Teollisuuden investointituet edistävät talouden kasvua ja tukevat ilmastotavoitteiden saavuttamista

Teollisuuden investointituissa on kyse valtion strategisesta päätöksestä kasvattaa Suomen kilpailukykyä kansainvälisessä investointikisassa.  Tärkeisiin sektoreihin – kuten uusiutuvan energian tuotantoon, energiatehokkuuteen ja akkumateriaalien tuotantoon – kohdistuvien investointien odotetaan tuovan Suomeen miljardiluokan liiketoiminta- ja viennin kasvumahdollisuuksia.

– Business Finlandilla on mieluisa rooli teollisuuspolitiikan toimeenpanijana tukea merkittävien kasvuinvestointien käynnistymistä ja yksityisen investointipääoman vivutusta.  Nyt rahoituksemme tuella käynnistyvät teolliset investoinnit näkyvät tulevina vuosina talouden kasvuna ja harppauksina ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, sanoo Business Finlandin pääjohtaja Lassi Noponen.

– Investointituet ovat vauhdittaneet huomattavasti ulkomaalaisten ja suomalaisten yritysten investointihalukkuutta Suomeen hankkeissa, jotka olisivat saattaneet joko jäädä kokonaan toteuttamatta tai kohdistuneet muihin maihin, sanoo hankejohtaja Sini Uuttu Business Finlandista.

Investointiavustuksilla liikkeelle koko Suomea hyödyttäviä hankkeita

Vuoden 2025 alussa lanseerattu investointiavustus suurille ilmastoneutraaleihin tavoitteisiin tähtääville hankkeille suunnattiin investointihankkeille, joiden kustannukset ovat vähintään 30 miljoonaa euroa.

Investointiavustuksilla tuetuissa hankkeissa yritykset investoivat tuotantoprosessien päästövähennyksiin, energiatehokkuuteen ja puhtaan siirtymän teknologioihin rakentaen uusia arvoketjuja eri puolille Suomea.
Ensimmäiset avustuspäätökset tehtiin kesällä 2025 viidelle yritykselle. Viimeinen avustuspäätös tehtiin 14.11.2025 Novanan hankkeelle maailman ensimmäisen hiilineutraalin vanadiinituotantolaitoksen rakentamiseksi Porin Tahkoluotoon. Novana Oy:n suunnittelema vanadiinilaitos toimii kierrättämällä teollisuuden sivuvirtoja, joista erotellaan vanadiini patentoidulla liuotusteknologialla. Vanadiini on EU:n kriittiseksi raaka-aineeksi määrittelemä metalli, jota käytetään muun muassa erikoisterästen valmistamiseen sekä akku- ja energiateollisuudessa.

– Business Finlandin 48,7 miljoonan euron tuki on merkittävä askel Euroopan ensimmäisen vanadiinilaitoksen toteutumiselle, sanoo Novana Oy:n toimitusjohtaja Johanna Lamminen.

Kaikki investointiavustusten saajat

• Atria 24,7 miljoonaa euroa
• Easpring Finland New Materials 115,4 miljoonaa euroa
• Fazer Makeiset 19,5 miljoonaa euroa
• Fortum Battery Recycling 84,6 miljoonaa euroa
• Metsä Tissue 19 miljoonaa euroa
• Novana 48,7 miljoonaa euroa

Avustuspäätökset on tehnyt Business Finland tukea koskevan valtioneuvoston asetuksen nojalla kuultuaan työ- ja elinkeinoministeriötä.

Investointiavustus on harkinnanvaraista, ja sen kohdistamisessa huomioitiin investointihankkeen tekninen ja taloudellinen toteutettavuus, investoinnilla aikaan saatavat ympäristövaikutukset sekä vaikutukset työllisyyteen ja aluetalouteen. Investointien on myös täytettävä EU-tukipuitteessa määritellyt lukuisat tekniset kriteerit. Investointituet perustuvat EU:n tilapäiseen valtiontukisäädösten väljennykseen, jolla jäsenvaltioille on annettu mahdollisuus sopeuttaa talouttaan ja energiamarkkinoitaan Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamaan kriisiin.

Investointiavustusta maksetaan jälkikäteen syntyneiden kustannusten perusteella. Avustusta aletaan maksaa yritykselle vasta rakennustöiden konkreettisesti käynnistyttyä.

 

Verohyvityksiä haettiin vilkkaasti

Verohyvitysten elokuussa 2025 päättynyt haku tuotti 54 hakemusta. Esitettyjen investointihankkeiden volyymi on yhteensä yli 20 miljardia euroa. Haettu verohyvityksen määrä on hieman alle kolme miljardia euroa. Business Finland käsittelee hakemukset syksyn aikana.

Yritys pääsee hyödyntämään verohyvitystä sen jälkeen, kun investointi on tehty, laitos toiminnassa ja siitä syntyvä voitollinen liiketoiminta tuottaa verotettavaa tuloa. Verohyvitys vähennetään tuloverosta investoinnin valmistumisvuonna sekä sitä seuraavana 19 verovuotena sitä mukaan kuin yhtiölle syntyy maksuunpantavaa yhteisöveroa. Yritys saa vähentää hyvityksen maksettavasta yhteisöverosta aikaisintaan vuodesta 2028 alkaen.

 

Uuden verohyvityshaun toteutus on auki

Verohyvitys perustuu komission kesäkuussa 2025 antamaan puhtaan teollisen kehityksen valtiontukikehykseen, joka on voimassa vuoden 2030 loppuun. Petteri Orpon hallitus kaavaili kevään 2025 kehysriihessä suurten puhtaan siirtymän investointien tukemisen jatkamista verohyvityksellä. Mahdollisen uuden verohyvityshaun ajankohta ei ole vielä tiedossa, sillä ennen verohyvityksen avaamista uudelleen haettavaksi tarvitaan kansallista lainsäädäntöä. Lain valmistelusta vastaa valtiovarainministeriö.