Väitös: Luoteis-Lapissa sydäntautien riskitekijät vähenivät, mutta lihavuus ja tyypin 2 diabetes yleistyivät 31 seurantavuoden aikana

Muonion ja Enontekiön asukkaiden sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä kartoitettiin 1980-luvulla ja seurattiin yli 30 vuotta. Perkkiön väitöskirja kertoo riskiseulontoihin osallistuneiden elämäntapojen ja mielenterveyden yhteyksistä kansantauteihin, hyvinvointiin ja kuolleisuuteen.

Tutkimuksen alkuvaiheessa vuosina 1974–1983 lähes puolet miehistä tupakoi. Lihavuutta todettiin noin 10 %:lla miehistä ja 15 %:lla naisista, ja kohonnut verenpaine vaivasi lähes puolta työikäisistä miehistä. Kokonaiskolesterolitaso oli tuolloin keskimäärin noin 7 mmol/l, ja diabeettinen glukoosiarvo havaittiin 2,6 %:lla tutkituista.

Seurantavaiheessa vuosina 2014–2015 mukana olleiden, keskimäärin jo noin 70-vuotiaiden, lihavuuden esiintyvyys oli lähes kaksinkertaistunut. Tyypin 2 diabetes oli yleistynyt miehillä 13 %:iin ja naisilla 17 %:iin, ja lievästi poikkeava sokeriaineenvaihdunta todettiin noin puolella tutkituista. Kolesterolitaso oli laskenut noin 5,4 mmol/l:iin, ja tupakointi oli vähentynyt merkittävästi: miehistä tupakoi enää 11 % ja naisista 9 %.

Mielialaoireet ja onnellisuus nostettiin tarkasteluun tutkimuksen loppuvaiheessa. Masennusoireita esiintyi 9,7 %:lla miehistä ja 5,4 %:lla naisista. Tyypin 2 diabetes kaksinkertaisti masennusoireisten määrän.

Tutkimuksen mukaan naiset olivat onnellisempia kuin miehet. Onnellisuutta lisäsi nuorempi ikä ja hyvä koulutus, ja sitä vähensivät runsas alkoholin käyttö, fyysiset sairaudet ja mielenterveyden ongelmat. Onnettomimpia olivat ilman parisuhdetta elävät miehet. Alueen alle 65-vuotiaat naiset kokivat itsensä onnellisemmaksi kuin suomalaiset keskimäärin.

Kuolleisuutta ennustivat sydän- ja verisuonisairaudet, masennus, miessukupuoli, tupakointi, lihavuus, korkea verenpaine, vähäinen liikunta ja runsas alkoholin käyttö. Yleisimmät kuolinsyyt olivat sydän- ja verisuonisairaudet (42 %) ja kasvaimet (22 %).

Tutkimus vahvistaa, että elämäntavoilla ja mielenterveydellä on merkittävä vaikutus sekä hyvinvointiin että elinajanodotteeseen – erityisesti vaativissa subarktisissa olosuhteissa.

”Muihin lappilaisiin verrattuna Luoteis-Lapin asukkaat liikkuvat enemmän, tupakoivat vähemmän ja kokevat terveytensä, elämänlaatunsa ja asuinympäristönsä keskimäärin paremmaksi. Sen sijaan lihavuuden ja diabeteksen lisääntyminen on huolestuttava kehityssuunta”, Yrjö Perkkiö tiivistää.

Perkkiön väitöstutkimus täydentää kansallista terveyskuvaa ja tarjoaa arvokasta tietoa terveydenhuollon kehittämiseen erityisesti subarktisen ilmaston alueilla.

Väitöksen tiedot

Linkki väitöskirjaan