Vuoden 2025 Sininen pallo -palkinto viidelle kestävän rakentamisen edelläkävijälle

Sininen pallo -palkinto 2025 myönnetään Tampereen yliopiston korjausrakentamisen professori Satu Huuhkalle, Arkkitehtitoimisto Collaboratorion ja Luonnonbetoni Oy:n perustajille Kristiina Kuusiluomalle sekä Martino De Rossille sekä Spolia Oy:n perustajille Mikko Piitulaisellle ja Petri Salmelle.

Euroopan ympäristön tila on heikko, ja suurin osa EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteista on vaarassa jäädä saavuttamatta, selviää Euroopan ympäristöviraston lokakuussa julkaistusta raportista (EEA 2024). Raportissa todetaan myös, että suomalaisten ekologinen jalanjälki on suuri, materiaalien kulutus Euroopan korkeinta ja jätettä syntyy paljon. Rakentamisen materiaalivirrat – erityisesti sementti, teräs ja alumiini – ovat keskeinen osa luonto- ja ilmastokriisiä.

Rakentamis- ja kiinteistösektori puolestaan on maailman suurin raaka-aineiden kuluttaja ja se tuottaa globaalisti noin 35 % kasvihuonekaasupäästöistä ja 30 % jätteestä (UNEP 2024). Rakennussektori on myös EU:n ympäristökuormittavin ala: se tuottaa yli 30 % unionin ympäristöjalanjäljestä, 35 % jätteistä ja 5–12 % kasvihuonekaasupäästöistä (EEA 2024). 

Vuoden 2025 Sininen Pallo -palkinnolla halutaan nostaa esiin edelläkävijöitä, jotka kehittävät uusia ratkaisuja asumisen ja rakennetun ympäristön kestävyyshaasteisiin. Palkinto myönnetään viidelle toimijalle, jotka osoittavat, että muutos on mahdollista jo nyt – tutkimuksen, muotoilun ja kiertotalouden keinoin.

“Rakentaminen on yksi suurimmista ilmastonmuutosta kiihdyttävistä sektoreista. Toisaalta korjausrakentaminen ja uudet, kestävämmät ratkaisut tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia hillitä ekologista kriisiä. Tarvitaan rohkeita ratkaisuja, jotka vievät kestävän rakentamisen sanoista tekoihin. Sininen Pallo -palkinnolla haluamme antaa tunnustuksen juuri tällaisille edelläkävijöille”, sanoo TAH-säätiön toiminnanjohtaja Henna Hakkarainen.

Korjausrakentaminen ja materiaalivalinnat vaikuttavat ratkaisevasti päästöihin

Tampereen yliopiston professori Satu Huuhka on pitkään tutkinut, miten rakennuskannan korjaaminen ja uudelleenkäyttö voivat hillitä päästöjä tehokkaammin kuin purkaminen ja uudisrakentaminen. “Jo olemassa olevien rakennusten korjaaminen ja kehittäminen, kuten laajentaminen ja käyttötarkoituksen muuttaminen, on ilmastoystävällisempi strategia kuin energiatehokkainkaan purkava uudisrakentaminen”, Huuhka sanoo.

Hänen mukaansa ratkaisuja tarvitaan heti: “IPCC:n mukaan päästövähennyksissä tarvitaan välittömästi vaikuttavia toimia. Olemassa olevien rakennusten käytön jatkaminen on yksi käyttökelpoisimpia keinoja, joka on jo nyt laajasti saatavilla. Näin saadaan myös ostettua aikaa vähäpäästöisempien rakennusmateriaalien kehittämiseen.” Huuhkan tutkimusryhmä kehittää myös purettavista rakennuksista talteen otettujen rakennustuotteiden uudelleenkäyttöä. 

Arkkitehtuuria, joka haastaa totuttuja tapoja 

Arkkitehdit Kristiina Kuusiluoma ja Martino De Rossi kehittävät ratkaisuja rakennusalan ilmastovaikutusten vähentämiseksi ja haastavat totuttuja tapoja rakentaa ja suunnitella. Suunnittelun filosofia pohjaa ajatukseen, jossa rakennuksia ei nähdä kertakäyttöisinä tuotteina vaan pitkäikäisinä ekosysteemin osina. 

“Suunnitteluetiikkamme perustuu materiaalin kunnioitukseen ja rehellisyyteen. Siinä missä valtavirran rakentaminen usein peittää, standardoi ja kiillottaa, me etsimme sitä, mikä on raakaa, epätäydellistä ja rehellistä”, Kuusiluoma ja De Rossi kertovat.

Heidän mukaansa luonnonmateriaalit ja kierrätetyt rakenteet avaavat uudenlaisen eettisen ja esteettisen mahdollisuuden rakentamisessa. “Ne ovat terveellisiä, uudelleenkäytettäviä ja pienienergisiä – mutta ennen kaikkea ne tuovat pehmeyttä, hiljaisuutta ja inhimillisyyttä elinympäristöihimme.”

