Belémin ilmastokokouksen loppusuora aukeaa: toivoa läpimurroista Amazonin neuvotteluissa?

Brasilian Belémissä toinen neuvotteluviikko on alkanut ristiriitaisissa tunnelmissa. Ilmassa on toivoa uusista läpimurroista samaan aikaan kun vanhat kiistat aiheuttavat kitkaa neuvotteluosapuolten välillä. Kulisseissa käydään tällä hetkellä kovaa poliittista vääntöä päätösasiakirjan sisällöstä. 

Toiveissa konkretia fossiilisista polttoaineista luopumiseksi 

Kokouksen merkittävä kehityskulku on vahva poliittinen liikehdintä fossiilisten polttoaineiden alasajon edistämiseksi. Yli 80 valtiota – joukossa valtioita Euroopasta, Afrikasta, Etelä-Amerikasta ja Oseaniasta – on osoittanut tukensa aloitteelle tiekartasta, jonka määrittelisi toimenpiteitä fossiilisista polttoaineista luopumiseksi. 

”Taustalla on pyrkimys konkretisoida kaksi vuotta sitten Dubaissa aikaansaatu historiallinen, mutta epäselvä kirjaus siirtymästä pois fossiilisista polttoaineista. On merkityksellistä, että alullepanijat ovat globaalin etelän valtioita ja isoja öljytuottajia, kuten Kolumbia ja Brasilia. Siirtymätalouden maat ottavat johtajuutta maailman vihreässä energiasiirtymässä”, sanoo Fingon kansainvälisen politiikan asiantuntija Johannes Hautaviita. 

Vielä on kuitenkin epäselvää, missä muodossa aloite mahdollisesti päätyy kokouksen lopputulemiin.  

“Riippumatta Belémissä nousseen fossiilienergiasta luopumista koskevan aloitteen kohtalosta, antaa se jo tällaisenaan vahvan poliittisen signaalin siitä, että fossiilisten polttoaineiden aikakauden loppu lähestyy”, Hautaviita toteaa. 

Samaan aikaan neuvotteluita käydään karun uuden todellisuuden keskellä. Pariisin ilmastosopimuksen solmimisesta on kulunut kymmenen vuotta, ja sen päätavoite pitää maapallon kuumeneminen alle turvallisena pidetyn 1,5 asteen rajan on lipunut käsistä.  

Valtioiden ennen Belémin kokousta toimittamat kansalliset päästövähennystavoitteet eivät pelasta tilannetta. YK:n ympäristöohjelman mukaan olemme matkalla kohti katastrofaalista, eliökunnan elinehtoja uhkaavaa 2,3-2,8 asteen kuumenemista. 

YK:n kansainvälisen tuomioistuimen neuvoa-antava kanta linjaa, että valtioilla on laillinen velvollisuus vähentää päästöjään Pariisin sopimuksen mukaisesti. 

Kehittyvät maat tarvitsevat rahoitusta sopeutuakseen ilmastonmuutokseen 

Belémissä kehittyvät maat vaativat rikkailta mailta rahoituslupauksia selviytyäkseen ilmastokriisin eturintamassa. Tänä vuonna umpeutuu sopeutumisrahoituksen tuplaamistavoite, johon rikkaat maat, mukaan lukien EU ja Suomi, sitoutuivat vuonna 2022. 

“Sopeutuminen, joka tähän asti on esitellyt “pehmeän” ilmastopolitiikan roolia, on noussut Belémissä kovan politiikan ytimeen. Eriävät näkemykset ilmastokriisin rahoitusvastuista syövät osapuolten välistä luottamusta. Ilmastokriisille alttiimmat kehittyvät maat vaativat rahoitustasojen kolminkertaistamista – samaan aikaan kuin USA on vetäytynyt Pariisin sopimuksesta ja lakkauttanut kehitysyhteistyönsä. EU on toistaiseksi Belémissä toistanut kantaansa, ettei sen jäsenmaat ole halukkaita lisäämään tukeaan”, sanoo Fingon kansainvälisen ilmastopolitiikan asiantuntija Emilia Runeberg. 

Viime vuonna Bakun ilmastoneuvotteluiden loppumetreillä sorvattu rahoituspäätös oli karvas tappio kehittyvien maiden neuvottelijoille.  

“Vaikka siinä sovittiin kehittyvien maiden tuen “kolminkertaistamisesta” 300 miljardiin dollariin vuoteen 2035 mennessä, tämä ei kuitenkaan tarkoita merkittävää julkisen rahoituksen lisäystä, kun huomioidaan mm. inflaation vaikutus. Velkakriisin kourissa kehittyvät maat ovat huolissaan lahjamuotoisen ilmastorahoituksen hupenemisesta, kun rahoittajamaat esittävät ratkaisuksi lainamuotoisen rahoituksen lisäämistä”, Runeberg jatkaa. 

Nytkähtääkö oikeudenmukainen siirtymä eteenpäin? 

Sopu näyttää mahdolliselta niin kutsutusta “Belém Action Mechanism for Just Transition”-järjestelystä, jonka avulla osapuolet sitoutuisivat tukemaan mm. työntekijöiden ja haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa vihreässä siirtymässä.  

“Oikeudenmukaisen siirtymän neuvotteluissa ollaan louhimassa uutta poliittista tilaa – sosiaalipolitiikka, eli ihmiset, tuodaan ilmasto- ja energiapolitiikan keskiöön”, Runeberg toteaa. 

Lisätiedot

Emilia Runeberg, kansainvälisen ilmastopolitiikan asiantuntija, Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo
+358 50 317 6686, emilia.runeberg@fingo.fi

Johannes Hautaviita, kansainvälisen politiikan asiantuntija, Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo
+358 50 317 6780, johannes.hautaviita@fingo.fi