Neuvottelut YK:n verosopimuksesta elävät kriittistä vaihetta – Fingo ja Finnwatch muistuttavat: Suomi menettää satoja miljoonia euroja vuodessa aggressiivisen verosuunnittelun takia

YK:ssa rakennetaan paraikaa sopimusta kansainvälisestä veroyhteistyöstä. Sopimuksen sisältö tulee määrittämään, miten kansainvälistä verotusta jatkossa kehitetään. YK:n yleiskokouksen on tarkoitus hyväksyä sopimus ja sen kaksi pöytäkirjaa syyskuussa 2027. 

Kyse on vastaavasta puitesopimuksesta kuin Pariisin ilmastosopimus, jonka tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittaisissa COP-ilmastokokouksissa (Conference of the Parties). COP30 on meneillään samaan aikaan kuin Nairobin veroneuvottelut.

Tällä hetkellä kansainvälisessä verojärjestelmässä on monia aukkoja. Maailman maat menettävät merkittävästi verotuloja etenkin yritysten aggressiivisen verosuunnittelun takia. YK:n asettaman FACTI-paneelin raportissa vuonna 2021 esitetty arvio menetetyistä varoista on 500–650 miljardia dollaria vuodessa.

Suhteellisesti eniten aggressiivisesta verosuunnittelusta ja verovälttelystä kärsivät matalan tulotason valtiot, mutta myös Suomen kaltaiset vauraat maat. Suomessa pelkästään aggressiivisen verosuunnittelun aikaansaamat veromenetykset yltävät satoihin miljooniin euroihin vuodessa. Nykymallista hyötyvät veroja välttelevien suuryritysten ja maailman rikkaimpien ihmisten lisäksi Luxemburgin ja Alankomaiden kaltaiset veroparatiisit.

”Yksinkertaistaen voi todeta, että YK:n verosopimuksen tavoitteena on luoda kansainväliseen verotukseen nykyistä oikeudenmukaisemmat, tehokkaammat ja demokraattisemmat pelisäännöt, jotka myös tukevat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Kyseessä on historiallisen mittakaavan muutos”, sanoo Fingon globaalin oikeudenmukaisuuden asiantuntija Outi Hakkarainen.

”Sopimuksessa on tarkoitus linjata, miten veroparatiisit laitetaan aisoihin ja miten maat sitoutuvat uudistamaan yritysverojärjestelmää, joka nykyisellään sallii suuryritysten siirtää voittonsa sinne, missä voitoista peritään vähiten veroja. Kansainvälisen yritysverojärjestelmän korjaaminen estäisi eurojen karkaamista veroparatiiseihin myös Suomesta”, Hakkarainen jatkaa.

Yritysverotuksen lisäksi verosopimuksessa linjataan, miten maat tulevat puuttumaan varakkaimpien yksityishenkilöiden verovälttelyyn ja varmistumaan ultrarikkaiden tehokkaasta verotuksesta. Kaikista varakkaimmilla on tällä hetkellä lukuisia keinoja välttyä veronmaksulta.

“Toistaiseksi kansainvälisissä verovälttelyn vastaisissa toimissa on keskitytty yksinomaan suuryrityksiin ja varakkaimpien verotukseen liittyvät ongelmat ovat jääneet vaille huomiota. YK:n verosopimusprosessin myötä tämä tulee vihdoin muuttumaan”, sanoo Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.

Samalla kyse on myös demokratian ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän vahvistamisesta. Tätä nykyä kansainvälistä veroyhteistyötä koordinoi talousjärjestö OECD, joka on pääasiassa rikkaiden valtioiden foorumi. Esimerkiksi puolet afrikkalaisista valtioista eivät ole mukana OECD:n laajennetussa ryhmässä, jossa verotuksen kansainvälisiä sääntöjä nykyisin työstetään.

”Tukemalla vahvaa YK:n alaista verosopimusta Suomi tukee myös sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää”, alleviivaa Fingon Outi Hakkarainen.

Missä neuvotteluissa nyt mennään?

