Maailmalla yksi kuudesta bakteeri-infektiosta on vastustuskykyinen antibiooteille – Suomi on onnistunut antibioottiresistenssin torjunnassa

Antibioottiresistenssi tarkoittaa, että bakteeri kykenee vastustamaan antibioottia. Bakteerien lisäksi myös muilla mikrobeilla, eli viruksilla, sienillä ja alkueläimillä, esiintyy resistenssiä hoitoon käytettäville lääkeaineille. Tästä syystä nykyisin puhutaan usein mikrobilääkeresistenssistä.

Antibioottien ja muiden mikrobilääkkeiden liiallinen käyttö kiihdyttää lääkkeille vastustuskykyisten taudinaiheuttajien syntymistä ja leviämistä. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on lisääntynyt yli 40 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2023.

Maailmanlaajuisesti jo yksi kuudesta bakteeri-infektiosta on vastustuskykyinen tavanomaisille antibiooteille, mikä tekee hoidoista tehottomampia ja lisää komplikaatioiden riskiä. Arviolta jopa 4,7 miljoonaa kuolemaa liittyy vuosittain bakteeriperäiseen antibioottiresistenssiin, mikä tekee siitä yhden suurimmista globaaleista terveysuhkista.

Suomessa tilanne on kansainvälisesti vertailtuna hyvä

Suomessa mikrobilääkeresistenssiä esiintyy huomattavasti vähemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa. Tuoreen seurantaraportin mukaan antibiooteille resistenttien bakteerien osuus on kuitenkin kasvanut hieman myös meillä.

Esimerkiksi eri infektioita aiheuttavien E. coli ja K. pneumoniae -bakteerien lisääntyvä resistenssi antibiootteja vastaan sekä erityisesti MRSA:n (metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus) aiheuttamien vakavien infektioiden yleistyminen ovat kansallisia huolenaiheita.

Nämä resistentit bakteerit ovat myös EU:n neuvoston mukaan sellaisia, joiden torjuntaan EU-maiden tulisi erityisesti panostaa. Lisäksi poikkeuksellisen helposti leviävät ja vakavaa tautia aiheuttavat hypervirulentit K. pneumoniae -kannat ovat uusi globaali uhka, johon tulisi varautua.

Suurin torjuntatyö tehdään terveydenhuollossa

Mikrobilääkeresistenssiä pyritään torjumaan WHO:n mallin mukaisilla kansallisilla toimintaohjelmilla. Vuoden 2023 loppuun mennessä sellaisen oli laatinut jo 178 maata, Suomi mukaan lukien.

”Resistenssin torjunta vaatii monialaista ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Suurin työ tehdään sairaaloissa ja pitkäaikaishoitolaitoksissa. Erityisen tärkeää on, että resistentit bakteerit tunnistetaan ja niiden leviäminen estetään hoitolaitoksissa”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Jari Jalava.

Toimia antibioottiresistenssin torjumiseksi on tehty Suomessa jo 1990-luvun alusta lähtien, joten ei ole sattumaa, että tilanne on meillä maailman mittakaavassa hyvä.

”Hyvän tilanteen säilyttäminen edellyttää kuitenkin vahvaa sitoutumista torjuntatoimiin myös jatkossa”, Jalava sanoo.

Suomen toimintaohjelmaan kuuluu muun muassa terveydenhuollon henkilöstön koulutus resistenssin torjunnasta, mikrobilääkeresistenssin ja mikrobilääkkeiden käytön seurannan kehittäminen sekä lääkkeiden käytön ohjaus, infektioiden ehkäisy ja moniresistenttien bakteeriepidemioiden torjunta.

Päämääränä on säilyttää mikrobilääkkeiden teho ihmisten ja eläinten infektioiden hoidossa mahdollisimman hyvänä.

Myös eläinlääkintä on avainasemassa

Suomi on ollut edelläkävijä eläinten antibioottien käytön ohjauksessa. Eläimille tarkoitettujen antibioottien kokonaismyynti on ollut maltillista, mutta on silti lähes puolittunut 30 vuodessa.

Erityistä huomiota on kiinnitetty ihmisten lääkinnän kannalta kriittisen tärkeiden antibioottien käytön vähentämiseen eläimillä, jotta niiden teho säilyisi. Esimerkiksi kolmannen polven kefalosporiinien käyttö eläimillä Suomessa on aina ollut erittäin vähäistä, mutta väheni edelleen vuosien 2012–2017 aikana jopa 96 prosenttia.

Suomen esimerkki osoittaa, että eläinperäisten elintarvikkeiden tuotanto on mahdollista myös maltillisella mikrobilääkkeiden käytöllä. Tällä on suuri merkitys ihmisten terveydelle. Resistentit bakteerit voivat siirtyä eläimistä ihmisiin ja päinvastoin.

Mitä voin tehdä antibioottiresistenssin ehkäisemiseksi?

Antibioottiresistenssin leviäminen kannattaa huomioida erityisesti ulkomaan matkoilla, sillä matkailu lisää resistenttien bakteerien leviämistä maiden välillä.

Resistenssi lisääntyy nopeimmin trooppisella vyöhykkeellä. Tropiikin matkan jälkeen jopa 20–70 prosenttia matkailijoista kantaa bakteereja, joille on kehittynyt vastustuskyky keskeisille hoidossa käytettäville antibiooteille.

Matkailija voi kuitenkin omalla toiminnallaan turvata onnistunutta matkaa ja torjua resistenttien bakteerien leviämistä:

• Huolehdi tarvittavasta rokotussuojasta ajoissa ennen matkaa.
• Lähde matkalle terveenä.
• Huolehdi käsihygieniasta.
• Juo vain pullotettua vettä. Suosi kypsennettyä ruokaa. Kuori hedelmät ja vihannekset.
• Ihaile vieraita eläimiä etäältä, älä koske niihin tai ruoki niitä.
• Jos sairastut matkan aikana, mene lääkäriin. Älä osta antibiootteja ilman reseptiä.
• Jos sairastut matkan jälkeen, kerro matkastasi Suomen terveydenhuollossa.

Marraskuun 18. päivänä vietetään Euroopan antibioottipäivää, joka käynnistää samalla Maailman terveysjärjestö WHO:n mikrobilääkeresistenssin vastaisen teemaviikon. THL ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ovat mukana kampanjoimassa. 

Lisätiedot

Antibioottiresistenssi (THL)

Antibioottiresistenssi (Fimea)

Luodaan kuva mikrolääkeresistenssistä (Jamrai)
Kuvituskampanja mikrobilääkeresistenssistä. Mukana myös suomalaisen Matti Pikkujämsän kuvitus.

Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma: Strategia vuosille 2024–2028

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa: Finres 2024 

Jari Jalava
johtava asiantuntija
THL
puh. 029 524 6629
etunimi.sukunimi@thl.fi

Katariina Kivilahti-Mäntylä
eläinlääkäri
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
puh. 029 522 3354
etunimi.sukunimi@fimea.fi