Vihreiden Forsgrén paperittomien terveydenhuollosta: “Oikeus terveyteen on ihmisoikeus – tämä hallituksen syrjivä päätös on korjattava hyvinvointialueilla”

Sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli keskiviikkona 12.11.2025 hallituksen esitystä, jossa hyvinvointialueilla ei enää olisi velvoitetta järjestää kiireettömiä, mutta välttämättömäksi arvioituja terveydenhuollon palveluja ulkomaalaislain vastaisesti Suomessa oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille. Jatkossa kiireetöntä välttämätöntä hoitoa annettaisiin vain, jos sen epääminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai se vakavasti vaarantaisi muun henkilön tai väestön terveyden. Laki ei kuitenkaan koske alaikäisiä lapsia, raskaana olevia ja vammaisia vammaisuuteen liittyen.

Kansanedustaja Bella Forsgrén on hallituksen kanssa syvästi eri mieltä.

– Oikeus terveyteen on ihmisoikeus, eikä sitä pitäisi voida viedä pois keneltäkään. Jokainen voi kuvitella kohdalleen tilanteen, jossa esimerkiksi päivystyksestä käännytetään akuutin vaivan kanssa kotiin, koska hoitoon ei ole oikeutettu. Tai tilanteen, jossa arkea haittaavaan terveysvaivaan ei saa hoitoa ennen kuin se uhkaa ihmisen henkeä ja terveyttä. Laki on kertakaikkiaan epäinhimillinen ja syrjivä, Forsgrén tylyttää.

Palveluihin rajaaminen merkitsisi heikennystä ihmisoikeuksien toteutumiseen erityisen marginalisoidussa ja syrjinnälle alttiissa asemassa eläville ihmisille ja perheille. Lailla on myös kielteisiä vaikutuksia ihmiskaupan sekä työperäisen hyväksikäytön ehkäisyyn ja tunnistamiseen.

Kun hoitoon pääsy estetään, ongelmat pahenevat ja kustannukset kasvavat. Inhimillisesti ja taloudellisesti tämä laki on väärä suunta. Kustannussäästöillä perustellun esityksen säästöarviot jäävätkin Forsgrénin mielestä vähäisiksi. Hän huomauttaa lisäksi, että hoidontarpeen kasvaessa välttämättömäksi ja kiireelliseksi, voivat kustannukset jopa kasvaa.

Forsgrén on erityisen huolissaan siitä, miten lakiesitys asettaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset vaikeiden eettisten pohdintojen ääreen. Hänen mukaansa ammattilaiset kohtaavat työssään riittävästi painetta jo nyt.

– Laki käytännössä pakottaa terveydenhuollon ammattilaiset arvioimaan hoidon tarpeen lisäksi myös ulkomaalaiskysymyksiä, kuten henkilön maassa oleskelun kestoa. Ammattilaisten fokus täytyisi olla hoidon arvionnissa sekä sen tarjoamisessa, ei siinä, kuka on oikeutettu hoitoa saamaan ja kuka ei, Forsgrén tiivistää.

Forsgrén muistuttaa kuitenkin, että hallituksen lakiesitys ei kiellä kiireettömänkin hoidon tarjoamista paperittomille. Näin toimitaan jo HUS:n alueella Helsingissä.

– On tärkeää muistaa, että hallituksen lakiesitys ei kiellä kiireettömän hoidon tarjoamista – ja hyvinvointialueilla voidaan edelleen päättää toimia inhimillisesti. Esimerkiksi Helsingin kaupunki ja Varsinais-Suomen hyvinvointialue ovat jo tehneet päätöksen siitä, että aikovat jatkaa paperittomien terveydenhoitoa kaikissa tilanteissa. Näin tulisi toimia muissakin hyvinvointialueilla, Forsgrén lopettaa.