Naisten alitutkittu terveys – uusista mahdollisuuksista naisten terveyden tutkimuksessa keskustellaan 17.11.
Onko naisten terveys edelleen alitutkittu? Jäävätkö naisten sairaudet yhä tunnistamatta tai huonommalle hoidolle? Naisten terveyden tutkimuksen tulevaisuudesta ja uusista yhteistyömahdollisuuksista keskustellaan 17.11. Turussa. Tilaisuus on englanninkielinen ja avoin medialle.
Terveydenhuollossa ja lääketieteessä sukupuolivinouma on yhä räikeä, ja naiset ovat edelleen usein aliedustettuina kliinisessä tutkimuksessa. Etenkin monet lääketutkimukset ovat pitkään perustuneet ensisijaisesti miesten biologisiin malleihin. Monet sairaudet myös ilmenevät eri tavoin miehillä ja naisilla, mikä voi vaikuttaa sairauksien tunnistamiseen ja esimerkiksi hoidon laatuun.
Katveeseen jäänyt aihe nostetaan nyt tapetille, kun Turun seudun terveysalan asiantuntijat kokoontuvat keskustelemaan naisten terveydestä 17.11.2025 klo 8.30-16.00 Women’s Health Researcher Collision Event -tilaisuudessa (Vierailu- ja innovaatiokeskus Joki, Cave-auditorio, Lemminkäisenkatu 12b, Turku).
Tilaisuus on englanninkielinen. Toimittajat ovat lämpimästi tervetulleita tilaisuuteen.
Tilaisuuteen osallistuu noin 100 alan tutkijaa ja asiantuntijaa eri aloilta. Tavoitteena on synnyttää uusia tutkimusideoita ja monialaista tutkimusyhteistyötä sekä vahvistaa tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan yhteyksiä naisten terveyden edistämiseksi.
Esimerkiksi apulaisprofessori Emilia Peltolan tutkimusryhmä kehittää konkreettisia teknologisia ratkaisuja, jotka voivat tukea tätä kehitystä.
– Kehitämme naishormonien seurantaan tarkoitettuja antureita, joita voidaan käyttää esimerkiksi sormenpistokokeen avulla tai jatkuvassa seurannassa. Teknologia tarjoaa monia tärkeitä sovelluksia hedelmällisyyden seurannasta vaihdevuosien hoitoon, Peltola kertoo.
Teknologia voi myös tarjota arvokasta tietoa lääkekokeissa, joissa hormonitasojen vaihtelut voivat olla merkittäviä, mutta usein alitutkittuja.
– Hormoni- ja immuunijärjestelmä ovat tiiviissä yhteydessä, eli hormonit voivat vaikuttaa lääkkeiden tehoon ja lääkkeet hormonitoimintaan. Esimerkiksi jotkin sydänlääkkeet voivat aiheuttaa naisilla rytmihäiriöitä tietyssä vaiheessa kuukautiskiertoa sen sijaan, että ne suojaisivat sydäntä. Olisi siis tärkeää, että kliinisten kokeiden aikana mitattaisiin hormonien pitoisuutta, Peltola sanoo.
Yksi tapahtuman keskeinen teema on naisten terveys työkyvyn näkökulmasta. Projektitutkija Minna Storm Turun yliopiston ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskuksesta tarkastelee hyvinvointia ja resilienssiä laajasti.
– Naisten terveys ja työkyky eivät synny yksilön valinnoista, vaan arjen, työn ja palveluiden yhteenkietoutumisessa. Tutkimukseni keskittyy siihen, miten tieteen, yritysten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksessa voidaan kehittää uudenlaisia, skaalautuvia toimintamalleja, jotka tukevat kestävää ja kokonaisvaltaista terveyttä. Kyse ei ole suorituskyvystä, vaan resilienssistä, kyvystä voida hyvin ja tehdä merkityksellistä työtä kestävällä tavalla, Storm sanoo.
Keynote-puhujana toimii Women’s Health Hub Finland -verkoston palveluasiantuntija Megumi Hayashi, joka käsittelee naisten terveyden yhteiskunnallista ja taloudellista merkitystä. Päivän ohjelmassa on myös tutkimusesittelyjä ja pyöreän pöydän keskusteluja teemoista kuten:
- terve ikääntyminen
- ravitsemus ja vaihdevuodet
- kulttuuriset näkökulmat
- globaalit terveyshaasteet
- uudet diagnostiikkamenetelmät ja innovaatiot
Tilaisuuden järjestää Turun yliopiston strateginen teema Terveys, diagnostiikka ja lääkekehitys (HDDD), joka vahvistaa tutkimuksen, innovaatioiden ja yritystoiminnan välistä monitieteistä kansainvälistä ja alueellista yhteistyötä.
– Nyt järjestettävän Women’s health -tapahtuman tavoitteena on tuoda yhteen eri alojen tutkijoita pohtimaan mahdollisuuksia uusiin avauksiin. Naisten terveys on erittäin tärkeä aihe, ja siihen liittyvät haasteet ovat monitahoisia, jolloin uudenlaisia ratkaisuja voisi löytää tieteenalojen rajat ylittävässä tutkimusyhteistyössä, kertoo monitieteisen teeman vetäjä ja apulaisprofessori Saara Wittfooth.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijoiden yhteystiedot:
Emilia Peltola, apulaisprofessori, materiaalitekniikka, teknillinen tiedekunta
050 569 7548, emilia.peltola@utu.fi
Minna Storm, projektitutkija, ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskus, lääketieteellinen tiedekunta
+358 40 507 0445, minna.storm@utu.fi
Lisätietoja tapahtumasta ja muut haastattelupyynnöt:
Saara Wittfooth, apulaisprofessori, biotekniikka, teknillinen tiedekunta, 050 476 5496, saara.wittfooth@utu.fi
Maija Lespinasse, tapahtuman koordinaattori, 040 565 8654, miholm@utu.fi
Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Yhteiskunnan monimutkaisten ruoka-, energia-, liikkumis- ja yhdyskuntajärjestelmien tulevaa kehitystä voi ennakoida muttei ennustaa12.11.2025 09:15:00 EET | Tiedote
KTT, MMM, dosentti, agronomi Tuomas Kuhmonen tutki tulevaisuudentutkimuksen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan mutkikkaiden sopeutuvien järjestelmien vaihtoehtoisten tulevaisuuksien ennakointia.
Tutkijoiden ja taiteilijoiden yhteistyö voisi tarjota luovia ratkaisuja biodiversiteettikriisiin12.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Luonnon monimuotoisuuden hupenemisen on akuutti globaali kriisi, jonka ratkaiseminen vaatii uusia keinoja. Luonnonsuojelijoiden ja taiteilijoiden välinen yhteistyö voisi olla avainasemassa, käy ilmi tuoreesta kansainvälisestä tutkimuksesta.
Väitös: Lapset eivät tartuta SARS-CoV-2 virusta aikuisia tehokkaammin – muissa hengitystieinfektioissa tartuttavuus lapsilla suurempaa7.11.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Turun yliopistossa tarkastettu väitöskirjatutkimus osoittaa, että lapset ja aikuiset levittävät koronavirus SARS-CoV-2:a yhtä tehokkaasti. Sen sijaan koronanegatiivisiksi todetut hengitystieinfektiot levisivät herkemmin muihin perheenjäseniin lapsista. Tutkimus osoitti myös, että sylkinäyte havaitsi koronaviruspositiivisuuden yhtä herkästi kuin nenänielunäyte ja oli potilaalle mieluisampi näytteenottomenetelmä.
Terveellinen ruokavalio raskausaikana tukee kehon koostumusta synnytyksen jälkeen6.11.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että raskaudenaikainen terveyttä edistävä, proteiini- ja kuiturikas ruokavalio oli yhteydessä alhaisempaan kehon rasvaprosenttiin synnytyksen jälkeisen vuoden aikana. Kalaöljy- ja probioottiravintolisien käytöllä ei ollut vaikutusta kehon koostumukseen.
Tutkijat löysivät Suomesta kaksi uutta sienilajia6.11.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Tutkijat ovat löytäneet Suomesta kaksi aiemmin tuntematonta sienilajia, jotka kuuluvat risakkaiden sukuun.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme