STTK vähimmäispalkkadirektiivistä: Tuomiostuimen päätös vahvistaa työehtosopimusten tärkeän roolin
11.11.2025 14:32:53 EET | STTK ry. | Tiedote
Euroopan unionin tuomioistuin antoi päätöksen vähimmäispalkkadirektiivistä. Suomen näkökulmasta on erittäin tärkeää, että työehtosopimusneuvottelujen edistämistä koskevat osiot direktiivistä jäivät voimaan.
Euroopan unionin tuomioistuin antoi tänään (11.11.) päätöksen vähimmäispalkkadirektiivistä. Suurin osa direktiivistä pidetään voimassa, mutta sen kaksi osaa kumottiin. Tuomioistuin katsoi, että unionin toimivalta oli ylitetty lakisääteisiä vähimmäispalkkoja koskevien tiettyjen kriteerien määrittelyn ja palkkojen indeksointia koskevien säännösten kohdalla.
– Suomen näkökulmasta on erittäin tärkeää, että työehtosopimusneuvottelujen edistämistä koskevat osiot direktiivistä jäivät voimaan. Nyt on vahvasti tunnustettu työehtosopimusten tärkeä rooli palkkaköyhyyden torjumisessa, STTK:n juristi Sanna Rantala sanoo.
Vähimmäispalkkadirektiivin tavoite on varmistaa, että kaikissa EU:n jäsenvaltioissa otetaan käyttöön riittävä vähimmäispalkka, joka takaa työntekijöille kohtuullisen elintason. Tanska ja Ruotsi vastustivat vähimmäispalkkadirektiiviä ja lähtivät vuonna 2023 EU-tuomioistuimeen testaamaan, ylittääkö direktiivi EU:n toimivallan rajat. EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan palkat jäävät unionin toimivallan ulkopuolelle.
Suomessa palkansaajakeskusjärjestöt tukevat vähimmäispalkkadirektiiviä. Direktiivi tukee työehtosopimusneuvotteluja: sen mukaan jäsenvaltion on laadittava toimintasuunnitelma työehtosopimusneuvottelujen edistämiseksi, jos työehtosopimusten kattavuus on alle 80 prosenttia.
– Vaikka Suomessa työehtosopimusten kattavuus on vielä yli 80 prosenttia, tilanne voi tulevaisuudessa muuttua tällä hallituskaudella tehtyjen ja tekeillä olevien kansallisten työlainsäädäntömuutosten vuoksi, Rantala sanoo.
STTK tukee Euroopan ammatillisen yhteisjärjestö ETUC:n vaatimusta siitä, että komissio esittäisi välittömästi suosituksen direktiivin toimeenpanosta jäsenmaissa. Suomessa direktiivi on pantu täytäntöön määräajassa. Kumotuilla kohdilla ei ole suoria vaikutuksia Suomeen, jossa ei ole käytössä lakisääteistä vähimmäispalkkaa, vaan palkat määritellään työehtosopimuksessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanna Rantalajuristi
Puh:040 646 9864sanna.rantala@sttk.fiTietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 12 jäsenliittoa ja noin 400 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK: Suomen Yrittäjiä ajaa ahneus ja röyhkeys23.6.2026 11:22:37 EEST | Tiedote
Suomen Yrittäjien juuri julkaistuissa eduskuntavaalitavoitteissa ei STTK:ta yllätä muu kuin loputon ahneus ja röyhkeä asenne säällisiä työelämän pelisääntöjä kohtaan. – Mitään rajoja ahneudella ei näytä yrittäjäjärjestössä olevan. Nykyinen hallitus on jo tehnyt mittavia heikennyksiä työlainsäädäntöön ja sosiaaliturvaan, mutta mikään ei riitä. Valitetaan ylityökorvauksista, vaaditaan pidempää työaikaa ja halutaan napsia lomia lyhyemmiksi, puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi hämmästelee. Suomen Yrittäjiltä on jäänyt huomaamatta, että vaikka Orpon hallitus on tehnyt hallitusohjelmansa mukaiset heikennykset, Suomen työttömyys on ennätyskorkealla eikä talous kasva. Hallituksen toimilla ei myöskään ole pystytty vahvistamaan yritysten kilpailukykyä, vaikka sillä on heikennyksiä perusteltu. – Sen sijaan suomalaisten luottamus harjoitettuun politiikkaan on romahtanut. Talouden vaikeissa oloissa kulutusta on vähennetty, mikä osoittaa kansan viisautta. Kun ajat ovat epävakaat, ylimääräinen laiteta
Koulutustason nosto ei saa tapahtua laadun kustannuksella16.6.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomen tavoite nostaa korkeakoulutettujen osuus jopa 60 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä herättää huolta koulutuksen laadun säilymisestä. STTK korostaa, että määrällisten tavoitteiden sijaan huomion tulee olla osaamisen tasossa ja koulutuksen saavutettavuudessa.
Uusi eurooppalainen yhtiömuoto ei saa olla kiertotie työehtojen polkemiseen28.5.2026 08:25:13 EEST | Tiedote
EU-komission esitys uudesta eurooppalaisesta yhtiömuodosta, EU Incistä, sisältää merkittäviä riskejä työntekijöiden oikeuksille ja reilulle kilpailulle. Esitystä on korjattava, jotta se ei mahdollista sääntelyn kiertämistä tai johda kilpailuun työehdoilla, vaan tukee Euroopan kilpailukykyä kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla.
STTK: Työmarkkinoille tarvitaan täsmentävää sääntelyä vaaratilanteiden varalle25.5.2026 11:17:07 EEST | Tiedote
Täsmentävää sääntelyä tarvitaan, sillä yhteiskunnan toimintakyvyn turvaaminen edellyttää työskentelyä monilla aloilla ja työtehtävissä. Turvallisuusriskejä sisältävän työn teettämisestä on maksettava lisäkorvaus.
STTK: Haagin linjaus turvaa perusoikeuden ja on voitto palkansaajien työtaisteluoikeudelle22.5.2026 08:50:20 EEST | Tiedote
Jos työnantajien haave erottaa lakko-oikeus järjestäytymisvapaudesta ja lopulta ehkä myös neuvotteluoikeudesta olisi menestynyt, palkansaajien työtaisteluoikeus olisi vaarantunut globaalisti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme