Varo nettihuijareita Black Friday -ostoshuumassa! Näin tunnistat huijausyritykset

Joulun ostossesongin myötä verkossa liikkuvien huijaussivustojen ja petollisten kampanjoiden määrä kasvaa, mikä tekee kuluttajista aiempaa alttiimpia rahallisiin menetyksiin johtaville huijauksille. 

”Verkossa toimivat kyberrikolliset hyödyntävät ostoshuuman synnyttämää kiireentuntua ja kuluttajien luottamusta tunnettuihin toimijoihin, kuten Postiin, luottokorttiyhtiöihin ja suuriin verkkokauppoihin. Lahjaostoksia tehdessä on siis syytä olla erityisen huolellinen, sillä joulusesonki tarjoaa otolliset olosuhteet esimerkiksi tietojen kalastelulle, korttipetoksille sekä vakavimmillaan myös petoksille ja identiteettivarkauksille”, varoittaa vakuutusedustaja Mysafetyn Suomen maajohtaja Johanna Abgottspon.

Mysafetyn teettämän tutkimuksen* mukaan yleisin petoksen muoto on tietojen kalastelu (38 %). Joka viides (21 %) petosrikos tapahtuu puhelimitse ja yhtä monta (21 %) liittyvät nettiostoksiin ja harhaanjohtavaan mainontaan. Noin joka kymmenes petos on lasku- (11 %) tai maksukorttihuijaus (9 %). Joka toinen (51 %) petos tapahtuu sähköpostitse. Muita yleisimpiä kanavia petoksille ovat tekstiviestit (35 %), puhelinsoitot (29 %) ja sosiaalinen media (24 %).

Varo väärennettyjä toimitusvahvistuksia

Abgottsponin mukaan viime vuosina erityisesti Postin ja muiden logistiikkayritysten nimissä lähetetyt väärennetyt toimitusvahvistusviestit ovat yleistyneet merkittävästi. Nettiostosten lisääntyessä rikolliset lähettävät tekstiviestejä tai sähköposteja, joissa kerrotaan, että vastaanottajan paketti odottaa tullimaksua, toimituksen vahvistusta tai muuta välitöntä toimenpidettä.

”Viesteille on tyypillistä kiireen tuntu ja painostava toimintakehotus. Viestit sisältävät yleensä myös linkin, jonka kautta uhri ohjataan usein huolellisesti rakennetulle valesivustolle. Sivuston tarkoituksena on kerätä maksukorttitietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Näihin viesteihin ei missään tapauksessa pidä vastata eikä linkkejä klikata!”

Abgottspon muistuttaa, että joulukiireen keskellä huijauksen uhriksi voi joutua kuka tahansa, myös digiturvaansa tarkasti valvova henkilö. Tekoälyllä tuotetut huijausviestit ovat entistä uskottavampia, ja viestien linkit voivat muistuttaa erehdyttävän paljon luotettavan toimijan virallista verkko-osoitetta. 

”Mikäli päädyt epähuomiossa luovuttamaan henkilökohtaisia tietojasi rikollisille huijausviestin kautta, teko mahdollistaa rikollisille taloudellisen hyötymisen esimerkiksi oikeudettomien veloitusten, ostosten tai identiteetin väärinkäytön muodossa. Tällöin kyseessä on yleensä petosrikos, jossa uhrin luottamuksella ja harhaanjohtamisella hankitaan oikeudetonta taloudellista etua”, hän sanoo.

Älä anna maksukorttitietojasi rikolliselle

Kuten tekstiviestihuijauksissa, myös maksukorttihuijauksissa rikolliset hyödyntävät tunnettujen yritysten ja toimijoiden mainetta. Uhrille pyritään luomaan vaikutelma, että hän asioi aidolla ja turvallisella sivustolla. Black Fridayn ja muiden alennusmyyntien aikana rikolliset houkuttelevat kuluttajia myös poikkeuksellisen suurilla alennuksilla tai epärealistisen edullisilla hinnoilla.

”Varmista aina nettikaupan luotettavuus ennen kuin teet ostopäätöksen. Viedessäsi ostoksen loppuun luovutat maksukorttisi tiedot nettikaupalle tai pahimmassa tapauksessa suoraan rikolliselle. Hyvä nyrkkisääntö on myös se, että tarjous, joka on liian hyvä ollakseen totta, kannattaa kiertää kaukaa”, Abgottspon neuvoo.

Mysafetyn viisi vinkkiä turvalliseen nettishoppailuun

1. 1. Tarkista verkkokaupan luotettavuus
      Kirjoita verkkokaupan osoite selaimeen itse, älä klikkaa satunnaisia mainoksia tai linkkejä. Suosi tunnettuja ja luotettavia verkkokauppoja, ja varmista, että yrityksen yhteystiedot löytyvät sivustolta. Lue myös muiden asiakkaiden kokemuksia esimerkiksi Googlen tai arvostelusivustojen kautta luotettavuuden varmistamiseksi.
      
      
   2. Suosi turvallisia maksutapoja
      Verkko-ostoksissa on suositeltavaa käyttää luottokorttia, sillä luottokortteihin sisältyy yleensä parempi turva mahdollisissa huijaus- tai palautustilanteissa.
      
      
   3. Harkitse, mitä tietoja jaat
      Tilauksen yhteydessä sinulta voidaan kysyä esimerkiksi sitä, haluatko rekisteröityä tai käyttää sometunnuksia, syötätkö henkilötunnuksesi osamaksua varten, annatko luvan markkinointiin ja tallennatko maksutietosi tulevia ostoksia varten. Muista, että kaikkia tietoja ei tarvitse luovuttaa – hyväksy vain ne, mitkä koet tarpeelliseksi.
      
      
   4. Aseta maksukortillesi turvarajat
      Määrittele käteisnostoille ja verkkomaksuille euromääräiset rajat verkkopankissa. Voit myös määritellä, että korttiasi voi käyttää esimerkiksi vain Suomessa. Tarvittaessa rajoja voi muuttaa nopeasti ja helposti verkkopankin kautta.
      
      
   5. Seuraa tiliäsi säännöllisesti
      Tarkista maksukorttisi ja tilisi tapahtumat säännöllisesti esimerkiksi laskujen maksamisen yhteydessä. Näin huomaat nopeasti mahdolliset väärinkäytökset tai luvattomat veloitukset.

Mysafetyn vakuutukset nettishoppailun turvaksi

Mysafetyn Petosvakuutus auttaa varautumaan petosrikoksiin ja identiteettivarkauksiin. Vakuutukseen kuuluva monitorointipalvelu valvoo henkilötunnusta, maksukorttitietoja sekä sähköpostiosoitetta automaattisesti ja ilmoittaa epäilyttävästä toiminnasta viipymättä. Mysafetyn neuvontapalvelu tarjoaa tukea tilanteen selvittämiseen, jos joutuu petoksen uhriksi, ja vahingon sattuessa vakuutus korvaa aiheutuneita taloudellisia vahinkoja maailmanlaajuisesti kattaen myös alaikäiset lapset sekä vanhemmat. 

Mysafetyn Korttivakuutus turvaa maksukorttisi ja niillä tehdyt nettiostokset kattavasti. Vakuutus korvaa korteiltasi tehdyt luvattomat tiliveloitukset sekä epäonnistuneista nettiostoksista aiheutuneet taloudelliset vahingot sekä yksityishenkilöiden välisessä että elinkeinonharjoittajalta kuluttajalle tapahtuvassa kaupassa. Vahingon sattuessa saat myös oikeudellista tukea. 

_{Tietoa tutkimuksesta}

_{Pohjoismainen tutkimusyritys Novuksen Mysafetyn toimeksiannosta tekemä tutkimus toteutettiin nettipaneelina 14.2.–3.3.2025. Kyselyyn vastasi 505 suomalaista, 503 ruotsalaista ja 500 norjalaista 18–79-vuotiasta. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan ± 4,4 prosenttiyksikköä.}