Vakiinnuttamisrahalla on yhtenäistetty, uudistettu ja turvattu Pohteen palveluja

Vakiinnuttamisraha-hankkeessa on luotu yhtenäisiä toiminta- ja palvelumalleja aiemmin toiminnan tasolla hajanaisina olleille palveluille perustamalla muiden muassa erilaisia tukipalveluja tarjoavia keskuksia. Näistä esimerkkeinä ovat etälääketieteen tuen, omaishoidon ja perhehoidon keskukset sekä keskitetyt apuvälinepalvelut ja välinehuolto.  

Haastava taloudellinen tilanne ohjaa Pohdettakin tiivistämään Pohjois-Suomen yhteistyöalueen (YTA) laajuista yhteistoimintaa muiden hyvinvointialueiden kanssa. Osana Vakiinnuttamisraha-hanketta on kehitetty hyvinvointialueiden välisiä yhteisiä toimintamalleja kansainväliseen henkilöstön rekrytointiin ja muuhun henkilöstön saatavuuden turvaamiseen, tilahallintaan sekä tehty selvitystyötä yhteisen YTA-konttorin perustamisesta. Osaamis- ja tukikeskuksen (OT-keskus) YTA-aluetasoista jatkokehittämistä on toteutettu niin ikään vakiinnuttamisrahalla. OT-keskukset ovat valmisteilla oleva palvelurakenne, jonka tarkoituksena on varmistaa ne vaativinta erityisosaamista sekä monitieteisyyttä ja integraatiota edellyttävät palvelut, joita tarvitaan eri puolilla maata, mutta joita yksittäisen maakunnan ei ole toiminnallisesti eikä taloudellisesti mahdollista järjestää.  

Pohteen palveluista myös selviämisaseman jatkokehitys ja vakiinnuttaminen pysyväksi toiminnaksi osana päihdepalveluja on toteutettu vakiinnuttamisrahalla. Selviämisasema toimii Oulussa viikonloppuisin niille päihtyneille henkilöille, joiden vointi vaatii seurantaa voimakkaan päihtymyksen vuoksi. Poliisi, ensihoito tai päivystys ohjaa päihtyneen henkilön selviämisasemalle, jos päihtyneen terveydentila vaatii seurantaa, mutta ei vaadi muuta kiireellistä hoitoa.  

Vakiinnuttamisrahan avulla on turvattu myös yhdenmukaista asiakkaiden tiedonsaantia sekä hoidon jatkuvuutta, laatua ja turvallisuutta. Laajentamalla Esko-potilastietojärjestelmän käyttöä ja kehittämällä sen soveltuvuutta paremmaksi myös perusterveydenhuollon tarpeisiin, on samalla parannettu sen käytettävyyttä ja tuettu henkilöstön välistä tiedonvaihtoa ja työn sujuvuutta. 

Päätösseminaarissa kuultiin kehittämistyön konkreettisista tuloksista ja vaikutuksista

Perjantaina 24.10. järjestettiin Pohteen Vakiinnuttamisraha-hankkeen päätösseminaari, jossa kehittämistyöhön osallistuneet esittelivät omien osioidensa työtä, tuloksia ja kokemuksia.

Hankepäällikkö Kirsi Kantojärven mukaan seminaarissa esiteltiin laaja-alaisesti vakiinnuttamisrahoituksen mahdollistamaa Pohteen kehittämistyötä, jonka avulla on uudistettu ja yhtenäistetty palveluja koko hyvinvointialueella. Haastavista talousajoista huolimatta kehittämistyötä on tehty innostuneesti ja yhteistyössä, ja tuloksena on syntynyt uusia toimintamalleja sekä konkreettisia parannuksia asukkaiden palveluihin. Seminaarissa välittyi vahva yhteinen tahtotila jatkaa kehittämistä ja varmistaa laadukkaat, saavutettavat palvelut kaikille.

Vakiinnuttamisraha-hankkeessa tehty kehittämistyö voi näyttäytyä suurena ja hankalasti hahmotettavana kokonaisuutena asukkaille. Hyvinvointialueen käynnistyminen ja siihen liittyvä kehittämistyö on sisältänyt moninaista rakenteiden, prosessien ja toimintamallien yhteensovittamista, jotta asukkaille on pystytty aikaansaamaan ja tarjoamaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisia, saavutettavia ja laadukkaita palveluja.  

Asiantuntijahammaslääkäri Aappo Keränen kuvasi hyvin toteutettua kehittämistyötä esityksessään suun terveydenhuollon välinehuollon keskittämisestä. Yhtenäistämällä suun terveydenhuollon välinehuollon prosesseja on parannettu potilasturvallisuutta ja vähennetty laatupoikkeamia. Keskittämällä suun terveydenhuollon instrumenttien huoltoa on parannettu hoitoympäristön turvallisuutta ja yksiköiden toimintavarmuutta. Se on parantanut kustannustehokkuutta ja ammattilaisten työpanoksen kohdentamista heidän ydintehtäviinsä ja sen myötä parantanut henkilöstön saatavuutta ja työhyvinvointia.  

Pohteen ikäihmisten yhteisen osaamiskeskuksen palvelualuejohtaja Satu Kangas puolestaan kuvasi omassa esityksessään strategiaan pohjautuvaa ikäihmisten palvelujen kohdentamista. Ikäihmisten palveluissa tärkeitä ovat ennaltaehkäisevät palvelut, omahoito ja hoidon jatkuvuus eli omalääkärimalli. Näillä saadaan pitkällä aikavälillä parannettua ikäihmisten toimintakykyä ja laskettua akuuttihoidon tarvetta. Tuloksia voidaan nähdä jo nyt tilastoista. Kotona asumisen tuen (Kotas) tilannekeskuksen, etälääkäripalvelujen, ikäihmisten liikkuvan päivystysyksikön, kotisairaalan tai viime kädessä sosiaali- ja terveyskeskusten kiirevastaanottojen palvelujen myötä yhä suurempi osa ikäihmisistä pystyy jatkamaan kotona asumista. Yhteispäivystykseen ja osastohoitoon joutuvien ikäihmisten osuus on jo nyt laskusuunnassa. 

Lisätietoa hankkeesta  

Vakiinnuttamisrahaa ei ole voinut käyttää hyvinvointialueen lakisääteisiin tehtäviin, vaan se on tarkoitettu esimerkiksi hyvinvointialueen palvelujen yhtenäistämiseen, palveluverkon uudistamiseen, uusien digitaalisten palvelujen kehittämiseen ja henkilöstön saatavuuteen ja riittävyyteen liittyviin hankkeisiin. Pohteella Vakiinnuttamisrahan hankeaika on 1.5.2023–31.12.2025.  

Vakiinnuttamisraha-hankkeessa toteutettu kehittämistyö pohjautuu Pohteen strategiaan 2023–2030 ja voimassa olevaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelmaan. Palveluja on kehitetty ihmisiä varten edistämällä omaehtoista terveyden ja hyvinvoinnin parantamista, kehittämällä palveluista tarkoituksenmukaisempia ja yhdenmukaistamalla palvelujärjestelmää. Palvelujen vaikuttavuutta on parannettu panostamalla ennaltaehkäisevien palvelujen, monialaisen yhteistyön ja kustannustehokkuuden kehittämiseen. Johtamistyötä, henkilöstön osallisuutta ja tiedon parempaa hyödyntämistä tukemalla kehittämistyöstä on tehty koko organisaation laajuista. 

Voit tutustua päätösseminaarin esitysmateriaaleihin täällä:

Vakiinnuttamisraha - Pohde