Korkeasaaren eläintarha

Nuori amurintiikeriuros saapui Korkeasaareen

Jaa

Kissalaaksoon on tällä viikolla kotiutunut nuori amurintiikeriuros Puolasta. Korkeasaaressa asuu ennestään kaksi amurintiikeriä, 3-vuotias naaras ja sen 12-vuotias emo. Uroksesta toivotaan lisääntymiskumppania Korkeasaaren nuorelle naaraalle erittäin uhanalaisen amurintiikerin suojeluohjelmassa.

Amurintiikeri Odris ja eläintenhoitaja Jonne Stenroth. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Amurintiikeri Odris ja eläintenhoitaja Jonne Stenroth. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha

Kaksivuotias tiikeriuros on syntynyt Opolen eläintarhassa Puolassa. Sen kaksi veljeä muuttivat jo aiemmin tänä vuonna eläintarhoihin Saksaan ja Alankomaihin. Tiistaina eläinkuljetusauton kyydissä Suomeen saapunut tiikeriuros on lepäillyt matkansa päätteeksi Kissalaakson takatiloissa. Nyt sillä on halutessaan pääsy myös ulkotarhaan, joka on toistaiseksi vain sen käytössä.

”Urosta on kuvailtu rauhalliseksi kaveriksi, joka tulee kaikkien kanssa hyvin toimeen. Nuoret tiikerit on valittu geneettisesti toisilleen sopivaksi pariksi ja nimetkin sopivat hyvin yhteen: meillä syntyneen naaraan nimi on Odeya ja Puolasta saapunut uros on Odris. Pennut ovat toiveissa vasta tulevina vuosina, kun tiikerit ovat sukukypsiä. Tutustumme nyt rauhassa uuteen tiikeriin ja järjestämme sille mahdollisimman kotoisat oltavat”, kertoo eläintenhoitaja Jonne Stenroth.

Erittäin uhanalaisen amurintiikerin tarhakannan elinvoimaisuutta ylläpidetään eurooppalaisten eläintarhojen EEP-suojeluohjelman avulla. Suojeluohjelman koordinaattori valitsee lisääntymisikäisille tiikereille geneettisesti toisilleen sopivat puolisot ja eläintarhat järjestävät tarvittavat eläinten siirrot. Eläintarhoissa on noin 550 amurintiikeriä ja niiden geeniperimä on monimuotoisempi kuin luonnossa.

Luonnossa Itä-Siperiassa elävä amurintiikeri on tiikerin alalajeista pohjoisin. Viimeisimmän arvion mukaan luonnonvaraisia yksilöitä on alle 500. Salametsästys ja ravinnoksi sopivien saaliseläinten väheneminen ovat amurintiikereiden suurimmat uhat. Laittomat metsänhakkuut pirstovat elinalueita ja hakkuita varten raivatut tiet mahdollistavat pääsyn aiemmin vaikeakulkuisiin metsiin. Afrikkalainen sikarutto on vähentänyt villisikoja merkittävästi, mikä on vaikeuttanut tiikereiden ravinnon etsintää.

Korkeasaari on ollut luonnonvaraisten amurintiikereiden suojelun tukija yli 25 vuoden ajan. Koska suojelutyötä Venäjällä ei tällä hetkellä voida tukea, suojelutoimet on viime vuosina kohdistettu tarhakannan tutkimukseen, jolla edistetään tiikereiden lisääntymismenestystä ja geneettisen monimuotoisuuden säilyttämistä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Amurintiikeri Odris ennen lähtöään Opolen eläintarhassa. Kuva: Zoo Opole
Amurintiikeri Odris ennen lähtöään Opolen eläintarhassa. Kuva: Zoo Opole
Lataa
Amurintiikeri Odris ja eläintenhoitaja Jonne Stenroth. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Amurintiikeri Odris ja eläintenhoitaja Jonne Stenroth. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Lataa
Kuljetuslaatikko ja kantajat tiikeritallin ovella. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Kuljetuslaatikko ja kantajat tiikeritallin ovella. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Lataa
Amurintiikerin kuljetuslaatikko kannetaan tiikereiden takatiloihin. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Amurintiikerin kuljetuslaatikko kannetaan tiikereiden takatiloihin. Kuva: Annika Sorjonen, Korkeasaaren eläintarha
Lataa

Linkit

Korkeasaaren eläintarha

Korkeasaaren eläintarha on yksi Suomen suosituimmista vapaa-ajankohteista, jossa käy vuosittain lähes puoli miljoonaa eri ikäistä vierailijaa. Eläintarha on avoinna vuoden ympäri. Korkeasaaren tärkein tehtävä on luonnon monimuotoisuuden suojelu, ja jokainen vierailija tukee tätä työtä. Korkeasaaressa elää toista tuhatta eläintä, jotka edustavat noin 160 lajia. Eläintarhan yhteydessä toimiva Korkeasaaren Villieläinsairaala on Suomen suurin loukkaantuneiden ja orpojen luonnonvaraisten eläinten hoitola.

Korkeasaari suojelee luonnon monimuotoisuutta osana eläintarhojen ja suojelujärjestöjen verkostoa. Uhanalaisia lajeja suojellaan kasvattamalla geneettisesti mahdollisimman monimuotoisia kantoja lajien tulevaisuuden turvaamiseksi. Tarhakannan avulla voidaan tukea luonnon heikenneitä kantoja tai palauttaa luontoon sieltä hävitettyjä lajeja. Korkeasaaresta on palautettu luontoon mm. metsäpeuroja ja mongolianvillihevosia.

Eläintarhan toiminnasta vastaa voittoa tavoittelematon Korkeasaaren eläintarhan säätiö.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Korkeasaaren eläintarha

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye