Monen suomalaiskodin perustuksissa muhii kosteuspommi, koska salaojituksen ongelmia ei tunneta tai korjata

Vesivek tekee vuosittain noin pari tuhatta omakotitalon salaojien kuntotarkastusta ympäri Suomen. Yrityksen tilastojen mukaan yli 80 prosentissa tutkituista kohteista havaitaan puutteita salaoja- ja sadevesiviemäröinnin toimivuudessa. 

Noin puolet näistä kohteista jätetään korjaamatta tai ongelmien korjaamista viivytellään. Eli tuhannesta tutkitusta kohteesta 400:aan jää jonkinasteinen kosteusvaurion riski.   

"Monen suomalaiskodin perustuksissa muhii kosteuspommi, johon ei puututa, vaikka se tiedettäisiinkin", sanoo liiketoimintajohtaja Pekka Bau. Bau vastaa Vesivekin salaojaliiketoiminnasta. 

Ongelman laajuus ja yhteiskunnallinen merkittävyys on siten yllättävän iso. Salaojat tulivat nykymuodossaan rakennusmääräyksiin vasta 2000-luvulla. Siksi varsinkin ennen 2000-lukua rakennetuissa kiinteistöissä salaojien kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Näissä kohteissa salaojajärjestelmät ovat usein elinkaarensa päässä. 

Jos kosteus on päässyt kodin alapohjarakenteisiin vuosien ajan, se on erittäin otollinen kasvualusta homeelle ja mikrobeille. 

"Suomessa on noin miljoona pientaloa, jotka on rakennettu ennen 2000-lukua. Eli tiedossa olevia tai piileviä salaojaongelmia voi olla lähes puolessa miljoonassa omakoti- tai paritalossa", Bau arvioi. 

Salaojajärjestelmien puutteet ovat riskitekijä paitsi rakennusten kunnolle ja arvolle, myös asumisterveydelle ja -mukavuudelle. Kosteusongelma voi pahimmillaan näkyä asukkaiden terveydessä pitkittyneenä yskänä, nuhana, iho- ja silmäoireina, väsymyksenä tai toistuvina hengitystieinfektioina. 

Salaojat eivät ole samalla tapaa kodinomistajan näkösällä kuin esimerkiksi katto. Kun kodin alla piilevä ongelma on poissa silmistä, remonttiin ryhtymistä on helpompi lykätä. Lykkääminen ei poista ongelmaa, päinvastoin. Mitä kauemmin kosteus muhii alapohjassa, sen pidemmälle se pääsee leviämään ja korjauskustannukset vain kasvavat.  

Kostea sokkeli johtaa lämmön harakoille 

Märkä sokkeli ja rakenteet johtavat lämpöä jopa 50–80 % tehokkaammin kuin kuiva rakenne, mikä lisää lämmityskustannuksia ja tekee sisäilmasta vetoisen. 

"Jos salaojat eivät toimi ja perustukset ovat märät, lämpö karkaa maaperään ja asukas maksaa turhasta. Lämmönhukka voi olla samaa luokkaa, kuin sähköpatteri paahtaisi koko ajan tyhjän panttina", Bau konkretisoi. 

Kosteuden aiheuttamat vauriot voivat laskea kiinteistön arvoa jopa kymmeniä prosentteja. Tämä konkretisoituu erityisesti kiinteistön myyntitilanteessa. Ilman tietoa salaojituksen ja kodin perustusten kunnosta ostaja ja myyjä pelaavat arpapeliä.