Syksyn 2025 talousennuste: EU:n talouskasvu jatkuu haastavasta ympäristöstä huolimatta
17.11.2025 12:03:26 EET | Euroopan komission Suomen-edustusto | Tiedote
Komission syksyn 2025 talousennuste osoittaa, että kasvu on ollut odotettua vahvempaa vuoden 2025 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana. Tämä kehitys johtui alun perin viennin voimakkaasta kasvusta tullien korotuksia ennakoiden. EU:n talous jatkoi kuitenkin kasvuaan myös kolmannella neljänneksellä. Taloudellisen toimeliaisuuden odotetaan jatkavan maltillista kasvuaan ennustejaksolla, vaikka toimintaympäristö unionin ulkopuolella on haastava.
Tämän vuoden syksyn talousennusteen mukaan reaalinen BKT kasvaa EU:ssa vuosina 2025 ja 2026 1,4 prosenttia ja vuonna 2027 1,5 prosenttia. Euroalueen BKT:n ennustetaan kasvavan vastaavasti 1,3 prosenttia (2025), 1,2 prosenttia (2026) ja 1,4 prosenttia (2027). Suomessa taas BKT:n ennustetaan kasvavan 0,1 prosenttia vuonna 2025. Vuonna 2026 kasvun ennakoidaan kiihtyvän 0,9 prosenttiin ja edelleen 1,2 prosenttiin vuonna 2027.
Euroalueen inflaation ennustetaan hidastuvan tänä vuonna edelleen 2,1 prosenttiin ja pysyvän 2 prosentin tuntumassa ennustejakson ajan. EU:ssa inflaation ennakoidaan pysyttelevän hieman korkeammalla tasolla ja hidastuvan 2,2 prosenttiin vuonna 2027.
Yksityinen kulutus ja investoinnit vauhdittavat kasvua
Tuoreimmat liiketoimintaindikaattorit ja kyselytutkimuksista saadut tiedot viittaavat siihen, että kasvuvire jatkuu myönteisenä tulevilla vuosineljänneksillä. Maailmantilanne jatkuu haastavana, mutta työmarkkinoiden sopeutumiskyvyn, ostovoiman paranemisen ja suotuisten rahoitusolojen ennustetaan tukevan maltillista talouskasvua.
EU:n erittäin avoin talous on edelleen altis kaupan rajoituksille. Yhdysvaltojen kauppasopimukset sen kauppakumppaneiden, myös EU:n, kanssa ovat kuitenkin lieventäneet joitakin kevään talousennustetta varjostaneita epävarmuustekijöitä.
Maailman mittakaavassa kaupan esteitä on enemmän kuin koskaan, ja EU:n Yhdysvaltoihin suuntautuvan viennin keskimääräiset tullit ovat nyt korkeammat kuin kevään 2025 talousennusteessa oletettiin. EU:hun kohdistuvat vientitullit ovat kuitenkin alhaisemmat kuin useisiin muihin merkittäviin maailmanlaajuisiin toimijoihin sovellettavat tullit.
Inflaation odotetaan laskevan vuoden 2024 tasosta, joka oli 2,4 prosenttia, ja saavuttavan EKP:n asettaman 2 prosentin tavoitteen vuonna 2027. Suomessa vuoden 2025 inflaation ennustetaan olevan 1,9 prosenttia, ja hidastuvan 1,6 prosenttiin vuonna 2026. Vuonna 2027 sen ennustetaan kiihtyvän 2,0 prosenttiin.
Vuonna 2022 alkanut työllisyyden kasvun asteittainen hidastuminen jatkui vuoden 2025 alkupuoliskolla. Alkuvuoden aikana EU:n talous loi kuitenkin 380 000 uutta työpaikkaa. Vuosina 2025 ja 2026 työllisyyden odotetaan kasvavan maltillista tahtia eli 0,5 prosenttia. Vuonna 2027 kasvun ennustetaan hidastuvan 0,4 prosenttiin. Työttömyysasteen odotetaan jatkavan laskuaan 5,9 prosentista (2025 ja 2026) 5,8 prosenttiin (2027). Suomessa työttömyysasteen odotetaan kasvavan 9,5 prosenttiin vuonna 2025 ja laskevan siitä 9,3 prosenttiin vuonna 2026 ja edelleen 9,0 prosenttiin vuonna 2027.
EU:n julkisen talouden alijäämän odotetaan kasvavan vuoden 2024 3,1 prosentista 3,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2027 mennessä. Tämä johtuu osittain siitä, että puolustusmenojen osuutta BKT:sta kasvatetaan 1,5 prosentista (2024) 2 prosenttiin (2027) julkisen talouden tehtäväluokituksen (COFOG) mukaisesti laskettuna. Julkisen talouden velkasuhteen ennustetaan kasvavan vuoteen 2027 mennessä 85 prosenttiin, kun se vuonna 2024 oli 84,5 prosenttia. Suomen alijäämäksi vuodelle 2025 ennustetaan 4,5 prosenttia. Vuonna 2026 alijäämän odotetaan laskevan 4,0 prosenttiin ja vuonna 2027 edelleen 3,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden velkasuhde Suomessa jatkaa kasvuaan 88,1 prosenttiin vuonna 2025, 90,9 prosenttiin vuonna 2026 ja edelleen 92,3 prosenttiin vuonna 2027.
Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa:
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_25_2699
Yhteyshenkilöt
Ismo UlvilaTiedotuspäällikkö
Puh:050 541 1122ismo.ulvila@ec.europa.euNina HottiTiedottaja
Puh:050 384 7857nina.hotti@ec.europa.euEuroopan komission Suomen-edustusto
Euroopan komission Suomen-edustuston tehtävänä on:
- Tiedottaa Euroopan unionin toiminnasta ja sen vaikutuksista Suomessa.
- Tarjota suomalaisille tiedotusvälineille ja suoraan kansalaisille tietoa EU:n toimista ja päätöksistä
toimia EU-komission edustajana Suomessa.
- Raportoida komissiolle tärkeistä poliittisista, taloudellisista ja yhteiskunnallisista kehityskuluista Suomessa.
Euroopan komission Suomen-edustuston kotisivu: https://finland.representation.ec.europa.eu/index_fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Euroopan komission Suomen-edustusto
EU-kommissionen ger 40 miljoner för att trygga undervattenskablarna och utveckla reparationskapaciteten23.6.2026 13:42:53 EEST | Pressmeddelande
De två första regionala kabelnaven kommer att inrättas i Östersjön och Medelhavet med 5,8 miljoner euro i EU-finansiering. I dag utlyser kommissionen också en ansökningsomgång på 40 miljoner euro för att öka EU:s kapacitet att reparera undervattenskablar för kommunikation. Dessa två åtgärder bidrar till verkställandet av EU:s handlingsplan för kabelsäkerhet, tryggar Europas kritiska undervattenskablar för data- och energiöverföring och stärker vår kollektiva kapacitet att övervaka, upptäcka och reagera på hot mot kritisk undervattensinfrastruktur. De första regionala kabelnaven Östersjöns regionala kabelnav stärker de övervaknings- och insatsmekanismerna i Östersjön och finansieras med 2,5 miljoner euro. Projektet kommer att stärka de nationella och gränsöverskridande säkerhetscentrumen, främja plattformarna för informationsutbyte och förbättra kapaciteten att upptäcka och förebygga hot mot kritisk marin infrastruktur i detta särskilt känsliga område. Finland samordnar navets verksamhe
Komissio rahoittaa merikaapeleiden turvaamista ja korjauskapasiteetin kehittämistä yli 40 miljoonalla eurolla23.6.2026 13:42:53 EEST | Tiedote
Euroopan komissio rahoittaa kahden ensimmäisen alueellisen kaapelikeskuksen perustamista Itämerelle ja Välimerelle 5,8 miljoonalla eurolla. Komissio käynnistää tänään myös 40 miljoonan euron ehdotuspyynnön, jolla parannetaan Euroopan merenalaisten viestintäkaapeleiden korjauskapasiteettia. Toimilla edistetään kaapeliturvallisuutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman toteuttamista ja parannetaan kriittisten merenalaisten viestintä- ja energiakaapeleiden turvallisuutta ja häiriönsietokykyä Euroopassa. Lisäksi toimet parantavat EU:n valmiuksia seurata ja havaita kriittiseen merenalaiseen infrastruktuuriin kohdistuvia uhkia ja reagoida niihin. Ensimmäiset alueelliset kaapelikeskukset Itämeren alueellinen keskus vahvistaa valvonta- ja reagointimekanismeja Itämeren alueella. Keskusta rahoitetaan 2,5 miljoonalla eurolla. Hankkeella vahvistetaan kansallisia ja rajat ylittäviä turvaoperaatiokeskuksia, kehitetään alustoja tiedonvaihtoon sekä parannetaan valmiuksia havaita ja ehkäistä kriittiseen
Pelotta polskimaan – Euroopan uimavedet ovat turvallisia16.6.2026 15:48:26 EEST | Tiedote
Tänään julkaistun vuotuisen uimavesiraportin mukaan 85 prosenttia Euroopan uimavesistä kuului vuonna 2025 EU:n laatuluokkaan ”erinomainen”. Suomessa laadultaan erinomaisia oli 84,5 prosenttia uimapaikoista. 96 prosenttia kaikista EU:n uimarannoista täyttää vähimmäislaatuvaatimukset. Vain 1,5 prosenttia uimarannoista on luokiteltu ”huonoiksi”. Tulokset osoittavat, että uimavesien yleinen laatu Euroopassa on pysynyt vakaana edellisvuoteen verrattuna. Korkealaatuisten uimavesien osuus on suurin Itävallassa, Bulgariassa, Kyproksella ja Kreikassa. Rannikkovesien uimavesien laatu on yleensä parempi kuin jokien ja järvien. Vuonna 2025 EU:n rannikoiden uimavesistä 88 prosenttia luokiteltiin erinomaisiksi, kun sisämaan uimavesistä vastaava osuus oli 78 prosenttia. Suomessa rannikoiden uimavesistä 55 prosenttia luokiteltiin erinomaisiksi kun taas sisämaan uimavesistä erinomaisia oli 94,7 prosenttia. Euroopan ympäristökeskuksen yhteistyössä komission kanssa laatima vuotuinen uimavesiraportti ja i
Fritt fram att doppa sig – Europas badplatser är säkra16.6.2026 15:38:16 EEST | Pressmeddelande
Den årliga badvattenrapporten, som offentliggörs i dag, visar att 85 procent av Europas badplatser under 2025 uppfyllde EU:s strängaste vattenkvalitetsnormer och klassificerades som ”utmärkta”. I Finland ansågs 84,5 procent av badplatserna hålla utmärkt vattenkvalitet. Miniminormerna för vattenkvaliteten uppfylldes vid 96 procent av de övervakade badplatserna i Europa. Endast 1,5 procent av badplatserna klassificeras som ”dåliga”. Resultaten visar att den övergripande kvaliteten på badvatten i Europa har varit stabil jämfört med föregående år. Österrike, Bulgarien, Cypern och Grekland har de högsta andelarna badvatten av hög kvalitet. Badvattnet längs kusterna är för det mesta av högre kvalitet än vattnet i floder och sjöar i inlandet. År 2025 klassificerades 88 procent av EU:s badplatser i haven som utmärkta, jämfört med 78 procent av badplatserna i floder och sjöar. I Finland klassificerades 55 procent av badvattnen utmed kusterna som utmärkta, medan 94,7 procent av badvattnen i inla
Pelotta polskimaan – Euroopan uimavedet ovat turvallisia16.6.2026 15:38:16 EEST | Tiedote
Tänään julkaistun vuotuisen uimavesiraportin mukaan 85 prosenttia Euroopan uimavesistä kuului vuonna 2025 EU:n laatuluokkaan ”erinomainen”. Suomessa laadultaan erinomaisia oli 84,5 prosenttia uimapaikoista. 96 prosenttia kaikista EU:n uimarannoista täyttää vähimmäislaatuvaatimukset. Vain 1,5 prosenttia uimarannoista on luokiteltu ”huonoiksi”. Tulokset osoittavat, että uimavesien yleinen laatu Euroopassa on pysynyt vakaana edellisvuoteen verrattuna. Korkealaatuisten uimavesien osuus on suurin Itävallassa, Bulgariassa, Kyproksella ja Kreikassa. Rannikkovesien uimavesien laatu on yleensä parempi kuin jokien ja järvien. Vuonna 2025 EU:n rannikoiden uimavesistä 88 prosenttia luokiteltiin erinomaisiksi, kun sisämaan uimavesistä vastaava osuus oli 78 prosenttia. Suomessa rannikoiden uimavesistä 55 prosenttia luokiteltiin erinomaisiksi kun taas sisämaan uimavesistä erinomaisia oli 94,7 prosenttia. Euroopan ympäristökeskuksen yhteistyössä komission kanssa laatima vuotuinen uimavesiraportti ja i
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme