kasvaneet hieman edellisestä kyselystä. Kotitalouksien odotetaan kysyvän luottoja erityisesti oman asunnon hankintaan ja remontoinnin sekä sijoittamiseen. Yritykset ovat kysyneet luottoja selvästi enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset ovat varsin myönteiset. Pankkibarometrissaan FA kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometrikysely I/2026 tehtiin pankinjohtajille helmikuussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme