Susi tappoi ajokoiran Ilomantsissa

Ilomantsilainen Pentti Koskinen tuli kotiin lauantai-iltana ajokoirakokeista. Koskinen päästi suomenajokoira Havukkakallion Frodon tarhastaan. Frodo juoksee tavallisesti suoraan talon ovelle odottamaan sisälle pääsyä ja ruokailua, mutta tällä kertaa kävi toisin.

– Koska olin tuomaroimassa ajokoirakokeita, minulla oli metsävaatteet päällä, ja se oli virhe. Koira luuli vaatteista, että nyt lähdetään metsälle ja paineli tiehensä. Tämä oli ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun koira karkasi, Koskinen selittää.

Koiraa lähdettiin etsimään. Maanpinnassa oli onneksi kuuraa, josta jäljet pystyi erottamaan.

– Kiersin lenkkiä ympäri, ja katsoin tuliko jälkiä ulos alueesta, mutta mitään ei näkynyt. Kun ajonkaan ääniä ei kuulunut, aavistin jotain pahaa tapahtuneen.

Frodoa etsittiin apuvoimin yötä vasten otsalamppujen valossa, mutta tuloksetta. Etsintöjä jatkettiin varhain sunnuntaiaamuna. Lopulta ajokoira löytyi kuolleena ja suden syömänä.

– Se oli hirmu sakeassa kuusikossa, jossa voi kymmenestäkin metristä kulkea ohi. Etäisyyttä oli vain 300 metriä talostani. Koiralta puuttuivat suolet ja kylkiluita. Niskassa oli selkeät puremajäljet.

Paikallisen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja kävi toteamassa suden olleen asialla. Susi oli poistunut alueelta ja sen jäljet saatiin mitattua.

Susitilanne kestämätön

Frodo oli 3,5-vuotias suomenajokoirauros, joka ajoi mallikkaasti jänistä. Ajokokeissa tämä oli saanut kolme ykkössijaa eli kyseessä oli yhtä ykkössijaa vaille käyttövalio.

– Koira olisi ollut parhaimmillaan vuoden tai parin päästä. Tulevaisuus olisi ollut hyvä. Tämä oli sellainen todella ihmisystävällinen ja sosiaalinen koira.

Nykyistä susitilannetta Pentti Koskinen pitää kestämättömänä.

– Eihän näitä koirien kuolemia saisi sattua. Kunnioitan kaikkia luonnon elämiä, mutta joku tolkku täytyisi olla. Susikanta on kasvanut liian suureksi ja susien ihmispelko on hävinnyt. Ei se ole enää salojen eläin, jos noin läheltä asutustakin tullaan koira tappamaan.

Pitkään ajokoirien kanssa metsästystä ja kilpailua harrastanut sekä ajokokeiden ylituomarina toiminut Koskinen ei aio heti hankkia uutta koiraa.

– Täytyy seurata, miten tämä susipolitiikka kehittyy. Ei sitä viitsi kasvattaa ja kouluttaa susille lounasta, hän toteaa.

Kyseessä on 27. susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on uutisoinut tämän jahtikauden aikana. Uutiset on koottu tälle kartalle. 

Metsästäjäliitto: susikanta saatava yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle

Suomen Metsästäjäliitto kiirehtii suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. Sen avulla susikanta voitaisiin palauttaa yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle. Lisäksi jahtitilanteet opettaisivat susia takaisin ihmis- ja koira-arkuuteen, mikä myös vähentäisi susivahinkoja.

Esitettyä 273 suden suotuisan suojelutason viitearvoa liitto pitää kohtuuttomana. Ruotsissa esitetty taso on 170 sutta. Tieteilijöiden mukaan Ruotsin kannan geneettisen elinvoimaisuuden varmistamiseen riittää, että maahan tulee vähintään yksi susi joka kolmas vuosi.

– Suomessa on yksi susipopulaatio ja se on yhteydessä Venäjän susiin. Maahamme tulee Venäjältä kymmenittäin susia. Susiemme geneettinen elinvoima on varmistettu, joten suojelun viitearvo tulisi olla Ruotsin tasolla, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliitto vaatii lausunnossaan kiintiömetsästyksen ulottamista kaikkiin suurpetoihin.