Yhteys toisiin ihmisiin on yksi tärkeimmistä mielenterveyden tukipilareista

Yksi mielenterveyden tärkeimmistä peruspilareista on yhteys toisiin ihmisiin. Ulkopuolisuus satuttaa ja sairastuttaa. Jatkuva yksinäisyys voi aiheuttaa ihmisen elämässä pahimmillaan pitkittyneen stressitilan, joka voi altistaa mielenterveyden häiriöille ja muille terveysongelmille.

– Kestävä ja hyvä elämä ihmisyhteisöissä perustuu yhteistyölle ja avunannolle. Ihmisyyden ytimessä on tunne siitä, että kuuluu johonkin, tulee nähdyksi ja voi olla hyödyksi muille. Tämän perustarpeen toteutuminen vaikuttaa yksilön kehitykseen, käyttäytymiseen ja kokemukseen hyvinvoinnista.

Näin tutkija, lasten- ja nuorisopsykiatri Linnea Karlsson kiteyttää tutkimustietoa siitä, miksi ihmisten tulisi olla toisilleen enemmän läsnä. Sosiaalinen media ei korvaa aitoa nähdyksi tulemista.

– Nykyajassa tulisi kiinnittää huomiota siihen, miten kohtaamme ja kohtelemme muita ihmisiä. Kun katsomme toista silmiin ja hymyilemme, toisen osapuolen aivot saavat ihan erilaisen, hyvää tekevän signaalin kuin jos väistämme katsetta tai emme tervehdi. Sosiaalisessa mediassa on tarjolla paljon sekä negatiivista että positiivista huomiota, mutta se ei ole sama asia kuin aito nähdyksi tuleminen.

Karlssonin mukaan yhteys muihin toimii erinomaisena stressin ja ahdistuksen säätelijänä. Esimerkiksi lieviä ahdistuksen tunteita kokee jokainen meistä ja se on normaalia. Tärkeää on, että erilaisia tunteita opitaan kehityksen kuluessa säätelemään.

– Säätelytaitoja opitaan suhteissa toisiin ihmisiin silloin, kun vuorovaikutus on hyväksyvää ja arvostavaa. Silloin ahdistuksen tunnetta voi lievittää jo pelkkä toisen ihmisen läsnäolo tai se, että keskittyy hengittämään syvään ja rauhallisesti tai vaikkapa kirjoittaa mieltä painavista asioista, Karlsson täydentää.

Mielenterveys on parhaimmillaan positiivinen voimavara

Mielen hyvinvointia voidaan ylläpitää samoilla keinoilla kuin muutakin hyvinvointia ja terveyttä eli huolehtimalla perustarpeista kuten unesta, ravinnosta ja liikunnasta. Hyvinvointia edistää myös luova toiminta, harrastukset ja rentoutuminen sekä tietoisuustaidot ja kiitollisuus. Tunteiden ja ajatusten tunnistaminen ja jakaminen muiden kanssa vahvistaa mielenterveyttä.  

Aina omat konstit eivät kuitenkaan auta. On tärkeä muistaa, että apua kannattaa hakea varhaisessa vaiheessa, jos ei ole ketään kenelle puhua huolistaan tai jos huolet kuormittavat elämää kohtuuttoman paljon tai pitkään.

Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry:n toiminnanjohtaja Milla Roos näkee työssään, mikä merkitys sillä on, että ihminen pysähtyy hetkeksi ja kuuntelee toista.

– Mielenterveyshäiriöistä kärsivien omaiset eivät usein itse tunnista omaa avun tarvettaan, vaikka ovat riskissä sairastua myös itse. Tätä keskustelua tulisi käydä enemmän, jotta ihmiset rohkaistuvat matalalla kynnyksellä hakemaan apua esimerkiksi erilaisista potilasjärjestöistä, joissa on tukena kokemusasiantuntijoita ja tarjolla vertaistukea.

Roos muistuttaa, että vertaistuen merkitys on erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä korvaamattoman arvokasta.

–  Monesti riittää, että ollaan ihminen ihmiselle, kuunnellaan ja ollaan läsnä. Älä jää yksin murehtimaan. Turhaan ei ole keksitty sanontaa ”jakaessa murheet puolittuu ja ilot tuplaantuu”.

Varhan ryhmätoiminta mielen hyvinvoinnin tukemiseen

Varhan mielenterveys- ja päihdepalvelujen ryhmätoiminta tukee arjen haasteissa. Ryhmiin voi hakeutua omatoimisesti varha.fi-sivujen kautta.

Ryhmät ovat maksuttomia ja niitä on tarjolla eri kunnissa lähiryhminä. Myös etäryhmiä järjestetään. Kaikki osallistujat haastatellaan henkilökohtaisesti ennen ryhmän aloittamista ja tarpeen mukaan ohjataan toiseen palveluun, mikäli henkilö tarvitsee toisentyyppistä apua.  

Ryhmät on tarkoitettu 18 vuotta täyttäneille Varsinais-Suomen hyvinvointialueen asukkaille.

Lue lisää: Mielen hyvinvointia tukeva ryhmätoiminta | Varha

Tarvitsetko apua oman tilanteesi arviointiin?

Jos sinulla on huoli omasta mielenterveydestäsi, älä jää yksin. Ota yhteyttä omalle terveysasemallesi, Varha-sovelluksen chattiin, työterveyshuoltoon tai opiskeluterveydenhuoltoon. 

Varha-sovelluksen chat on matalan kynnyksen yhteydenottokanava:

• Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasiat -chat palvelee tavallisesti ma–to klo 12–15 ja pe 11– 14
• Sairastaminen ja terveydenhoito -chat palvelee tavallisesti ma-to klo 8–18 ja pe 8–16

Lisätietoja: Varha-sovellus | Varha

Kiireellisessä tilanteessa, ota aina yhteyttä ammattilaiseen: 

• Arkisin klo 8–16 omaan terveysasemaasi: Varhan terveysasemat | Varha
• Iltaisin, öisin tai viikonloppuina Tyksin päivystykseen. Soita aina ensin 116117 (aikuisille) tai 02 313 1420 (alle 16-vuotiaat).
• Hätätilanteessa soita aina 112 

Lisätietoja: Huoli mielen hyvinvoinnista | Varha

Mielenterveysviikolla tapahtuu

Varsinais-Suomen järjestöt, seurakunnat, kunnat ja hyvinvointialue järjestävät viikoittain hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa. Toimintaa, palveluita ja tapahtumia löydät kootusti Hyvinvointiopastajasta.

Myös mielenterveysviikolla tapahtuu paljon sekä alueellisesti että valtakunnallisesti verkossa. Katso lisää Varhan kotisivuilta.