FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla
- Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan.
- Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024.
- Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan.
- Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi peräänkuuluttaa tasapuolisempaa taakanjakoa huijausten torjuntaan. Erityisesti digialustojen vastuuta on kasvatettava.
”On kohtuutonta, että pankkien vastuu paisuu, mutta samanaikaisesti huijausilmoitukset takovat alustajäteille jopa miljardiluokkaan nousevia mainostuloja. Huijausten torjuntaan ei saada kunnolla tehoa, ellei pankkien lisäksi myös digialustoja saada osallistumaan ilmiön ehkäisyyn. Pankit tekevät parhaansa, mutta kaikkien panosta tarvitaan”, Ahosniemi painottaa.
Yle uutisoi, että teknologiayhtiö Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2024 myynnistä tulee mainoksista, joita ostavat nettihuijarit ja muut epäilyttävät toimijat. Reutersin näkemistä asiakirjoista käy ilmi, että Meta arvioi huijausmainosten poikivan noin 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024.
Ahosniemen mukaan kunkin toimijan vastuu tulisi mitoittaa sen rooliin ilmiössä. Jos jokin toimijaryhmä on keskeinen väylä huijausten toteuttamisessa, se tulee velvoittaa kantamaan enemmän vastuuta rikollisuuden torjunnassa.
”Tämä ei ole syyllistämistä, vaan oikeudenmukaista ja järkevää vastuunjakoa. Pankeille kaavaillaan jatkuvasti mittavampia velvoitteita. Ei voi olla oikein, että samalla yksittäisen alustajätin annetaan kerätä pienen valtion vuosibudjettia vastaava rahasumma verkkorikollisten maksamista mainoksista”, Ahosniemi jyrähtää.
Ilman tasaisempaa taakanjakoa huijausten torjunnasta tulee Ahosniemen mukaan paitsi epäoikeudenmukaista, myös tehotonta.
”Pankit astuvat kuvaan mukaan vasta, kun rikolliset ovat jo saaneet houkuteltua uhrin ansaan, mutta huijauksia on ehkäistävä etenkin siellä, mistä ne saavat usein alkunsa”, Ahosniemi linjaa.
Myös Fiva haluaisi somejäteille vastuuta huijausten torjuntaan
Ahosniemi antaa tunnustusta Finanssivalvonnalle (Fiva), joka on ilmaissut komissiolle huolensa maksupetosten kasvusta. Fiva on lähettänyt lokakuun lopussa komissiolle kirjeen, jossa se esittää, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet tulee velvoittaa estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan.
Fivan mukaan näiden toimijoiden tulisi suodattaa ja poistaa epäilyttävää sisältöä, tunnistaa huijareita, estää huijaussivustojen näkyvyyttä sekä tiedottaa käyttäjiä huijausyrityksistä. Kirjeessään Fiva toivoo, että komissio edistää näiden alustajättien vastuullisuutta ja osallistumista petosten torjuntaan, jotta huijausten kasvu saadaan pysäytettyä.
”Huijaukset ovat laaja yhteiskunnallinen ongelma, eivät pelkästään pankkeja koskeva toimialaongelma. Huijausten torjuntaan tarvitaan pankkien, teleoperaattorien, viranomaisten, alustojen ja kansalaisten yhteistyötä. Esimerkiksi operaattorit toki torjuvat jo nyt huijauksia monin tavoin, mutta Fiva on oikeassa siinä, että huijausten torjunta ontuu ilman sosiaalisen median alustojen ja hakukoneiden panosta”, Ahosniemi toteaa.
Ahosniemi muistuttaa, että huijausten torjumiseksi on lisäksi raivattava lainsäädännölliset esteet pankkien välisen sekä pankkien ja viranomaisten välisen tietojenvaihdon tieltä. Ahosniemi kannustaa myös kansalaisia varovaisuuteen.
”Vaikka petollisen houkuttelevat huijausmainokset on saatava kitkettyä somealustoilta ja hakukonetuloksista, huijausten kanssa on jokaisen syytä olla tarkkana kaikissa tilanteissa”, Ahosniemi varoittaa.
Yhteyshenkilöt
Arno AhosniemiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210arno.ahosniemi@finanssiala.fiAntti VirolainenVaikuttajaviestinnän asiantuntija
Puh:+358 20 793 4296antti.virolainen@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Täydennetty seminaarin ilmoittautumislinkki: Kutsu: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 11:09:16 EET | Tiedote
Tänään 14.11.2025 kello 10.43 lähetetystä tiedotteestamme puuttui linkki ilmoittautumiseen. Tämän tiedotteen loppuun on täydennetty ilmoittautumislinkki. Tiedotteen tekstiin ei ole tullut muutoksia. Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Kutsu seminaariin: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 10:43:41 EET | Tiedote
Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Finanssiala on Suomen suurimpia veronmaksajia: Yhteisöverokärjessä 7 finanssiyhtiötä – toimialan 5,7 miljardin euron verokädenjäljellä voitaisiin rahoittaa lapsilisät lähes neljäksi vuodeksi12.11.2025 10:01:12 EET | Tiedote
Finanssiala oli jälleen toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2024. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,3 miljardia euroa, eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärjessä ovat OP Pohjola 386,5 miljoonalla eurolla ja toisena Nordea 239,7 miljoonalla. Sijalla 7 oli LähiTapiola ja Danske Bank sijalla 9. Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa.
200 miljardin rajaa kolkutellaan – rahastoihin lokakuussa 1053 miljoonaa euroa uusia pääomia11.11.2025 11:16:24 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin lokakuussa yhteensä 1053 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös myönteisen markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 199 miljardia euroa
”Ajatelkaa edes taloushallintoa” – Yhden tilinpäätöksen mahdollistaminen keventäisi yritysten hallintoa ja parantaisi tietojen vertailtavuutta10.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Tällä hetkellä monien yritysten on verotuksellisista syistä tehtävä sekä kansainvälisen IFRS-standardin että kotimaisen FAS-standardin mukaiset tilinpäätökset. Nämä ovat monilta osin päällekkäiset. Pelkän IFRS-tilinpäätöksen salliminen keventäisi yhtiöiden hallinnollista taakkaa ja tekisi tilinpäätöksistä kansainvälisesti paremmin vertailtavia. Hallinnollisen taakan keventäminen toteuttaisi myös hallitusohjelmaan kirjattuja periaatteita. Valtiovarainministeriön tuore selvitys tarjoaa tähän konkreettisia keinoja. Finanssiala kannattaa yhdenmukaistuksia kokonaisuudessaan, eikä pelkästään yksittäisten ehdotusten läpiviemistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme