DNA:n jättitilasto: Näin eri ikäryhmät 50 suurimmassa kunnassa käyttävät kännykkää

Nuoret aikuiset ovat edelleen kännykkänetin suurkuluttajia. 18–29-vuotiaat käyttävät selvästi eniten mobiilidataa kaikissa kunnissa, mutta vanhemmat ikäryhmät ovat kirineet: esimerkiksi 50–59-vuotiaat kuluttavat jo kaikissa tarkastelluissa kunnissa yli 1 000 Mt dataa päivässä. Koko Suomen tasolla 18–29-vuotiaat käyttävät keskimäärin 2 975 Mt päivässä, kolmikymppiset 1 758 Mt, nelikymppiset 1 523 Mt ja viisikymppiset 1 309 Mt. Datankäyttö laskee selvästi kuusi-, seitsemän ja kahdeksankymppisten ryhmissä.

”Jos katsotaan pari vuotta taaksepäin, ovat suhteelliset erot pienentyneet kolme-, neljä- ja viisikymppisten välillä datamäärien kasvaessa. Käyttäjät voi nyt jakaa karkeasti kolmeen ryhmään. Selkeästi ykkösenä ovat nuoret aikuiset, jotka ehkä yhä opiskelevat tai vasta aloittelevat työelämässä. Toisena ryhmänä tulevat työikäiset ihmiset keski-iän molemmin puolin. Kolmantena ryhmänä, muita selvästi pienemmillä kännykän datamäärillä, ovat eläkeikää lähestyvät tai sen jo ylittäneet henkilöt”, summaa DNA:n mobiililiiketoiminnan johtaja Mikko Valtonen.

Kuntien välillä on kuitenkin merkittäviä eroja asukkaiden datankäytössä. Esimerkiksi Raahe, Savonlinna, Kotka, Tornio ja Imatra ovat selvästi nuorten aikuisten kännykkänetin käytön kärjessä, sillä niissä 20–29-vuotiailla keskimäärin ylittyy 3 700 Mt päivässä. Myös esimerkiksi Kajaanissa, Riihimäellä, Joensuussa, Rovaniemellä, Mikkelissä, Kouvolassa ja Hämeenlinnassa asuvat nuoret aikuiset käyttävät huomattavasti enemmän dataa kuin parikymppiset Suomessa keskimäärin. Sen sijaan esimerkiksi Ylöjärvellä, Vihdissä, Tuusulassa, Kangasalla ja Sastamalassa asuvien nuorten aikuisten datankäyttö jää maan keskiarvon alapuolelle.

”Mielenkiintoinen havainto on, että koko Suomen keskiarvo asettuu 50 suurimman kunnan listan häntäpuolelle jokaisessa ikäryhmässä. Tämä kielii siitä, että isoissa kunnissa ihmiset käyttävät tyypillisesti enemmän mobiilidataa kuin koko maassa keskimäärin”, Valtonen huomauttaa.

Rovaniemi, Vantaa ja Tampere kärjessä – kuntien välisille eroille useita mahdollisia syitä

50 suurimman kunnan mobiilidatamäärien kärkikolmikko on Rovaniemi, Vantaa ja Tampere. Vähiten kännykkänettiä käytetään Hollolassa, Sastamalassa ja Kokkolassa. DNA:n Valtonen ei tunnista yksittäistä tekijää, joka selittäisi kuntien välisiä eroja. Syitä voi kuitenkin etsiä esimerkiksi pitkistä välimatkoista, julkisen liikenteen saatavuudesta ja kuntalaisten ikäjakaumasta tai heidän läheistensä asuinpaikoista.

”Kuntalaisten ikäjakauma vaikuttaa paljon. Nuoret käyttävät selvästi vanhempiaan enemmän dataa, joten suhteellisesti suurempi määrä nuoria nostaa koko kunnan datamäärän keskiarvoa. Opiskelijoiden ja nuorten aikuisten keskuudessa saattaa myös korostua sellainen käyttötapa, että heillä ei ole lainkaan kodin kiinteää nettiä, vaan kaikki tehdään puhelimella tai puhelimen nettiä tietokoneelle tai muille laitteille jakaen. Myös julkisen liikenteen käyttömäärällä on merkitystä. Jos työmatkan istuu bussissa tai metrossa, ehtii puhelinta selailla paljon enemmän kuin auton ratissa”, Valtonen avaa.

”Lisäksi kuntalaisten taustatekijöillä on merkitystä. Sukua tai ystäviä muissa maissa omaavat henkilöt saattavat haluta pitää yhteyttä kaukana asuviin läheisiinsä videopuheluiden välityksellä. Sama pätee tietysti myös Suomen sisällä, jos läheiset asuvat kaukana ja heitä tapaa muutoin harvoin. Tämä lisää mobiilidatan kulutusta, sillä erityisesti eri maiden väliset puhelut soitetaan usein dataverkossa esimerkiksi WhatsAppia tai Signalia käyttäen”, Valtonen pohtii.

Useita kuntia erottuu joukosta

Monissa kunnissa tietyt ikäryhmät erottuvat keskijoukosta selvästi. Esimerkiksi Imatralla ja Raahessa kolmekymppiset käyttävät poikkeuksellisen paljon dataa. Nelikymppisten suurissa datamäärissä erottuvat Raahen ja Imatran lisäksi myös Tornio ja Rovaniemi, kun taas Pirkkalassa sama 40–49-vuotiaiden ikäryhmä käyttää kännykkänettiä poikkeuksellisen vähän. Viisikymppisten joukosta ei erotu erityisiä kärkikuntia, mutta poikkeuksellisen vähän he käyttävät dataa Raisiossa. Kuusikymppisten joukossa hajonta on varsin suurta, ja selkeänä kärkenä erottuvat jälleen Imatra ja Rovaniemi sekä Porvoo. Vähiten datankäyttöä 60–69-vuotiailla on Kokkolassa ja Seinäjoella.

Seitsemänkymppisten kännykkädatan käyttäjäkärki löytyy Rovaniemeltä, Mäntsälästä, Riihimäeltä, Keravalta, Helsingistä, Nurmijärveltä ja Imatralta, kun selvästi pienintä mobiilidatankäyttö ikäryhmässä on Raisiossa ja Hollolassa. Kuten kaikissa ikäryhmissä, myös yli 80-vuotiaiden kännykkänetin käyttö on lisääntynyt vuosittain, ja suhteellisesti kaikista nopeimmin. Riihimäellä, Keravalla ja Lempäälässä yli 80-vuotiaat vaikuttavat poikkeuksellisen aktiivisilta kännykkänetin käyttäjiltä kuluttamalla 240–333 Mt mobiilidataa päivässä. Tämä on selvästi enemmän kuin koko maan keskiarvo 168 Mt.

Keskiarvokäyttö vastaa pitkää videokatselua

Mihin koko maan kännykkädatan päivittäinen keskiarvo sitten riittää? Tunnin videokatselu älypuhelimella saattaa kuluttaa kuvanlaadusta riippuen 700–3000 Mt, joten 1 255 Mt riittää helposti parhaimmillaan pitkäänkin videokatseluun. Alla olevasta listasta voi tarkistaa ohjeellisia arvioita siitä, kuinka paljon dataa erilaiset käyttötoiminnot kuluttavat:

• Lähettää 50 sähköpostia ilman liitteitä? 1 Mt
• Lataa kuvan sosiaaliseen mediaan? 3–8 Mt
• Lueskelee tunnin nettilehtiä? 100–200 Mt
• Kuuntelee verkossa tunnin ajan musiikkia? 100–200 Mt
• Katsoo tunnin ajan videota älypuhelimella? 700–3000 Mt

Luvut ovat arvioita tyypillisestä datankulutuksesta ja vaihtelevat merkittävästi käyttäjä- ja palvelukohtaisesti.

”Kun verkot ja päätelaitteet kehittyvät, myös palveluita voidaan parantaa. Silloin paranee tyypillisesti myös sisältöjen käyttökokemus, mikä vie taas enemmän dataa. Parempi käyttökokemus myös tekee palveluista entistä houkuttelevampia. Vaikka ei viettäisi aiempaa enemmän aikaa älypuhelimella, dataa kuluu kiihtyvällä tahdilla yhä paremman kuvanlaadun vuoksi, ovathan mobiililaitteiden näytöt kasvaneet ja tarkentuneet. Tämän kaiken myötä monet asiat, jotka aiemmin hoidettiin tietokoneella, hoidetaan nykyään puhelimella”, Valtonen muistuttaa.

Näin datavertailu tehtiin

Vertailussa on huomioitu DNA:n kuluttaja-asiakkaiden keskiarvoinen datankulutus ainoastaan laskutettavilla liittymillä, joita käytetään datakykyisissä älypuhelimissa. Vertailussa ovat mukana vain ne liittymät, joilla on sama omistaja ja käyttäjä. Vertailu tarkastelee keskimääräisiä päivittäisiä liittymäkohtaisia käyttömääriä ja tarkastelujakso on tammi–lokakuu 2025. Tarkastelu kattoi Suomen 50 suurimmassa kunnassa asuvien DNA:n asiakkaiden datankäytön. Lisäksi keskimääräiset datamäärät on haettu koko Suomesta ikäryhmittäin. Vertailua tehtäessä on tarkasteltu kokonaisdatamääriä asiakasmäärään suhteutettuna valituilla kriteereillä. Tiedoista on ollut mahdotonta tunnistaa yksittäisiä verkon käyttäjiä tai hyvin pieniä käyttäjäryhmiä.

Koska vertailu tehtiin väkiluvultaan suurimpien 50 kunnan välillä ja koko Suomen keskimääräisiä lukuja tarkastellen, ei voida sulkea pois, että muista kunnista löytyisi vielä selkeämmin erottuvia käyttäjäryhmiä. Esitetyt tilastot ovat suuntaa antavia, sillä tilastoinnissa tehdyt rajaukset ja mahdolliset kirjausvirheet asiakasdatassa saattavat vaikuttaa datamääriin. Vertailu ei myöskään huomioi kaikkia kyseisten kuntien asukkaita, jos heidän laskutusosoitteessansa merkitty postitoimipaikka ei ole kunnan virallinen nimi, vaan esimerkiksi nykyisen kunnan osa-alue, joka oli vielä ennen kuntaliitosta oma kuntansa.

Vertailussa on käytetty siirrettyjen datamäärien keskiarvoja. Koska asiakkaiden tiedonsiirtomäärä ei ole tasajakautunut, keskiarvokäyttö on tyypillisesti mediaanikäyttöä suurempaa. Suurin osa ihmisistä käyttää siis keskiarvoa vähemmän dataa, ja pieni osa erittäin paljon. On myös hyvä huomioida, että kaikkien kuntien ikäryhmien keskiarvot saattavat näyttää erikoisilta ikäryhmäkohtaisiin lukuihin verrattaessa siksi, että monella nuorella voi yhä olla käytössään vanhempiensa maksama puhelinliittymä, tai monella työikäisellä työnantajan maksama yritysliittymä. Vertailu kuitenkin huomioi vain käyttäjän omistamat kuluttajaliittymät, mikä kasvattaa esimerkiksi eläkkeellä olevien asiakkaiden painoa ikäryhmien keskiarvossa.

Suomen 50 suurinta kuntaa (kesäkuussa 2025) ovat väkiluvun perusteella Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Pori, Joensuu, Kouvola, Lappeenranta, Vaasa, Hämeenlinna, Seinäjoki, Rovaniemi, Porvoo, Mikkeli, Salo, Kotka, Kokkola, Hyvinkää, Järvenpää, Lohja, Nurmijärvi, Tuusula, Kirkkonummi, Rauma, Kerava, Kaarina, Kajaani, Nokia, Kangasala, Ylöjärvi, Savonlinna, Vihti, Riihimäki, Raasepori, Raisio, Lempäälä, Imatra, Raahe, Sastamala, Sipoo, Hollola, Siilinjärvi, Pirkkala, Mäntsälä ja Tornio.

