Alueilla täytyy olla vahva rooli koheesiopolitiikan suunnittelussa ja toimeenpanossa

– Euroopan unionin koheesiorahoituksen tulee vahvistaa kasvua ja kilpailukykyä. Sitä tarvitaan myös Pirkanmaan kaltaisessa kasvumaakunnassa. Siksi Euroopan unionin tulevan ohjelmakauden rahoituskehyksen tulee olla riittävä, maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto muistuttaa.

– Euroopan komission ehdottamat uudistukset sopivat pääosin Pirkanmaalle. On kuitenkin varmistettava, että maakunnilla on vahva rooli ohjelmakauden valmistelussa, päätöksenteossa ja toimeenpanossa, aluekehitysjohtaja Matti Lipsanen toteaa.

Maakuntahallitus antoi lausuntonsa eduskunnan suurelle valiokunnalle Euroopan komission ehdotuksesta vuosia 2028–2034 koskevaksi Euroopan unionin monivuotiseksi rahoituskehykseksi sekä valtioneuvoston kanslian e-kirjeestä.

Suomen maakuntien liitot ja erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomen yhdeksän maakuntaa ovat valmistelleet lausuntoa yhteistyössä. Valmistelussa ovat olleet mukana alueen EU-toimistot Brysselissä.

Maakuntahallitus korostaa lausunnossaan seuraavia asioita:

• Koheesiopolitiikan tulee jatkossakin perustua aluelähtöisyyteen ja alueilla täytyy olla vahva rooli koheesiopolitiikan suunnittelussa ja toimeenpanossa. Suomessa aluepolitiikan toimeenpano on maakunnissa (NUTS3) ja kunnalliseen itsehallintoon perustuvat maakuntien liitot vastaavat alueiden kehittämisen suunnittelusta.
• Alueelliset kehityserot ovat edelleen merkittäviä niin Suomessa kuin koko EU:ssa, ja siksi koheesiorahoitusta tarvitaan kaikilla EU:n alueilla.
• Suomen on valmistauduttava korvaamaan mahdolliset koheesiorahoituksen leikkaukset kansallisella aluekehittämisrahoituksella.
• Rahoituskehyksen joustavuutta ei tule toteuttaa pitkäjänteisen kehittämisen kustannuksella.
• Tulosperusteisten mallien käyttö voi lisätä rahoituksen vaikuttavuutta ja keventää hallinnollista taakkaa.