Itä-Suomen aluehallintovirasto valvoi ja ohjasi kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden tukemista ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä alueellaan

Itä-Suomen aluehallintovirasto teki syksyn aikana Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden yksiköihin ennalta ilmoitetut tarkastuskäynnit, joiden tarkoituksena oli valvoa erityisesti asiakkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumista ja kehitysvammalain mukaisten rajoitustoimenpiteiden käyttämistä.

Tarkastuskäyntien yhteydessä aluehallintovirasto tarkasti asiakkaiden rajoitustoimenpidepäätöksiä, rajoitustoimenpiteistä tehtyjä kirjauksia ja yksikön käytössä olevia kirjallisia ohjeita. Tarkastuskäynneillä haastateltiin yksiköiden vastuuhenkilöä ja johtoa, työntekijöitä ja mahdollisuuksien mukaan asiakkaita. Yksiköiden toimitilat tarkastettiin käynnin yhteydessä.

Asiakaskohtainen arviointi tärkeää myös sopimuksissa

Valvontakäynneillä nousi esille käytäntö, jossa kehitysvammaisen asiakkaan kanssa tehdään suullinen tai kirjallinen sopimus esimerkiksi hänen herkkujensa, puhelimensa tai tupakkatuotteiden käytöstä tai haltuunotosta. Aluehallintovirasto toteaa, että lain mukaan erityishuoltoa toteutetaan ensisijaisesti yhteistyössä asiakkaan kanssa. Sopimuksen tekemisellä voidaan usein välttää rajoitustoimenpiteen, kuten aineiden tai esineiden haltuunoton käyttämistä. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että asiakas ymmärtää sopimuksen merkityksen, joten aluehallintovirasto ohjasi arvioimaan asiakaskohtaisesti sitä, onko asiakas kykenevä ymmärtämään sopimuksen sisällön, onko asiakkaan sitoutuminen sopimukseen vapaaehtoista ja onko hänellä aito mahdollisuus myös myöhemmin peruuttaa tekemänsä sopimus.

Yksiköissä hyvää käytänteiden pohdintaa itsemääräämisoikeuden näkökulmasta

Aluehallintovirasto pitää myönteisenä, että tarkastetuissa yksiköissä osataan pohtia kriittisesti asiakkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumista ja kyseenalaistaa totuttuja käytäntöjä, kuten ovien lukitsemista tai porttien käyttämistä, jotka voivat rajoittaa itsemääräämisoikeutta. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan yksikön vastuuhenkilöllä ja hänen osaamisellaan on keskeinen rooli siinä, kuinka asiakkaiden itsemääräämisoikeutta yksikössä tuetaan.

Asiakkaan kuulemisella ja päätösten asianmukaisella perustelemisella varmistetaan oikeusturvaa

Kaikilla kolmella hyvinvointialueella annettiin ohjausta rajoitustoimenpidepäätöksistä. Päätösten tiedoksiannossa oli puutteita, päätöksissä oli virheellisiä muutoksenhakuohjeita ja ne eivät aina täyttäneet muutoinkaan hallintolain vaatimuksia. Esimerkiksi päätösten perustelut olivat osin puutteellisia, eivätkä päätöksen perusteena olevat säännökset käyneet kaikista päätöksistä ilmi. 

Valvontakäynneillä käytyjen keskustelujen perusteella hyvinvointialueiden asiakastietojärjestelmien valmiissa päätöspohjissa on puutteita, joiden vuoksi päätöksiin jää edellä todettuja epäkohtia. Aluehallintovirasto ohjasi hyvinvointialueita tarkistamaan päätöslomakkeita ja päätösten perustelemista hallintolain edellyttämällä tavalla. Aluehallintovirasto korostaa päätöksenteon ja siihen liittyvän menettelyn merkitystä. Muun muassa asiakkaan kuulemisella ja päätösten asianmukaisella perustelemisella varmistetaan rajoitustoimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden oikeusturvaa. Asiakkaalla, jolle on tehty kirjallinen päätös kehitysvammalain mukaisesta rajoitustoimenpiteestä, on mahdollisuus valittaa päätöksestä ja saattaa asiansa näin hallintotuomioistuimen arvioitavaksi.

”Rajoitustoimenpiteillä puututaan asiakkaiden perusoikeuksiin, kuten liikkumisvapauteen, henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja omaisuuden suojaan. Itsemääräämisoikeuden tukemisesta ja rajoitustoimenpiteiden käyttämisestä on säädetty tarkoin laissa. Kehitysvammalain mukaisia rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää vaativan moniammatillisen tuen yksiköissä, joiden käytettävissä on riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus”, korostaa sosiaalihuollon ylitarkastaja Jukka Antila Itä-Suomen aluehallintovirastosta. 

Osaa rajoitustoimenpiteistä voidaan käyttää myös järjestettäessä erityishuollossa sosiaalihuoltolain mukaista työtoimintaa tai vammaispalvelulain mukaista päivätoimintaa. Rajoitustoimenpiteiden käyttö näissä palveluissa edellyttää lisäksi, että palvelu järjestetään sosiaalihuollon toimintayksikössä, jossa on riittävä määrä sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöitä.  

Työnantajalla erityinen velvollisuus huolehtia perehdyttämisestä itsemääräämisoikeuden tukemiseen ja rajoitustoimenpiteiden käyttöön

Työnantajalla on erityinen velvollisuus huolehtia siitä, että vaativan moniammatillisen tuen yksikön henkilökunta perehdytetään muun ohella työmenetelmiin ja keinoihin, joiden avulla tuetaan ja edistetään erityishuollossa olevien henkilöiden itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden toteutumista. Henkilökunta tulee myös kouluttaa rajoitustoimenpiteiden käyttöä edellyttävien tilanteiden ennalta ehkäisemiseen ja rajoitustoimenpiteiden asianmukaiseen käyttämiseen.

Aluehallintovirastoilla on erityinen velvollisuus valvoa kehitysvammalain nojalla tapahtuvaa rajoitustoimenpiteiden käyttämistä.

Lisätietoja

sosiaalihuollon ylitarkastaja Jukka Antila, p. 0295 016 714
juristi Taija Liukkonen, p. 0295 016 911 
etunimi.sukunimi@avi.fi, Itä-Suomen aluehallintovirasto