FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta
- Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset.
- Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa.
- Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.

Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtajana toimiva Nordean henkilöasiakkaista vastaava johtaja Sara Mella haluaa edistää keskustelua kilpailukyky- ja kasvumandaatin sisällyttämisestä Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien tehtäviin.
EU:n rahoitusmarkkinoiden sääntely on paisunut merkittävästi viime vuosina talouskasvun kustannuksella. Mella on huolissaan siitä, että Fivan kaltaisten kansallisten valvojien mandaateissa ei tällä hetkellä huomioida kasvun ja kilpailukyvyn edistämistä. Mella huomauttaa, että asiasta keskustellaan muualla Euroopassa, ja Iso-Britannia on jo ottanut käyttöön tällaisen mandaatin. Fivan mandaatti kaipaisi samanlaista tarkistamista.
”Finanssialan eurooppalaisista kattojärjestöistä Euroopan pankkiyhdistys EBF (European Banking Federation) ja rahasto- ja varainhoitoyhtiöitä edustava EFAMA (European Fund and Asset Management Association) ovat esittäneet, että myös EU-valvojien ja komission toiminnassa tulisi huomioida vaikutus investointeihin, innovaatioihin ja markkinoiden houkuttelevuuteen. Sääntely- ja valvontaympäristö olisi saatava tukemaan kilpailukykyä yhtä vahvasti kuin se suojelee vakautta ja kuluttajia. Tämä ehdotus on syytä ulottaa myös kotimaiseen Finanssivalvontaan”, Mella perustelee.
Kasvu ei synny vain estämällä virheitä vaan mahdollistamalla onnistumisia
Mella huomauttaa, että Suomen ja Euroopan kilpailukyvyn edistäminen on noussut viime aikoina vahvasti poliittiselle agendalle. ”Pankkisektorilla on mahdollisuus vauhdittaa kotimaista talouskasvua, ja näitä mahdollisuuksia kannattaisi lisätä. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja tavalla, jolla se tulkitsee sääntelyä. Myös Fivan määräysvallassa oleva makrovakausvälineiden käyttö kotimaassa vaikuttaa pankkien kykyyn rahoittaa talouskasvua”, Mella sanoo.
Mella muistuttaa, että kansallisilla ja EU-tason valvojilla on valvontaroolinsa lisäksi myös merkittävä rooli sääntelijänä ja alemman tasoisen sääntelyn valmistelijana ja antajana. Hänen mukaansa kasvua huomioiva mandaatti edistäisi vahvempaa vuoropuhelua ja siten tasapainoisempaa päätöksentekoa.
”Riittävän monien näkökulmien huomioiminen tunnetusti parantaa päätöksenteon laatua. Nykyään viranomaiset asettavat rajoja ja muu yhteiskunta sopeutuu. Jos painotetaan pelkästään riskejä, näkökulmasta tulee auttamatta kapea. Silloin tunnistetaan uhkia, mutta ei sääntelyn ja valvonnan vaikutuksia rahoituksen saatavuuteen, markkinoiden kilpailukykyyn tai talouskasvuun”, Mella analysoi.
Mella kuitenkin korostaa, että kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn tai valvonnan keventämistä.
”On yksinkertaisesti varmistettava, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa”, Mella kiteyttää.
Finanssiala ry järjestää keskiviikkona 19.11. seminaarin eurooppalaisen finanssisääntelyn yksinkertaistamisen tarpeesta. Omassa puheenvuorossaan Sara Mella taustoittaa ehdotustaan. Tilaisuuden pääpuhujana on komissaari Valdis Dombrovskisin kabinettipäällikkö Michael Hager. Seminaari pidetään Finlandia-talolla Helsinki-salissa klo 15 alkaen. Medialla on tilaisuuteen vapaa pääsy. Lue tarkemmin seminaarin ohjelmasta: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.2025 | Finanssiala
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sara Mellan haastattelupyynnöt Nordean viestinnän kautta (media@nordea.fi, puh. 09 42451006)
Arno AhosniemiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210arno.ahosniemi@finanssiala.fiMari Pekonen-RantaJohtaja, EU-asiat
Puh:+358 20 793 4213mari.pekonen-ranta@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 157.1.2026 09:35:28 EET | Tiedote
Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.
FA:n uusi puheenjohtaja Timo Ritakallio: Euroopassa herätään finanssisääntelyn raskauteen, Suomessakin kellonsoiton aika5.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
OP Pohjolan pääjohtaja, vuorineuvos Timo Ritakallio on aloittanut vuoden 2026 alussa Finanssiala ry:n hallituksen puheenjohtajana. Ritakallion mukaan rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvio on tehtävä viipymättä ja kansallista lisäsääntelyä tulee purkaa, jotta rahoituksen saatavuus ja kilpailukyky paranevat. Hän painottaa, että kaikessa sääntelyssä pitää kiinnittää huomiota kasvun edellytyksiin ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.
”Sijoitettu raha tukee kansantaloutta ja kaikkien suomalaisten hyvinvointia” – Tutkimus: Suomalaisista 61 prosentilla on säästöjä tai sijoituksia3.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
61 prosentilla Finanssiala ry:n Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen vastaajista on säästöjä tai sijoituksia. Näin ollen 39 prosenttia vastaajista ei säästä tai sijoita lainkaan. Useimmilla vastaajista on varoja säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä (43 %), käyttelytilillä (37 %) tai sijoitusrahastoissa (26 %). Sijoittaminen ei vain kasvata yksilön varallisuutta vaan myös rahoittaa tulevaisuuden investointeja. Yksi FA:n keskeisistä teeseistä on sijoittamisen ja säästämisen mahdollistaminen kaikille. Kotitalouksien säästämistä, luotonkäyttöä ja maksutapoja on Finanssiala ry:n tilaamana tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1–2 vuoden välein. Vuonna 2022 tutkimukset eriytettiin Säästäminen ja luotonkäyttö sekä Maksutavat-tutkimuksiin. Kohderyhmän muodostavat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset, joista haastateltiin 2504 henkilöä touko-kesäkuussa 2025. Tutkimuksen on toteuttanut Norstat Oy.
Nähdään myös ensi vuonna! Näin vältät ilotulitevahingot uutenavuotena30.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Ilotulitteiden ampuminen on sallittua uudenvuodenaattona 31.12. vain kello 18–02. Ilotulitteiden käyttöpaikka tulee valita huolella, syrjäisiä ja aukeita paikkoja suosien. Jos ammut ilotulitteita, suojalaseja on käytettävä. Myös katsojille suositellaan suojalasien käyttöä. Erityisesti astmaa ja muita kroonisia keuhkosairauksia sairastavien sekä lasten kannattaa katsoa ilotulitteita etäältä. Älä roskaa! Korjaa omat roskasi viimeistään seuraavana päivänä. Lähde: Tukes
Kysely: 70 prosenttia suomalaisista varautunut asuntolainan koron nousuun: ”Korkosuojan voi ajatella taloudelliselta riskiltä suojaavana vakuutuksena”29.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n teettämän kyselyn vastaajista 70 prosenttia on varautunut asuntolainansa koron mahdolliseen nousuun. Koron nousuun varautuneista vastaajista 41 prosenttia on varautunut säästöillä ja 22 prosenttia ottamalla lainaansa korkosuojan. Suomalaisten asuntolainat on yleensä sidottu vaihtuviin korkoihin, joten korkotason muutos näkyy helposti kansalaisten kukkarossa. Koron nousulta suojautumisen voi ajatella vakuutuksena, joka suojaa yllätyksiltä epävarmassa maailmassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme