Alle kouluikäisten lasten perheiden määrä laskenut selvästi – 15 % perheistä jo vieraskielisiä
Perheitä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia, on nyt 18 % vähemmän kuin yksitoista vuotta sitten ja 24 % vähemmän kuin vuonna 1994.
Alle kouluikäisten lasten perheiden määrä on vähentynyt tasaisesti vuoden 2013 jälkeen. Viime vuonna tällaisia perheitä oli lähes 51 000 vähemmän kuin vuonna 2013. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen perheet-tilaston katsaukseen.
“Vuodesta 2013 lähtien uudet syntyvät ikäluokat ovat olleet jatkuvasti pienempiä kuin 7 vuotta aiemmin syntyneet ikäluokat, tämä heijastuu suoraan alle 7-vuotiaiden lasten ja heidän perheidensä määrään. Maahanmuutto on osaltaan kasvattanut tätä ikäryhmää, mutta sen vaikutus on pienempi kuin syntyneiden määrän vähenemisen vaikutus”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Minna Wallenius kertoo.
”Syntyvyys laski vuoden 2010 jälkeen lähes yhtäjaksoisesti vuoteen 2024 asti, lukuun ottamatta pientä elpymistä vuosina 2020–21”, Wallenius taustoittaa.
Alle kouluikäisten perheistä 15 % vieraskielisiä
Viime vuonna alle 7-vuotiaiden lasten perheistä kokonaan vieraskielisiä oli 15 %. Perheitä, joissa molemmat vanhemmat tai ainoa vanhempi puhuivat äidinkielenään suomea, oli 72 % kaikista alle kouluikäisten perheistä. Ruotsia äidinkielenään puhuvia perheitä oli puolestaan 4 %. Sellaisia perheitä, joissa toinen vanhempi oli kotimaankielinen, eli suomea, ruotsia tai saamea puhuva, ja toinen vieraskielinen, oli 6 %.
”Vieraskielisten lapsiperheiden, joissa on alle kouluikäisiä lapsia, osuus on kasvanut tasaisesti pidemmällä aikavälillä.* Vielä 30 vuotta sitten osuus oli vain 1 prosentti, ja kymmenen prosenttia ylittyi 2010-luvun loppupuolella”, yliaktuaari Joonas Toivola sanoo.
Kasvanut maahanmuutto näkyy vieraskielisten perheiden osuuden kasvuna niistä perheistä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia.
”Vieraskielisten naisten kokonaishedelmällisyysluku on pitkään ollut kotimaankielisiä korkeampi, mutta 2020-luvun alkuun mennessä se laski ruotsinkielisten syntyvyyden tasolle. Vuonna 2024 suomenkielisten naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,22, vieraskielisten 1,38 ja ruotsinkielisten 1,44”, Toivola toteaa.
Varhaiskasvatukseen osallistuvat vähiten äiti ja lapsia -perheiden lapset
Alle 1-vuotiaista vain vajaa 1 % oli varhaiskasvatuksessa Manner-Suomessa vuoden 2024 lopussa, mutta 1-vuotiaista jo 43 %.
2-vuotiaista varhaiskasvatuksessa olivat suhteellisesti yleisimmin isä ja lapsia -perheissä asuvat (85 %) ja seuraavaksi yleisimmin avopariperheissä asuvat (82 %) ja aviopariperheissä asuvat (77 %). Suhteellisesti vähiten varhaiskasvatukseen osallistuivat äiti ja lapsia -perheissä asuvat 2-vuotiaat lapset (71 %).
”Aineistosta nousi esiin, että isä ja lapsia -perheiden 1–2-vuotiaat lapset osallistuvat kaikista eniten varhaiskasvatukseen. Tämä olisi kiinnostava jatkotarkastelun kohde. Asialla voi olla yhteys perhevapaille jäämisen vaikeuteen”, erikoistutkija Marjut Pietiläinen kertoo.
Toki on muistettava että isä- ja lapsia -perheiden lukumäärä on verraten pieni. Osa yhden vanhemman luona kirjoilla asuvista lapsista asuu osittain myös toisen vanhemman luona.
3-vuotiaista jo lähes 90 % osallistuu varhaiskasvatukseen. Erot perhetyyppien välillä varhaiskasvatukseen osallistumisessa pienenevät lasten iän kasvaessa.
*Ilmausta tarkennettu 20.11. klo 8.40
Yhteyshenkilöt
Minna WalleniusYliaktuaari
Puh:0295 512 749minna.wallenius@stat.fiJoonas ToivolaYliaktuaari
Puh:029 551 3355joonas.toivola@stat.fiMarjut PietiläinenErikoistutkija
Puh:029 551 2798marjut.pietilainen@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Vanhojen omakotitalojen hinnat palasivat laskuun – suurissa kaupungeissa yli 10 %:n alamäki20.11.2025 08:03:08 EET | Tiedote
Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat koko maassa 9,5 % vuodentakaisesta ja 6,1 % edellisestä vuosineljänneksestä heinä-syyskuussa. Hinnat palasivat laskuun yhden nousuneljänneksen jälkeen, vaikka tehtyjen kauppojen määrä kasvoi 2,6 % vuodentakaisesta.
Konkurssiuhan alla olevien työpaikkojen määrä vähentynyt, yksinyrittäjien konkurssit lisääntyneet19.11.2025 08:01:53 EET | Tiedote
Konkursseja pantiin lokakuussa vireille 348. Tämä oli 9 enemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Henkilötyövuosien määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä kuitenkin väheni selvästi vuodentakaisesta, yhteensä 279:llä.
Muistutuskutsu: Työllisyys Suomessa ja alueilla - Tilastokeskuksen tiedotustilaisuus17.11.2025 08:44:52 EET | Kutsu
Miten työllisyys ja työttömyys kehittyivät lokakuussa? Miltä Kainuun työllisyystilanne ja väestökehitys näyttävät? Onko työllisyyskehityksessä eroja esimerkiksi sukupuolen tai iän mukaan?
Tilastokeskuksen uusi historiikki julkaistu – 160 vuotta luotettavan tiedon puolesta14.11.2025 08:42:57 EET | Tiedote
Tilastokeskuksen historia on nyt koottu yksiin kansiin. Historiantutkija FT Jouni Yrjänän teos Luotettavan tiedon puolesta 160 vuotta keskittyy erityisesti viraston vaiheisiin vuosina 2000–2025.
Inflaatio kääntyi lokakuussa negatiiviseksi – kahvin hinta silti korkealla14.11.2025 08:01:49 EET | Tiedote
Inflaatio oli lokakuussa -0,2 % kuluttajahintaindeksillä mitattuna. Inflaation hiipumiseen vaikutti eniten asuntolainojen keskikorkojen ja kulutusluottojen korkojen lasku sekä sähkön halpeneminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme