Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Antibioottien vastuullinen käyttö eläinlääkinnässä on pitkäjänteisen työn tulos

Jaa

Suomi oli yksi ensimmäisistä Euroopan maista, joka aloitti eläinten antibioottien myynnin seurannan jo 30 vuotta sitten. Eläinten antibioottien myynnin seuranta on nykyään lainsäädännöllinen velvoite kaikille EU:n jäsenvaltioille.

Suomi on EU:n edelläkävijä eläinten antibioottien käytön ohjauksessa. Eläinten lääkitsemistä on Suomessa ohjattu lainsäädännöllä jo 1940-luvulta lähtien. Ensimmäiset suositukset antibioottien käytöstä tuotantoeläimille annettiin vuonna 1996 ja ne olivat kansainvälisesti aikaansa edellä.

– Suomessa on vuosikymmenten aikana tehty paljon erinomaista työtä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, toteaa eläinlääkäri Katariina Kivilahti-Mäntylä Fimeasta.

– Suosituksen mukaan silloin kun käytettävissä on antibioottihoidon kanssa yhtä tehokkaiksi osoitettuja muita hoitomuotoja, niitä tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää, Kivilahti-Mäntylä jatkaa.

Hyvänä esimerkkinä toimivat rokotteet sian Lawsonia-tartuntojen ehkäisemiseksi. Rokotteet ovat olleet Suomessa käytössä vuodesta 2014. Rokotusten yleistymisen myötä makrolidi-antibioottien myynti sikojen infektioiden hoitoon väheni merkittävästi. Sikojen populaatioon suhteutettuna suun kautta annettavien makrolidien myynti väheni jopa kolme neljännestä vuosina 2015–2022 (-76 %).

Eläinten antibioottien myynnin seuranta aloitettiin ensimmäisten joukossa

Suomi oli myös yksi ensimmäisistä Euroopan maista, joka aloitti eläinten antibioottien myynnin seurannan jo 30 vuotta sitten. Ensimmäiset myyntitiedot julkaistiin Finres 1999 -raportissa (1995–1999). Vasta vuonna 2010 myyntitietoja päästiin vertaamaan muihin Euroopan maihin: Suomi kuului maihin, joissa antibioottien kulutus tuotantoeläimille oli vähäisintä ja myynti kansainvälisesti katsottuna hallittua ja maltillista.

Myyntitilastoilla tehtiin näkyväksi vuosikymmenten aikana eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tehdyn työn vaikutus tuotantoeläinten antibioottien kulutukseen. Lisäksi tilastot osoittivat, että eläinperäisten elintarvikkeiden tuotanto oli mahdollista ilman ennaltaehkäisevää massalääkitystä antibiooteilla.*) Valtaosa Suomessa myydyistä tuotantoeläinten antibiooteista on päinvastoin eläinyksilöille tarkoitettuja.

Eläinten antibioottien myynnin seuranta on nykyään lainsäädännöllinen velvoite kaikille EU:n jäsenvaltioille.

Antibioottien järkevä käyttö auttaa suitsimaan antibioottiresistenssiä

Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset bakteerit lisääntyvät ja aiheuttavat maailmanlaajuisen terveysuhkan, joka koskettaa ihmisiä, eläimiä ja ympäristöä. Kansallisessa ja kansainvälisessä eläinten lääkkeiden käytön ohjauksessa rajoitetaan ihmisten hoidossa kriittisen tärkeiden antibioottien käyttöä. 

– Esimerkiksi kolmannen polven kefalosporiineja tulisi käyttää eläinten lääkinnässä vain viimeisenä vaihtoehtona. Tavoitteena on, että niiden myynti olisi mahdollisimman vähäinen, kertoo eläinlääkäri Tita-Maria Muhonen Fimeasta.

Ensimmäiset kolmannen polven kefalosporiinit saivat myyntiluvan Suomessa vuonna 2006 ja aluksi niiden kulutus eläimillä lisääntyi. Ruokaviraston kohdistettua ohjausta näiden lääkeryhmien käyttäjille  kefalosporiinien kulutus eläimillä väheni 96 % vuosina 2012–2017 ja on nykyään erittäin vähäistä.

Vastuullinen antibioottien käyttö eläimillä tukee myös ihmisten ja ympäristön terveyttä

Antibioottien vastuullinen käyttö eläimillä on osa laajempaa kokonaisuutta, jonka vaikutukset ulottuvat ihmisten, eläinten ja ympäristön terveyteen. Suomessa resistenssitilanne on hyvä verrattuna moniin muihin Euroopan maihin, mutta moniresistenttien bakteerien esiintyvyys kuitenkin kasvaa. Antibioottiresistenssin hillitseminen vaatii monialaista yhteistyötä (One Health -näkökulma).

Suomi on mukana EU-komission rahoittamassa hankkeessa EU-JAMRAI-2 (Joint Action on Antimicrobial Resistance and Healthcare-Associated Infections). Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan toimia mikrobilääkeresistenssin hillitsemiseksi ja mm. kriittisten antibioottien sekä eläinrokotteiden saatavuuden parantamiseksi. 

*) muokattu virkkeen sanamuotoa (19.11.2025 klo 10.35)

Eläinten mikrobilääkkeiden kulutuksen seuranta tuottaa tulosta (Sic! artikkeli 28.12.2023) 

Antibioottien käyttö eläimille maltillista Suomessa (Sic! artikkeli 27.5.2022)  

FINRES-Vet Raportit (Ruokavirasto)

EU Jamrai2-hankkeen verkkosivusto (englanniksi)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Katariina Kivilahti-Mäntylä, eläinlääkäri, p. 029 522 3354
Tita-Maria Muhonen, eläinlääkäri, p. 029 522 3394
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@fimea.fi

Tietoja julkaisijasta

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan viranomainen, joka valvoo lääkkeitä, lääkinnällisiä laitteita, veri- ja kudostuotteita, biopankkeja sekä kehittää lääkealaa.

Fimean verkkosivut

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye