Helsingin yliopisto

Geeneillä on yhteys opiskelualan valintaan

Jaa

Uusi pohjoismainen tutkimus selvitti ensimmäistä kertaa geneettisten ja sosiaalisten tekijöiden merkitystä koulutuspolkujen muovautumisessa. Tutkimus osoitti, että geeneillä on pieni, mutta selkeästi havaittavissa oleva yhteys alan valintaan.

Koulutusalojen ryhmittyminen kahden geneettisen ulottuvuuden mukaan. Vaaka-akseli erottaa tekniset alat sosiaali-, kasvatus- ja terveysaloista, kun taas pystyakseli erottaa käytännönläheiset alat teoreettisemmista. Tulos perustuu pääkomponenttianalyysiin.  Se on tilastollinen menetelmä, jota käytetään, kun halutaan tiivistää monimutkaista tietoa muutamaan tärkeimpään suuntaan, jotka kuvaavat aineiston suurimpia eroja.
Koulutusalojen ryhmittyminen kahden geneettisen ulottuvuuden mukaan. Vaaka-akseli erottaa tekniset alat sosiaali-, kasvatus- ja terveysaloista, kun taas pystyakseli erottaa käytännönläheiset alat teoreettisemmista. Tulos perustuu pääkomponenttianalyysiin. Se on tilastollinen menetelmä, jota käytetään, kun halutaan tiivistää monimutkaista tietoa muutamaan tärkeimpään suuntaan, jotka kuvaavat aineiston suurimpia eroja. Graafin laatija: Helena Hiltunen, Helsingin yliopisto Kuvaa saa käyttää, kunhan tekijä mainitaan.

Se, mitä päätämme opiskella, on yksi elämän merkittävimmistä päätöksistä. Alan valinnalla on merkitystä paitsi uramahdollisuuksiin, myös ansiotuloihin, hyvinvointiin ja jopa lasten lukumäärään. Tilastojen mukaan opiskeltava ala vaikuttaa nykyään elämänkulkuun enemmän kuin opiskelun kesto.  

Helsingin yliopisto on ollut mukana laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa, joka osoittaa ensimmäistä kertaa geneettisten tekijöiden olevan yhteydessä koulutusalan valintaan.  

Tutkijat analysoivat geenitietoja ja kansallisista rekistereistä saatavia koulutustietoja yli 460 000 ihmisestä Norjassa ja Suomessa. Koulutus luokiteltiin kymmeneen laajaan koulutusalaan, kuten terveys, tieto- ja viestintätekniikka, taiteet, luonnontieteet ja tekniikka. 

Tutkimuksessa tunnistettiin 17 yksittäistä geneettistä tekijää, jotka liittyvät johonkin näistä koulutusaloista. Esimerkiksi terveysalaan liittyviä perimän kohtia tunnistettiin neljä ja teknisiin aloihin yksi.  

Lisäksi tutkijat pyrkivät mallintamaan ja kuvaamaan geenien ja koulutusalojen välisiä yhteyksiä eri koulutusaloille ominaisten taipumusten kautta. Geneettisten tekijöiden yhteys havaittiin kahteen taipumuksia mittaavaan ulottuvuuteen, joista ensimmäinen erottelee teknisiä ja sosiaalisia taitoja painottavia koulutuksia ja toinen ulottuvuus puolestaan abstrakteja ja käytännönläheisiä koulutuksia. 

—  Genetiikka vaikuttaa persoonallisuuteemme, ja persoonallisuutemme vaikuttaa siihen, mitä opiskelemme. Voimme nyt havaita näitä yhteyksiä selvemmin suoraan DNA:stamme, sanoo apulaisprofessori Andrea Ganna Helsingin yliopistosta. 

Tutkimus rakentaa siltaa eri tieteenalojen välillä 

Tutkimuksen viitekehys on poikkeuksellinen, sillä se yhdistää ainutlaatuisella tavalla genetiikan, terveystutkimuksen ja yhteiskuntatieteiden lähestymistapoja.

Tulosten perusteella koulutusaloihin liittyvät geeniprofiilit korreloivat myös luonteenpiirteiden sekä toimeentuloon, mielenterveyteen ja yleiseen terveydentilaan liittyvien tekijöiden kanssa. Tutkijaryhmän mukaan havaitut geenien ja koulutuksen väliset yhteydet todennäköisesti heijastavatkin geenien yleisluontoisempaa vaikutusta yksilön taipumuksiin ja elämänvalintoihin. 

Tutkimusryhmä korostaa, että heidän tuloksiaan ei pidä ylitulkita. Geenit eivät itsessään määrittele yksilön koulutusalan valintaa eikä niitä voi käyttää sen ennustamiseen.  

Havaitut yhteydet ovat tilastollisesti merkitseviä, mutta silti heikkoja, ja yhteiskunnallisen ja kulttuurisen ympäristön merkitys koulutusalan valinnassa on vahva. Esimerkiksi sukupuoleen liitetyt odotukset ja roolit, alan keskimääräinen palkkataso tai jopa yksittäisen opettajan merkitys voivat ohjata merkittävästi koulutusalan valintaa.  

—  Tutkimuksemme on erinomainen esimerkki siitä, miten yhteiskuntatieteiden ja geenitutkimuksen menetelmien yhdistäminen auttaa ratkomaan tiedeyhteisön eriäviä näkemyksiä perimän ja elinympäristön keskinäisestä merkityksestä, Ganna sanoo. 

Tutkimuksen toteutti monialainen tutkijaryhmä Norjasta, Suomesta ja Alankomaista ja sen tulokset on juuri julkaistu arvostetussa Nature Genetics -lehdessä. Suomesta tutkimuksessa hyödynnettiin FinnGen-tutkimusaineistoa. 

Alkuperäinen tutkimus: Genetic associations with educational fields. Cheesman R, Anapaz V, van Alten S, Abdellaoui A, Porneso R, Ebeltoft JC, Ayorech Z, Demange PA, Eilertsen EM, Fauske A, Havdahl A, Lahtinen H, Lyngstad TH, Qin Q; FinnGen; Ganna A, Ystrom E. Nat Genet. 2025 Nov 4. doi: 10.1038/s41588-025-02391-z.  

Lisätietoja:

Apulaisprofessori Andrea Ganna 

andrea.ganna@helsinki.fi (yhteydenotot vain englanniksi) 

Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM, HiLIFE, Helsingin yliopisto

Avainsanat

Kuvat

Koulutusalojen ryhmittyminen kahden geneettisen ulottuvuuden mukaan. Vaaka-akseli erottaa tekniset alat sosiaali-, kasvatus- ja terveysaloista, kun taas pystyakseli erottaa käytännönläheiset alat teoreettisemmista. Tulos perustuu pääkomponenttianalyysiin.  Se on tilastollinen menetelmä, jota käytetään, kun halutaan tiivistää monimutkaista tietoa muutamaan tärkeimpään suuntaan, jotka kuvaavat aineiston suurimpia eroja.
Koulutusalojen ryhmittyminen kahden geneettisen ulottuvuuden mukaan. Vaaka-akseli erottaa tekniset alat sosiaali-, kasvatus- ja terveysaloista, kun taas pystyakseli erottaa käytännönläheiset alat teoreettisemmista. Tulos perustuu pääkomponenttianalyysiin. Se on tilastollinen menetelmä, jota käytetään, kun halutaan tiivistää monimutkaista tietoa muutamaan tärkeimpään suuntaan, jotka kuvaavat aineiston suurimpia eroja.
Graafin laatija: Helena Hiltunen, Helsingin yliopisto Kuvaa saa käyttää, kunhan tekijä mainitaan.
Lataa

Tietoa Helsingin yliopistosta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye