Yhteiskunnan monimutkaisten ruoka-, energia-, liikkumis- ja yhdyskuntajärjestelmien tulevaa kehitystä voi ennakoida muttei ennustaa

Yhteiskunnat rakentuvat mutkikkaista sopeutuvista järjestelmistä, joilla ei ole keskusjohtoa, joita ei omista kukaan ja jotka itseorganisoituvat paikallisten vuorovaikutussuhteiden kautta. 

– On kriittisen tärkeää tulla tietoiseksi näiden järjestelmien mahdollisista tulevaisuuksista, koska ne tuottavat meille muun muassa ruokaa, energiaa sekä mahdollisuuksia liikkumiseen, asumiseen ja demokratiaan, huomauttaa Turun yliopistossa väittelevä Tuomas Kuhmonen.

Mahdollisten tulevaisuuksien lukematon määrä asettaa Kuhmosen mukaan kuitenkin vakavan haasteen tietoiseksi tulemiselle, koska vaihtoehtoisten tulevaisuuksien ilmentymiä – visioita, tulevaisuuskuvia tai skenaarioita – tulisi olla vain kourallinen, jotta niiden pohjalta voitaisiin tehdä valintoja nykyhetkessä.

Kuhmonen tuo väitöstutkimuksessaan esiin juuri tämän haasteen: kuinka mahdollisten tulevaisuuksien kirjoa vähennetään läpinäkyvällä, kurinalaisella ja systemaattisella tavalla.

Maatalouteen, ruokaan ja maaseutuun liittyvissä järjestelmissä uudistuminen on edellyttänyt kriisiä

Mutkikkaiden sopeutuvien järjestelmien vaihtoehtoisten tulevaisuuksien suunnitteluperiaatteet voivat Kuhmosen mukaan tarjota yhden ratkaisun haasteeseen. Yleiset suunnitteluperiaatteet kuvaavat, kuinka vaihtoehtoisten tulevaisuuksien ilmentymiä voidaan luoda ottaen huomioon sekä moninaisuus että rajallisuus.

Periaatteet koskevat sopivan kuvaamistason valintaa, valintamahdollisuuksien avaruuden rajaamista sekä järjestelmiä ohjaavien uusien vetovoimakenttien tunnistamista. Väitöstutkimuksessaan Kuhmonen on havainnollistanut periaatteiden soveltamista kuudessa empiirisessä paikkojen, yksilöiden, järjestelmien, politiikkojen ja toimialojen tulevaisuuksiin kiinnittyvässä tutkimuksessa.

– Mutkikkailla sopeutuvilla järjestelmillä on taipumus organisoitua hallitseviksi kokonaisuuksiksi, jotka ovat vahvasti institutionalisoituneita, polkuriippuvaisia ja merkittäviä muutoksia vastustavia, muistuttaa Kuhmonen.

Ajoittain yhteiskunnan järjestelmien tulisi kuitenkin uudistua merkittävästi säilyttääkseen toimintakykynsä eli resilienssinsä. Kuhmonen on todennut tutkimuksissaan, että maatalouteen, ruokaan ja maaseutuun kytkeytyvissä järjestelmissä uudistuminen on aiemmin edellyttänyt syvää kriisiä.

– Myös kriisien kautta tapahtuvan uudistumisen tapauksessa on hyödyllistä, jos uudelleensuuntautumisen jälkeisestä ajasta on olemassa konkreettisia visioita. Tulevaisuudentutkija Richard Slaughterin sanoin ”tietoiseksi tuleminen erilaisista tulevaisuuden vaihtoehdoista” on selviytymisen ja menestymisen avain kaikissa mahdollisissa tulevaisuuksissa.

Tämä on Kuhmosen mielestä syy tulevaisuudentutkimuksen olemassaoloon. Akateeminen tulevaisuudentutkimus on hänen mielestään vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kurinalaista, systemaattista ja läpinäkyvää suunnittelua ja arviointia.

Väitöstilaisuus perjantaina 14. marraskuuta

KTT, MMM, dosentti, agronomi Tuomas Kuhmonen esittää väitöskirjansa ”Design principles for alternative futures of Complex Adaptive Systems” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 14.11.2025 klo 12:00 (Turun kauppakorkeakoulu, Lähitapiola-Sali, Rehtorinpellonkatu 3, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Ahti Salo (Aalto yliopisto) ja kustoksena professori Petri Tapio (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on tulevaisuudentutkimus.