YK:n jäsenvaltiot käyvät Nairobissa veroneuvotteluja 19. marraskuuta asti. Elokuussa New Yorkissa aloitettujen neuvottelujen pohjalta pöydälle on  tuotu ensimmäinen luonnos sopimuksesta. Seuraava neuvotteluvaihe on helmikuussa New Yorkissa.  

Veroneuvotteluja seuraavien kansalaisjärjestöjen huolena on, että verosopimuksen sisältö uhkaa jäädä vaatimattomaksi, vaikka neuvotteluja ohjaavassa toimeksiannossa (terms of reference) edellytetään kestävän kehityksen tavoitteiden, ihmisoikeuksien ja ympäristövaikutuksien vahvaa huomioimista.

”Vuosi 2025 on vasta kolmivuotisten neuvottelujen ensimmäinen vuosi, mutta Nairobin neuvottelukierros vaikuttaa vahvasti siihen, millaiseksi verosopimus muotoutuu. Ympäripyöreiden lauseiden sijaan sopimukseen tulee nyt saada konkretiaa siitä, miten sopimuksen tavoitteita tullaan käytännössä edistämään”, sanoo Finnwatchin Saara Hietanen.

Suomi on toistaiseksi suhtautunut veroneuvotteluihin jossain määrin varauksellisesti ja ollut muiden EU-maiden mukana jarruttamassa niiden etenemistä. Tästä kertovat Suomen äänestyskäytös YK:ssa sekä EU-maiden tiukat vaatimukset päätöksentekosääntöjen muuttamisesta siten, että jokaisella maalla olisi halutessaan mahdollisuus torpata neuvottelujen eteneminen.  

Järjestöt toivovat tähän asenteeseen muutosta, sillä kansainvälisen verojärjestelmän korjaaminen vahvistaisi paitsi oikeudenmukaista maailmanlaajuista rahoitusta kestävälle kehitykselle, myös auttaisi Suomea tilkitsemään verovuotoa ja siten vahvistamaan julkista talouttaan.

Lisätietoja:

Outi Hakkarainen

Globaalin oikeudenmukaisuuden asiantuntija, Fingo

+358 50 317 6728 / outi.hakkarainen@fingo.fi

Saara Hietanen

Veroasiantuntija, Finnwatch

044 240 8500 / saara.hietanen@finnwatch.fi

Yhteyttä voi ottaa myös seuraaviin, Nairobissa neuvotteluja seuraaviin henkilöihin:

Tove Maria Ryding

Policy and Advocacy Manager, Tax Justice,  Eurodad – The European Network on Debt and Development

+32 491 208 790 / tryding@eurodad.org

Dr. Dereje Alemayehum

Executive Coordinator,Global Alliance for Tax Justice, GATJ (www.globaltaxjustice.org)

+33772045235 / dereje@globaltaxjustice.org

Eeva Mäkinen

Politiikan väitöskirjatutkija, Lapin yliopisto / POLIFA-järjestön perustaja (Kenia/Suomi)

+254 768192528 (Kenia), +358 408586547 (whatsapp) / eeva.makinen@polifa.org

Taustatietoa: Mistä on kyse?

• Merkittävä määrä YK:n jäsenmaita on tehnyt yli 10 vuotta töitä sen eteen, että kansainvälistä veroyhteistyötä uudistettaisiin demokraattisemmaksi, avoimemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Samaan ovat pyrkineet lukuisat kansalaisjärjestöt ja niiden kansainväliset verkostot, kuten Global Alliance for Tax Justice (GATJ).
• Asia alkoi edetä 2020-luvulla. Korkea-arvoinen FACTI-paneeli (High-Level Panel on International Financial Accountability, Transparency and Integrity for Achieving the 2030) suositteli 25.2.2021 julkaistussa loppuraportissaan kunnianhimoista toimenpidekokonaisuutta globaalin veropolitiikan arkkitehtuurin uudistamiseksi.
• Vuonna 2022 YK:n yleiskokous hyväksyi Nigerian YK:n Afrikka-ryhmän edustajana esittämän päätöslauselmaehdotuksen, jonka velvoittamana YK:n pääsihteeri työsti vuonna 2023 raportin kansainvälisen veroyhteistyön vahvistamisesta YK:ssa. Sen pohjalta perustettiin jäsenmaista työryhmä työstämään verosopimusneuvotteluille toimeksiantoa, jonka YK:n yleiskokous hyväksyi vuonna 2024. Neuvottelujen kick off -tilaisuus pidettiin New Yorkissa helmikuussa 2025.
  
  

Lähteitä liittyen YK:n verosopimuksen neuvotteluihin:

• YK välittää tietoa veroneuvottelujen aikatauluista ja dokumenteista: https://financing.desa.un.org/unfcitc
• YK:n jäsenvaltioiden vuoden 2024 lopulla hyväksymä toimeksianto veroneuvotteluille (julkaistu 16.1.2025)
• Kansalaisyhteiskunnan ja ammattiliittojen yhteiset evästykset Nairobin neuvotteluille: ”Joint civil society and trade unions response to the Co-Lead’s Draft Framework Convention Template, published 24 October 2025” (10.11.2025)
• Global Alliance for Tax Justice (GATJ) -verkoston YK:n verosopimusta vaativan kampanjan sivu: https://globaltaxjustice.org/campaigns/un-tax-convention-now/
• CS for FfD Mechanism -verkoston Chronicle toimii järjestöosallistujien viestintäkanavana YK prosessin neuvotteluissa. Siitä löytyy järjestöjen päivittäisiä muistiinpanoja elokuun (4.–15.8.) neuvotteluista ja sinne kirjataan huomioita Nairobin neuvotteluista: https://csoforffd.org/the-ffd-chronicle/
• Finnwatch (7.11.2024): Mistä YK:n verosopimuksessa on kyse? https://finnwatch.org/fi/tutkimukset/yk-n-verosopimus-mistae-siinae-on-kyse-ja-mihin-sopimusta-tarvitaan
• Fingon Veroilla globaalia oikeudenmukaisuutta -raportti avaa rautalangasta kansainvälisen veroyhteistyön taustaa ensimmäisestä maailmansodasta alkaen ja sen nykyisiä ongelmia (erityisesti s. 4–13, julkaistu 24.2.2022): https://fingo.fi/wp-content/uploads/2022/02/Fingo_Veroilla-globaalia-oikeudenmukaisuutta.pdf
• Valtiovarainministeriön selvitys YK:n verosopimuksesta (6.5.2025): https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/O_33+2025.pdf
• Valtiovarainvaliokunnan lausunto YK:n verosopimuksesta (1.8.2025): https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/VaVL_6+2025.aspx
• Fingon lausunto valtiovarainvaliokunnalle YK:n verosopimuksesta (27.5.2025): https://fingo.fi/ajankohtaista/kannanotot/fingon-lausunto-eduskunnan-valtiovarainvaliokunnan-verojaostolle-ykn-verosopimuksesta/
• Finnwatchin lausunto valtiovarainvaliokunnalle YK:n verosopimuksesta (27.5.2025): https://finnwatch.org/images/Lausunnot/Lausunto_YK_n_verosopimusneuvotteluja_koskevasta_selvityksesta_27.5.2025.pdf
  
  

Lähteitä liittyen Suomen menettämiin tuloihin aggressiivisen verosuunnittelun takia:

• Economists without borders. (n.d.). The Missing Profits of Nations. https://missingprofits.world/
• Lumme, M., & Ropponen, O. (2020). Monikansallisten yritysten voitonsiirto ja yhteisöveropohjan rapautuminen – kokoluokan arviointia kansainvälisen kirjallisuuden valossa. VATT Muistiot 58. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-274-255-1
• Finnwatch (2016). Jäävuorta mittaamassa – Arvioita monikansallisten yritysten aggressiivisen verosuunnittelun laajuudesta Suomessa. https://finnwatch.org/images/pdf/jaavuori.pdf