Pohjois-Pohjanmaan työvoimabarometrituloksissa positiivisia näkymiä teknologiateollisuudessa

Maakunnan aluetaloudessa kasvua odotettavissa 2026

Pohjois-Pohjanmaan aluetaloudessa on tapahtunut tänä vuonna pientä vireytymistä – merkittävämpää kasvua odotetaan vuonna 2026. Matalasuhdanne on näkynyt Pohjois-Pohjanmaalla eniten teollisuuden ja rakentamisen aloilla. Palvelualoilla tilanne on ollut vakaampi. Puhtaan siirtymän klusterissa, erityisesti energiatuotannossa, on runsaasti hankkeita valmistelussa ja toteutuksessa. Tällä hetkellä työttömiä on paljon eri ammattiryhmissä. Avoimia työpaikkoja on ollut tarjolla vähän verrattuna aiempiin vuosiin. Monilla aloilla työmarkkinatilanne on pääosin tasapainossa. Työvoiman kysyntä kasvaa ensi vuonna ja syksyllä 2026 tilanne elinkeinoissa ja työmarkkinoilla on jo syksyä 2025 valoisampi.

Työvoimabarometrin toimialoilla eroavuuksia työvoimatarpeessa

Työvoimabarometrin toimialakohtaisissa arviointiraadeissa alueen toimiala-asiantuntijat syventyivät teknologiateollisuus ja -palvelut, liiketoiminta ja hallinto sekä sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan näkymiin sekä työvoima- ja osaamistarpeisiin seuraavan vuoden aikana. 

Pohjois-Pohjanmaan teknologiateollisuus ja -palvelut -toimialan eniten työllistävillä toimialaklustereilla metalli- ja konepajateollisuudella sekä ICT:llä on positiiviset näkymät. ICT-alalla uusiutuvan energian rakentaminen lisää työvoiman tarvetta. Metalli- ja konepajateollisuuteen on tulossa enemmän tilauksia. Vihreä siirtymä, puolustusala, tekoäly ja datakeskukset lisäävät mm. sähköalan osaajien kysyntää. Avoimien työpaikkojen määrä odotetaan selvästi nousevan ja työttömien määrän laskevan jonkin verran. Työvoiman saatavuutta rajoittaa osin kielitaitoon liittyvä vuorovaikutushaaste, johon voidaan vaikuttaa kehittämällä työnjohdon monikulttuurisuusosaamista. Eläkepoistuma ei muuta työvoiman kokonaiskysyntää merkittävästi.

Liiketoiminnan ja hallinnon toimialoilla talouden matalasuhdanne näkyy myynnin, markkinoinnin ja asiakaspalvelun työpaikkojen määrässä. Myyntitehtäviin on ylitarjontaa ja digitaalisten ratkaisujen yleistyminen on vähentänyt matalan kynnyksen työpaikkoja. Toimialalla tapahtuu laajaa automatisoitumista, erityisesti taloushallinnossa ja kirjanpidossa. Työnkuvat ovat muuttuneet asiantuntijapainotteisiksi ja vaativat mm. monipuolisia datan tulkintakykyjä päätöksenteon tueksi. Harjoittelupaikkojen puute vaikeuttaa opiskelijoiden työllistymistä. Kaupan logistiikassa ulkomaisen työvoiman tarve kasvaa. Jatko- ja täydennyskoulutus on tärkeää erityisesti tehtävissä, joihin ei vaadita pitkää opiskelua. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön lisäämiselle on tarvetta, jotta osaamisia pystytään suuntaamaan oikein.  Vuodelle 2026 toimialalle odotetaan hienoista työllisyystilanteen parantamista.   

Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialalla digitalisaatio ja palveluiden keskittäminen muuttavat palvelurakenteita ja luovat uusia urapolkuja. Eläköityminen lisää työvoiman tarvetta, mutta haasteena on hyvinvointialueen tiukka taloustilanne. Työvoiman saatavuus on parantunut etenkin Oulussa, mutta muualla maakunnassa esiintyy edelleen myös työvoimapulaa. Kohtaanto-ongelmaa on erityisesti ikääntyneiden ja vammaisten palveluissa. Vuonna 2026 kysyntää ennakoidaan olevan muun muassa sosiaalityöntekijöille, psykologeille ja lääkäreille. Avoimien työpaikkojen määrän odotetaan pysyvän ennallaan ja työttömien määrän hieman kasvavan. Ratkaisuna työvoiman saatavuuden varmistamiseksi pitkällä aikavälillä nähdään monipuoliset koulutusratkaisut ja kansainvälinen rekrytointi. Myös alan houkuttelevuuden ja pitovoiman vahvistaminen edellyttävät aktiivisia toimenpiteitä.