3,5 miljoonaa euroa taiteeseen, tieteeseen ja kansanvalistukseen Alfred Kordelinin säätiöltä

Alfred Kordelinin säätiön apurahat uudistuivat kuluvana vuonna; uusien kriteerien mukaiset apurahat olivat haettavina ensimmäisen kerran elokuussa. Yhteisenä nimittäjänä tieteen, taiteen ja kansanvalistuksen apurahoissa on tavoitteellinen työskentely. Lukuisten pienten apurahojen sijaan säätiö jakaa aiempaa suurempia apurahoja ja mahdollistaa laajempia hankkeita, joissa katse ja tavoitteet suunnataan pidemmälle, apurahakauden yli. Linjauksellaan säätiö pyrkii myös mahdollistamaan tieteen, taiteen ja kulttuurin tekijöille työrauhaa.

Uudistunut apurahahaku herätti suurta kiinnostusta, ja hakemuksia saapui kaikkineen 2290. Eniten hakemuksia kohdistettiin visuaalisten taiteiden pooliin – yhteensä 979 hakemusta.

”Saamme vuosittain paljon hyviä hakemuksia, joista apuraha voidaan myöntää vain murto-osalle”, säätiön toimitusjohtaja Erik Båsk toteaa. ”Keskeinen kriteeri rahoituspäätöksissä oli työn laajempi merkitys tai yhteiskunnallinen ulottuvuus sekä hakijan oma tavoitteenasettelu ja polku tavoitteeseen. Apurahansaajamme tekevät tärkeää työtä tieteen taiteen ja sivistyksen parissa ja rakentavat osaltaan yhteistä tulevaisuuttamme.”

1,75 miljoonaa euroa visuaalisiin taiteisiin, musiikkiin, arkkitehtuuriin ja taideteollisuuteen

Taiteen apurahat ovat haettavissa eri taiteenaloille vuorovuosittain: tänä vuonna hakuvuorossa olivat visuaaliset taiteet, musiikki sekä arkkitehtuuri ja taideteollisuus. Apuraha myönnettiin elokuun haussa 34 hakijalle – myönnetty kokonaissumma on 1,75 miljoonaa euroa. Visuaalisten taiteiden hakijoista apurahan sai 16 ja musiikin alan hakijoista 11. Arkkitehtuurin ja taideteollisuuden alalle apurahoja myönnettiin seitsemän.

Taiteen henkilökohtaisissa apurahoissa tavoitteena on apurahansaajan kehittyminen ammattitaiteilijana ja erottautuminen taiteen kentällä. Vaatesuunnittelija Sofia Ilmonen toteuttaa apurahalla muunneltavan modulaarisen vaatemalliston Fashion in Helsinki 2027 -tapahtumaan, ja kuvataiteilija Benjamin Orlowin teoksia nähdään muun muassa Venetsian biennaalissa. Saksafonisti, säveltäjä Anna-Sofia Anttosen työskentelyn lopputuloksena syntyy kokeellinen ooppera sekä monitaiteinen soololevy.

Taiteille myönnettävät hankeapurahat uudistavat taiteen kenttää tuomalla uudenlaisia sisältöjä, toimintatapoja ja yleisökokemuksia. Taiteilijaryhmä IC-98 toteuttaa uudenlaisen, retrospektiivisen ja prospektiivisen yksityisnäyttelyn Serlachius-museoissa vuosina 2027–2028. Näyttelyssä luodaan myös mallin siihen, miten taide- ja museoinstituutiot voivat lyhytaikaisten, tilaan sidottujen näyttelyiden sijaan luontevasti laajentua ympäristöönsä. Kordelinin säätiö tukee hanketta 100 000 eurolla.

Jamiluokka-hanke saa 80 000 euroa kiertuetoimintamallinsa ja uusien muusikkosukupolvien kasvattamiseen. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Suomen Jazzliitto, Metropolian Ammattikorkeakoulun Musiikki, Taideyliopisto Sibelius-Akatemian Jazzmusiikin koulutusohjelma ja UMO Helsinki Jazz Orchestra. Hankkeessa toteutetaan viisi valtakunnallista kiertuetta, joissa musiikin opiskelijat, UMOn muusikot ja freelancer-ammattilaiset muodostavat yhdessä yhtyeitä. Jamiluokka tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden esiintyä valtakunnallisesti, verkostoitua eri toimijoiden kanssa ja kehittää osaamistaan sekä työelämätaitoja.

Karhupuiston Film Festivalille myönnetään 50 000 euroa tapahtuman järjestämiseen ja kehittämiseen sekä alueellisten ja kansainvälisten kumppanuuksien vahvistamiseen. Festivaalin ohjelmistossa yhdistyvät laadukas nykyelokuva, klassikot sekä tekijävierailut. Lisäksi festivaali tarjoaa oheisohjelmaa, joka käsittelee urbaania elämää ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Tapahtuma järjestettiin Helsingin Kalliossa ensimmäisen kerran syksyllä 2025.

1,1 miljoonaa euroa hiljattain väitelleille tohtoreille

Kordelinin säätiön tieteen apurahat on suunnattu hiljattain väitelleille tohtoreille. Apurahoilla tuetaan vastaväitelleiden tohtorien urapolkua ja mahdollistetaan eteneminen työelämässä. Apurahoja myönnettiin elokuun haussa 24, joista seitsemän humanistisiin tieteisiin, kymmenen yhteiskuntatieteisiin ja seitsemän luonnontieteisiin ja teknisiin tieteisiin. Apurahat ovat suuruudeltaan 45 000 euroa.

Historiantutkija, filosofian tohtori Ville-Pekka Kääriäinen kartoittaa Savossa asuneen tilattoman väestön sosiaalista asemaa, elinkeinoa ja toimijuutta 1600-luvulla – tutkimus tarjoaa uusia näkökulmia valtion, paikallisyhteisöjen ja yksilöiden välisiin jännitteisiin. Kääriäinen soveltaa tutkimuksessaan paikkatietomenetelmiä ja kartallistaa historiallisia aineistoja. Menetelmä auttaa ymmärtämään ihmisten liikkeitä, verkostoja ja vuorovaikutusta elinympäristössään.

Liikuntatieteiden tohtori Anne-Maarit Hyttisen tutkimuksen keskiössä on ratsastus ja ratsastajan fyysinen kunto. Hyttisen väitöstutkimus vuodelta 2025 osoittaa ratsastajan kunnon vaikuttavan itse ratsastussuoritukseen, lisäävän hevosen hyvinvointia ja terveyttä ja nopeuttavan myös oppimista. Hyttinen kehittää apurahalla muun muassa luomaansa ainutlaatuista Ratsastajan Kuntotestiä® ja kasvattaa aiheen kansainvälistä näkyvyyttä ja tunnettuutta sekä kaupallista potentiaalia.

Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja ympäristöhaasteisiin, kuten raaka-aineiden niukkuuteen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Tekniikan kaksoistohtori Jenni Kaipaisen tutkimus tarkastelee, miten suuryritysten liiketoimintastrategiat voidaan muuttaa kiertotalouden mukaiseksi.

Kaupunkien lämpösaarekeilmiö on keskeinen kaupunkiympäristöön liittyvä haaste, joka korostuu ilmastonmuutoksen myötä. Tiivis rakennuskanta, vähäinen kasvillisuus ja laajat päällystetyt pinnat nostavat lämpötiloja verrattuna ympäröivään maaseutuun. Tutkijatohtori Minttu Havun tutkimus tuottaa uutta tietoa ilmastoprosesseista, jotka säätelevät Helsingin viheralueiden viilennysvaikutusta. Tutkimuksen tulokset hyödyttävät myös laajemmin kaupunkimeteorologian tutkimusta.

670 000 euroa kriittisen ajattelun ja demokratian vahvistamiseen

Kansanvalistuksen apurahoja myönnetään hankkeisiin, jotka vahvistavat tutkitun ja asiantuntijuuteen perustuvan tiedon asemaa ja vahvistavat kriittistä ajattelua, moniäänisyyttä ja demokratiaa. Henkilökohtainen apuraha myönnettiin elokuun haussa kuudelle hakijalle ja hankeapuraha viidelle, apurahoina jaettiin yhteensä 670 000 euroa.

Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö kirjoittaa säätiön tuella tarinallisen tietokirjan sodasta, sotien seurauksista ja niiden välttämisestä. Kirja on suunnattu 11–20-vuotiaille nuorille, ja sen rinnalla toteutetaan myös osallistavaa toimintaa. Säätiö tukee hanketta 45 000 euron apurahalla.

Tiedetoimittaja Mari Heikkilä saa 45 000 euroa matematiikan ilmiöitä ymmärrettäviksi tekevään Ajattelun työkaluja -tiedejournalismihankkeeseen. Hanke yhdistää matematiikan, filosofian ja kriittisen ajattelun: hankkeessa pohditaan, miten numerot, algoritmit, sattuma ja argumentit ohjaavat päätöksiämme sekä miten voimme erottaa faktat misinformaatiosta ja valeuutisista. Hankkeessa tuotetaan yleistajuista tiedejournalismia ja vahvistetaan kriittistä ajattelua ja tiedelukutaitoa.

Lasten ja nuorten säätiölle myönnetään 70 000 euroa nuorten Tulevaisuusviikon 2026 ja 2027 toteuttamiseen. Hanke vahvistaa lasten ja nuorten toimijuutta ja osallisuutta sekä heidän uskoaan ja luottamustaan tulevaan. Samalla se toimii yhteiskunnallisena viestintäkampanjana, joka tuo esiin nuorten omat näkemykset ja ajatukset tulevaisuudesta.

Lukijat kaipaavat syvällisiä sisältöjä, freelancerit vakaita tulonlähteitä ja journalismi uusia kokeiluja. Kaksivuotisessa Oiva-hankkeessa testataan tieteeseen perustuvan journalismin vaikuttavuutta ja liiketoiminnallisia mahdollisuuksia. Hankkeen toteuttaa Rapport kuluttajasisällöt Oy, Kordelinin säätiö tukee hanketta 100 000 euron apurahalla.

Tiedot kaikista apurahansaajista löytyvät Alfred Kordelinin säätiön verkkosivuilta: Kordelin.fi | Myönnetyt apurahat.