Kiertotalous tarvitsee uuden talousmallin

Spolia Oy:n perustajat Mikko Piitulainen ja Petri Salmi vievät eteenpäin rakentamisen kiertotaloutta mutta korostavat, että aidon muutoksen on ulotuttava myös taloudellisiin rakenteisiin.

“Rakennusalan on luovuttava lineaaritalouden mallista ja siirryttävä kiertotalouteen. Halvimman hinnan ja nopeimman rakennusaikataulun tilalle on muodostettava muita rakentamista ohjaavia, luontoarvoja säästäviä mekanismeja ja mittareita”, Piitulainen ja Salmi sanovat.

Heidän mukaansa kiertotaloudesta on tehtävä kilpailuetu niille, jotka uskaltavat olla edelläkävijöitä. “Strategiatyö on jo tehty – nyt on aika siirtyä kokeiluista konkretiaan kaikilla rakentamisen liiketoiminta-alueilla.”

Palkinto jaetaan 26.11.2025 klo 17–19 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa (Yliopistonkatu 4, Helsinki). Tilaisuus on avoin yleisölle ja sitä voi seurata myös verkossa osoitteessa: https://portals.icareus.com/fi/tiedekulma/event/details/382640062

Otteita palkintoperusteluista 

Tekniikan tohtori, korjausrakentamisen professori Satu Huuhka: 20 000 euroa

Tampereen yliopiston korjausrakentamisen professori Satu Huuhka uudistaa aktiivisesti rakentamisen ajattelua. Hänen uransa on suuntautunut alusta alkaen korjausrakentamiseen, rakenneosien ja materiaalien kierrätykseen sekä uudelleenkäyttöön. Huuhka tutkii ja edistää sitä, miten olemassa oleva rakennuskanta voidaan korjata, käyttää uudelleen ja muokata sen sijaan, että rakennuksia purettaisiin ja rakennettaisiin uudestaan. Huuhka uudistaa aktiivisesti rakentamisen ajattelua. Satu Huuhka toimi päätutkijana Ympäristöministeriön Tampereen yliopistolta ja VTT:ltä tilaaman Purkaa vai korjata? -tutkimushankkeen päästönäkökulmaa tarkastelleessa Tampereen yliopiston osuudessa. Lisäksi Huuhka johtaa monitieteistä ReCET-ryhmää, jonka tavoitteena on resetoida rakentamisen tapa yhdistämällä monitieteinen osaaminen konkreettisiksi ratkaisuiksi kiertotalouden hengessä. 

Kristiina Kuusiluoma ja Martino De Rossi: 20 000 euroa kullekin

Arkkitehdit Kristiina Kuusiluoma ja Martino De Rossi kehittävät ratkaisuja rakennusalan ilmastovaikutusten vähentämiseksi. He ovat perustaneet Collaboratorion, vuonna 2016 Helsingissä aloittaneen kansainvälisen arkkitehtitoimiston, joka tekee yhteistyötä yhteisöjen kanssa uusien kaupunkiympäristöjen suunnittelu- ja toteutustapojen kehittämiseksi. Tavoitteena on uudistaa suomalaista rakentamiskulttuuria ja yksinkertaistaa rakennusprosesseja. Kuusiluoman ja de Rossin työ yhdistää tutkimuksen, suunnittelun ja materiaalikokeilut kokonaisuudeksi, jossa jokainen projekti toimii myös oppimisympäristönä. Esimerkiksi olkitalot ja massiivisavi tarjoavat konkreettisia kokeiluja, joita voidaan hyödyntää laajemmin rakennusalalla. Toimintaa luonnehtii avoin yhteistyö materiaalivalmistajien, tilaajien ja suunnittelijoiden kanssa. Kun edelläkävijäasiakkaat tarttuvat uusiin ratkaisuihin, innovaatioilla on mahdollisuus laajentua käytäntöön ja edistää koko alan siirtymää kohti kestävämpiä toimintatapoja.

Spolia Design Oy:n perustajat Mikko Piitulainen ja Petri Salmi: 20 000 euroa kullekin

Talonrakennusinsinööri Mikko Piitulainen ja infrarakentamisen insinööri Petri Salmi ovat omalla esimerkillään osoittaneet kuinka arvot, asenne ja rohkeus yhdistyvät liikeideaksi.  Vuonna 2020 perustettu Spolia Design keskittyy rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöön tavoitteena vähentää luonnonvarojen kulutusta. Piitulainen ja Salmi ovat kokeneita rakennusalan asiantuntijoita, jotka käytännön työssään havaitsivat valtavan potentiaalin rakennusmateriaalien uudelleenkäytössä. He päättivät tarttua tuumasta toimeen ja tekivät rohkean hypyn perustaessaan oman, kiertotalouteen pohjautuvan yrityksen, Spolian. Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöaste on tällä hetkellä matala, vaikka potentiaali on suuri. Uudelleenkäytön lisääminen voi pienentää raaka-aineiden ja energian kulutusta sekä vähentää päästöjä. Piitulainen ja Salmi toimivat kiertotalouden, rakennusmateriaalien uudelleenkäytön ja kestävämmän ajattelun puolestapuhujina koko rakennusalalla ja vaikuttavat siten laajemmin alan toimintamalleihin.