Yritysvastuu: mepit kannattavat yksinkertaistamistoimia

• Kestävyysraportointi olisi jatkossa kevyempää, koskisi vain suuryrityksiä
• Huolellisuusvelvoite koskisi vain suuryrityksiä EU:ssa ja muualla maailmassa
• Ilmastosiirtymäsuunnitelmia ei jatkossa vaadittaisi, oikeudellinen vastuu toteutuisi kansallisella tasolla
• Mepit haluavat verkkoportaalin, josta yritykset saavat maksutta ohjeita, tietoja ja malleja

Mepit hyväksyivät äänin 382 puolesta, 249 vastaan ja 13 tyhjää kantansa kestävyysraportoinnin ja huolellisuusvelvoitteiden yksinkertaistamispakettiin.

Kestävyysraportointi: yksinkertaisemmat säännöt

Meppien kannan mukaan kestävyysraportoinnin piiriin kuuluisivat jatkossa vain yritykset, joilla on keskimäärin 1 750 työntekijää ja joiden vuotuinen nettoliikevaihto on yli 450 miljoonaa euroa. Samat raja-arvot koskisivat kestävyysraportointia taksonomiasääntöjen (eli kestävien investointien luokittelun) mukaisesti.

Samalla raportointistandardeja yksinkertaistettaisiin ja kevennettäisiin niin, että ne sisältäisivät vähemmän yksityiskohtia, ja alakohtainen raportointi muuttuisi vapaaehtoiseksi. Pk-yritykset eivät joutuisi kärsimään samassa arvoketjussa suuryritysten raportointivelvollisuuksista, sillä suuryritykset eivät jatkossa voisi pyytää enempää tietoja kuin mitä vapaaehtoiset standardit edellyttävät.

Huolellisuusvelvoitteen piiriin vain suuryritykset

Parlamentin kannan mukaan huolellisuusvelvoite koskisi vain suuryrityksiä, joilla on yli 5 000 työntekijää ja joiden vuotuinen nettoliikevaihto on yli 1,5 miljardia euroa. Mepit haluavat, että lain piiriin kuuluvat yritykset noudattavat velvoitetta eli tarkkailevat sosiaalisia ja ympäristövaikutuksiaan riskiperusteisesti. Suuryritysten ei tulisi ensisijaisesti pyytää tietoja pienemmiltä liikekumppaneiltaan, vaan niiden tulisi hyödyntää saatavilla olevaa tietoa ja pyytää lisä tietoa vain viimesijaisena vaihtoehtona.

Tekstin mukaan lain piirissä olevien yritysten ei enää tarvitsisi valmistella siirtymäsuunnitelmia, jotka sopeuttaisivat niiden liiketoimintamallin Pariisin sopimukseen. Jos yritys ei noudata huolellisuusvelvoitetta, se voisi saada sakkoja, joiden suuruudesta komissio ja jäsenmaat valmistelisivat ohjeet. Yritysten siviilioikeudellinen korvausvastuu toteutuisi kansallisella tasolla EU-tason sijaan.

Mepit haluavat myös, että komissio perustaa verkkoportaalin, josta yritykset saisivat maksutta mallilomakkeita, ohjeita ja tietoa EU:n kaikista raportointivaatimuksista täydentämään EU:n keskitettyä palvelupistettä.

Kommentti

Esittelijä Jörgen Warborn (EPP, Ruotsi) sanoi: ”Tämä äänestystulos osoittaa, että Eurooppa voi yhdistää kestävyyden ja kilpailukyvyn. Me selkeytämme sääntöjä, vähennämme kustannuksia ja annamme yrityksille varmuutta, jotta ne voivat kasvaa, investoida ja luoda hyväpalkkaisia työpaikkoja.”

Seuraavaksi

Neuvottelut EU:n jäsenvaltioiden hallitusten kanssa, jotka ovat jo hyväksyneet kantansa lakiin, alkavat 18. marraskuuta, ja tavoitteena on saada lainsäädäntö valmiiksi vuoden 2025 loppuun mennessä.

Taustaa

Sääntöuudistus on osa komission Omnibus I -yksinkertaistamispakettia. Myös parlamentin kiireellisellä menettelyllä huhtikuussa 2025 hyväksymä kestävyysraportointi- ja huolellisuusvelvoitteiden voimaantulon viivyttäminen on osa kyseistä pakettia.

EU:n sääntöjen yksinkertaistaminen on parlamentin tavoite

Euroopan parlamentin jäsenet ovat toistuvasti vaatineet EU:n sääntöjen tarkistamista yritysten hallinnollisten vaatimusten yksinkertaistamiseksi ja vähentämiseksi. Komission helmikuussa 2025 esittämien Omnibus-ehdotusten tarkoituksena on parantaa EU:n kilpailukykyä ja vapauttaa yrityksille lisää investointikapasiteettia. Parlamentti on jo hyväksynyt kiireellisyyden vuoksi osan esityksistä ja etenee nopeasti jäljellä olevien ehdotusten viimeistelemisessä.

Lisätietoa

• Oikeudellisten asioiden valiokunta 
• Hyväksytty teksti lisätään tänne (13.11.2025) 
• Äänestystulokset lisätään tänne (13.11.2025) 
• Esittelijän lehdistötilaisuus (13.11.2025) 
• Lainsäädäntötietokanta 
• Seurantatietokanta