Keskimääräinen datankäyttö päivässä (Mt) mobiililiittymissä ikäryhmittäin ja kunnittain 1–10/2025 DNA:n laskutettavilla puhelinliittymillä, 50 väkiluvultaan isointa kuntaa Suomessa

 

Kunta/ikä	18–29	30–39	40–49	50–59	60–69	70–79	yli 80	Kaikki
Helsinki	2 751	1 794	1 473	1 357	845	418	192	1 377
Espoo	2 720	1 680	1 412	1 430	804	354	197	1 369
Tampere	2 783	1 841	1 503	1 252	730	379	163	1 448
Vantaa	3 008	1 891	1 645	1 476	808	393	201	1 545
Oulu	2 866	1 638	1 397	1 231	650	335	146	1 268
Turku	2 683	1 834	1 604	1 340	748	355	171	1 364
Jyväskylä	3 027	1 747	1 487	1 322	731	344	156	1 423
Kuopio	2 928	1 641	1 392	1 195	631	342	152	1 185
Lahti	3 057	1 741	1 458	1 213	667	315	145	1 146
Pori	3 149	1 722	1 670	1 306	647	326	145	1 172
Joensuu	3 354	1 798	1 597	1 273	757	384	147	1 414
Kouvola	3 263	1 898	1 650	1 457	670	388	154	1 244
Lappeenranta	3 200	1 797	1 527	1 335	721	370	148	1 320
Vaasa	3 055	1 844	1 483	1 204	733	343	186	1 321
Hämeenlinna	3 216	1 901	1 542	1 385	812	355	170	1 311
Seinäjoki	3 036	1 669	1 487	1 186	590	341	125	1 233
Rovaniemi	3 340	1 908	1 782	1 459	895	442	219	1 573
Porvoo	3 019	1 841	1 593	1 344	871	387	147	1 296
Mikkeli	3 305	1 741	1 620	1 365	699	335	193	1 214
Salo	3 167	1 767	1 567	1 275	696	357	157	1 081
Kotka	3 778	1 971	1 632	1 329	717	391	212	1 248
Kokkola	3 075	1 744	1 627	1 276	536	339	207	920
Hyvinkää	3 021	1 915	1 582	1 355	817	368	175	1 333
Järvenpää	2 722	1 630	1 408	1 376	753	391	189	1 271
Lohja	3 042	1 668	1 492	1 221	655	349	145	1 080
Nurmijärvi	2 644	1 584	1 434	1 324	856	418	169	1 303
Tuusula	2 630	1 562	1 472	1 410	817	385	202	1 292
Kirkkonummi	2 891	1 608	1 349	1 383	823	365	116	1 303
Rauma	3 041	1 786	1 531	1 163	660	313	155	1 052
Kerava	3 070	1 846	1 618	1 367	745	434	276	1 409
Kaarina	2 887	1 582	1 381	1 177	633	344	135	1 107
Kajaani	3 427	1 896	1 564	1 224	656	377	175	1 224
Nokia	2 737	1 525	1 457	1 291	697	364	154	1 153
Kangasala	2 631	1 528	1 347	1 295	703	315	169	1 114
Ylöjärvi	2 472	1 370	1 502	1 346	752	343	182	1 147
Savonlinna	3 916	1 964	1 620	1 337	753	378	167	1 134
Vihti	2 651	1 361	1 390	1 373	729	338	138	1 161
Riihimäki	3 395	1 905	1 519	1 418	664	436	333	1 325
Raasepori	2 848	1 891	1 526	1 346	653	330	175	1 128
Raisio	3 046	1 529	1 454	1 071	609	285	164	1 001
Lempäälä	2 678	1 427	1 372	1 322	668	339	240	1 169
Imatra	3 742	2 289	1 779	1 429	932	415	187	1 397
Raahe	4 015	2 107	1 741	1 370	629	323	150	1 200
Sastamala	2 675	1 631	1 310	1 210	664	367	175	945
Sipoo	2 706	1 545	1 463	1 473	777	376	195	1 282
Hollola	2 656	1 478	1 432	1 177	674	293	162	997
Siilinjärvi	2 861	1 561	1 393	1 147	670	323	144	1 062
Pirkkala	3 046	1 366	1 241	1 458	606	335	112	1 233
Mäntsälä	2 712	1 670	1 495	1 469	704	439	160	1 294
Tornio	3 763	1 677	1 893	1 392	747	356	185	1 409
Koko Suomi	2 975	1 758	1 523	1 309	697	354	168	1 255

 

Lisätietoja medialle:

Mikko Valtonen, mobiililiiketoiminnan johtaja, DNA Oyj, puh. 044 044 5290, mikko.valtonen@dna.fi
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi