Mai Kivelä: Perussuomalaisia ministereitä ei tunnu kiinnostavan ihmisten turvallisuus

Selvityksen mukaan poliisi kirjasi viime vuonna yhteensä 1 808 epäiltyä viharikosta, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

– Luvut ovat hälyttäviä ja kertovat karua kieltä yhteiskunnallisesta ilmapiiristä. Viharikollisuus kasvaa, mutta hallitus ei tee mitään sen ehkäisemiseksi. Vastuuministerit vaikuttavat pitävän ongelmaa vähäpätöisenä, Kivelä toteaa.

Selvityksen mukaan suurin osa viharikoksista ovat rasistisesti motivoituneita. Myös seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin sekä vammaisuuteen liittyvien viharikosten määrä on kasvanut voimakkaasti.

Oikeusministeriön viime hallituskaudella tehdyistä selvityksistä käy ilmi, että viharikosten uhrit jättävät ilmoituksia tekemättä, koska he eivät luota siihen, että viranomaiset puuttuvat asiaan. Kivelän mukaan tämä kertoo vakavasta luottamuspulasta, jota hallituksen välinpitämättömyys vain syventää.

– Luottamuksen rakentaminen viranomaisten toimintaan, uhrien aseman parantaminen ja rikollisuuden ehkäisy tulisi olla hallituksen itsestäänselviä prioriteetteja. Silti emme ole nähneet ainuttakaan konkreettista tekoa vihatekojen vähentämiseksi edellisen hallituksen jälkeen, Kivelä sanoo.

Euroopan neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) on arvostellut  Suomea siitä, ettei riittäviä toimia rasismin ja vihapuheen torjumiseksi ole tehty. Samaan aikaan on käynnissä komission rikkomusmenettely, koska Suomi ei ole kriminalisoinut vihapuhetta EU:n rasismin ja rotusyrjinnän vastaisen puitepäätöksen mukaisesti.

– Sekä oikeusministeri että sisäministeri ovat perussuomalaisia, ja heidän toiminnastaan päätellen ihmisten turvallisuus ei ole heille etusijalla. Tutkimustietoa ja suosituksia on jo runsaasti, vain poliittinen tahto puuttuu. Ja sitä tahtoa tästä hallituksesta ei löydy, Kivelä kiteyttää.

Kivelä jätti asiasta kirjallisen kysymyksen.