Miten digitaaliset innovaatiot voivat vähentää ravintoloiden ruokahävikkiä? Dining Flow -hankkeen päätöstapahtuma 21.11. Turussa

Turun yliopistolla järjestettävä Dining Flow -hankkeen päätöstapahtuma “Every Bite Counts, Every Byte Matters” kokoaa yhteen tutkijoita, yrityksiä ja kaupunkikehittäjiä pohtimaan, miten digitaaliset ratkaisut ja eri toimijoiden yhteistyö voivat vähentää ruokahävikkiä ja parantaa ruokajärjestelmien kestävyyttä.

Tapahtuma järjestetään perjantaina 21.11.2025 klo 12–17 Turun yliopistolla (Medisiina D, Alhopuro-sali (D1038-1), 1. krs). Tapahtuma on englanninkielinen. Toimittajat ovat lämpimästi tervetulleita osallistumaan tilaisuuteen.

Tapahtuma päättää laajan, monen toimijan yhteisen Dining Flow -hankkeen, joka on edistänyt ruokaketjun ja datatalouden välistä yhteistyötä ja innovaatioita.

Päivän aikana kuullaan tutkimukseen ja käytäntöön perustuvia näkökulmia siitä, miten ruokaketjuihin perustuva data voi palvella sekä ruokailukokemusta että ilmastotavoitteita. 

Dining Flow -projektissa kerättiin dataa lounasravintolassa erilaisin sensorein ja informoitiin ruokailijoita kerätyn datan perusteella. Tällaisen monipuolisen datan avulla voidaan arvioida ruoan kulutusta tarkemmin, ja vähentää hukkaa keittiössä. Ympäristöystävällisemmät ravintolat ja ruokailu ovat prioriteetti myös yrityksille, projektissa on ollut aktiivisesti mukana useita kumppaniyrityksiä.

– Projektissa rakennettujen laitteistojen ja mallien kehittämiseen tarvittiin monenlaista osaamista. Tutkimustiimissä oli mukana tietotekniikan, konetekniikan, ravitsemustieteen, arkkitehtuurin ja palvelumuotoilun osaajia – Dining Flow -projektin kuluessa korostui monitieteisen yliopiston vahvuus, kertoo Turun yliopiston dekaani, ja projektin tutkijatiimin jäsen, professori Jaakko Järvi.

– Ravintoloissa saadaan dataa ruokailijoiden kulutusmieltymyksistä, ruokavalinnoista ja syntyvän jätteen määrästä. Kun nämä tiedot yhdistetään rakennuksen eri järjestelmien tuottamaan dataan, esimerkiksi automaattiovien, hissien ja rakennusautomaatiojärjestelmien tietoihin, voidaan ennustaa ravintolan asiakasvirtoja eri aikoina. Tarkemman ennakoinnin avulla syntyvän jätteen määrää on pystytty vähentämään merkittävästi, sanoo KONEen digitaalinen innovaatiojohtaja Janne Öfversten.

Hanke on osa KONEen Veturi-aloitteeseen kuuluvaa The Flow of Urban Life -ohjelmaa. Dining Flow -hanketta koordinoi Turun yliopiston tietotekniikan laitos, ja sen monialaiseen tutkimustiimiin kuuluvat tietotekniikka, konetekniikka, funktionaalisten elintarvikkeiden foorumi, kauppakorkeakoulu sekä Flavoria-ravintola.

Hankkeessa on mukana kumppaneina seitsemän suomalaista yritystä (KONE, Haltian, Jamix, Smartkitchen, Safera, Metos, SYK) sekä yksi kansainvälinen organisaatio (Sodexo).

Tapahtumassa kuullaan seuraavia puheenvuoroja:

• Keynote speech: Food waste in self-service restaurants – Measuring it, understanding it, reducing it, professori Sara Dolnicar (University of Queensland)
  Dolnicar on yksi maailman johtavista tutkijoista, joka keskittyy markkinoiden segmentointiin, kestävään matkailuun ja sosiaaliseen markkinointiin, painottaen erityisesti ympäristöä koskevaa käyttäytymistä. Esityksessään hän esittelee tutkimustuloksia, jotka osoittavat, kuinka ruokahävikkiä voidaan vähentää ilman, että ruokailukokemus kärsii.
• Together Towards a Climate-Positive Turku, Petra Svahn, Turun kaupungin ilmastotiimistä
• Miten teollisuuden veturihankkeessa on opittu yhdistämään ruokadata ja ihmislähtöinen innovointi? Niko Myller Turun yliopisto, ja Jere Vuorenala, KONE
• Hankkeessa saatujen tulosten esittely 
  Proof of Concepts, Ideas and new collaboration (ks lisätietoa www-sivuilta)
• Paneelikeskustelu: Building a Vision to Action – Every Bite Counts, Every Byte Matters
  Keskustelemassa  Anna George (EU-rahoitteinen Zero Waste -hanke), Karoliina Hannula (Antell) ja Satu Hulkkonen (FoodData Finland), Timo Lehto (Jamix Oy), Teemu Jutila (Lounais-Suomen Jätehuolto Oy). Juontajana professori Anu Hopia (Turun yliopisto).

Tapahtuma tarjoaa runsaasti ajankohtaista tutkimustietoa siitä, miten datapohjaiset työkalut voivat auttaa ravintoloiden päätöksentekijöitä parantamaan ennusteidensa tarkkuutta ruokahävikin vähentämiseksi, kuuntelemaan asiakkaita paremmin, parantamaan sekä keittiöhenkilökunnan että asiakkaiden kokemusta ja lopulta siitä, miten tutkimus, yritykset ja kaupungit voivat tehdä yhteistyötä kestävämmän arjen rakentamiseksi.