Suurpetojen aiheuttamat kotieläinvahingot ovat lisääntyneet Varsinais-Suomessa roimasti

Aikaisempina vuosina Varsinais-Suomessa kotieläinvahinkoja ovat aiheuttaneet lähinnä sudet ja ilvekset, mutta nyt myös karhujen aiheuttamat vahingot ovat lisääntyneet. Ahmojen aiheuttamilta vahingoilta on tähän mennessä vältytty.

Tämän vuoden aikana Varsinais-Suomessa sudet ovat aiheuttaneet 37 vahinkoa, karhut 36 ja ilvekset 36. Vahinkojen rahallinen arvo kohoaa jo lähes 100 000 euroon.

Karhu vieraili Paimiossa vappuna

Karhujen tänä vuonna Varsinais-Suomessa aiheuttamista vahingoista kolme kohdistui hevosiin, viisi lampaisiin ja 21 mehiläisiin. Mehiläispesiä karhut ovat tuhonneet 31 000 euron edestä.

Nurmen puutarhalla Paimiossa Kevolan kylässä vieraili karhu viime vappuna. Yrittäjä Satu Nurmi kertoo, että karhu tuhosi mehiläispesiä kahtena peräkkäisenä yönä. Sen jälkeen se jatkoi matkaansa jälkien perusteella Sauvon suuntaan.

– Mehiläispesien ympärillä ei ollut aitoja, kun ei minulle tullut mieleenkään, että tänne voisi tulla karhu. Suden jälkiä olemme nähneet usein ja ilves on näkynyt pihakamerassa, hän kertoo.

Vappuna pesissä ei vielä ollut hunajaa, mutta karhun vierailu tappoi pesässä olleet munat ja toukat, joten hunajasato jäi tältä vuodelta saamatta.

– Jos se olisi päässyt hunajan makuun, niin siitä olisi varmaan jäänyt meille pidempiaikainen ongelma, mutta nyt toivomme ja luotamme siihen, että se oli vain ohikulkumatkalla.

Ensimmäisenä yönä karhu oli tutkinut ja kääntänyt ylösalaisin kaikki pesät. Seuraavana yönä se oli kantanut kuusen juurelle kolme mielestään parasta ja istahtanut siihen herkuttelemaan.

– Soitin aluksi petoyhdyshenkilölle, joka neuvoi olemaan yhteydessä kunnan maaseutupalveluihin.

Paimion maaseutupäällikkö Elina Yrjövuori tuli tarkastamaan vahingon heti. Pesäkohtainen korvaus oli 350 euroa.

– Se on käytännössä uuden mehiläisyhteiskunnan ostohinta. Jos kalusto olisi hajonnut, niin rahallinen vahinko olisi ollut suurempi, mutta meillä on onneksi puinen kalusto, joka on näköjään karhunkestävä. Suurin menetys on kuitenkin se, ettei satoa saatu tältä kesältä. Yksi mehiläispesä tuottaa keskimäärin nelisenkymmentä kiloa hunajaa kesän aikana säistä riippuen.

Kuntien maaseutupalvelut apuna

Suurpetojen aiheuttamat vahingot korvataan tietyillä edellytyksillä. Tärkeintä on ottaa viipymättä yhteys vahinkopaikkakunnan maaseutupalveluihin, josta tullaan paikalle tekemään katselmointi. Mukaan kutsutaan aina myös petoyhdyshenkilö, jotta vahingon aiheuttajasta ei jää katselmuksella epäselvyyttä.

Katselmuksen perusteella laaditaan arviokirja vahingosta. Varsinainen vahingonkorvaushakemus tehdään joko sähköisesti kirjautumalla Vipu-palveluun tai Ruokaviraston lomakkeella 131.

Varsinais-Suomen kuntien maaseutupalveluiden yhteystiedot löytyvät keskitetysti osoitteesta maaseutu.fi/varsinais-suomi.

Korvauksia maksetaan määritettyjen perusarvojen tai hoitokustannusten mukaan. Korvauksen saamisen edellytyksenä on, että vahingonkärsijä on kohtuullisin keinoin pyrkinyt estämään vahingon syntymisen tai laajentumisen.

EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksella tuetaan hunajantuotantoa

Mehiläistarhaajat voivat hakea 25 euron suuruista pesäkohtaista tukea, jos pesiä on yli 15. Tuen saadakseen mehiläistarhaajan ei tarvitse olla viljelijä.

Varsinais-Suomessa pesäkohtaista tukea hakee vuosittain noin 70 mehiläistarhaajaa ja tukea myönnetään yhteensä noin 5 500 pesälle.

Lisäksi mehiläishoitajien on mahdollista hakea muun muassa EU:n maaseuturahoitukseen kuuluvia investointitukia sekä kehittämis- ja koulutushankkeita. Maaseuturahoitusta myöntävät Varsinais-Suomessa ELY-keskus ja Leader-ryhmät, jotka myös neuvovat tukien hakemisessa.