Tehtaanmäen koulusta, Kuusankosken Kotiseututalosta ja Immolan Komentolasta myönteiset suojelupäätökset

Myönteiset rakennussuojelupäätökset tehtiin Kouvolassa sijaitsevista Tehtaanmäen koulusta ja Kuusankosken Kotiseututalosta sekä Imatralla sijaitsevasta Immolan Komentolasta.

Imatran uimahalli ja urheilutalon sekä Kouvolassa sijaitsevan Voikkaan seuratalon osalta päätös oli kielteinen, sillä näiden suojelu todettiin voitavan järjestää asemakaavasuojelun keinoin. Kouvolassa sijaitsevan Pilkan koulun suojeluesitys jätettiin tutkimatta, koska aloitteen tekijältä puuttui riittävä oikeus.

Asemakaavoitetulla alueella suojeluasiat tulee pääsääntöisesti ratkaista kaupungin asemakaavassa. Tehtaanmäen koulun ja Kuusankosken Kotiseututalon sisätilojen arvojen suojeleminen riittävästi asemakaavamääräyksin ei ole mahdollista.

Tehtaanmäen koulu sisätiloineen ja asuntola julkisivuiltaan suojeltiin

Alvar Aalto -säätiö esitti Tehtaanmäen koulun ja asuntolarakennuksen suojelemista rakennusperintölailla. Esitystään he perustelivat muun muassa siten, että rakennus ajoittuu intensiiviseen ajanjaksoon 1930-luvun lopussa, jolloin Alvar Aallon keskeiset, suomalaisen funktionalismin ikoniset teokset syntyivät. Vuonna 1939 valmistunut Tehtaanmäen koulu on osa Inkeroisten tehdasyhteiskunnan monipuolista ja arvokasta Aalto-kokonaisuutta. Yhteisön keskeisenä julkisena rakennuksena sen merkitys on alueellaan erityinen. Rakennus on ainoa Alvar Aallon toimiston suunnittelema alakoulurakennus. Koulutoiminta rakennuksessa päättyi keväällä 2025.

Tehtaanmäen koulu ja asuntolarakennus sekä koulupiha muodostavat valtakunnallisesti merkittävän kokonaisuuden. Koulurakennuksen sisätiloissa on tarve suojella sellaisia ominaisuuksia, joita ei asemakaavalla pystytä suojelemaan. Kohde on perusteltua turvata rakennusperintölailla, koska asemakaavoitus ei takaa riittävää suojelua. Päätöksen valitusaika on edelleen käynnissä.

Kansallisromanttisen arkkitehtuurin edustaja Kuusankosken Kotiseututalo suojeltiin

Kuusankoski Seura ry esitti aloitteessaan, että Kuusankosken Kettumäellä sijaitseva Kotiseututalo tulisi suojella rakennusperintölain nojalla. Kuusankoski-Seura ry:n näkemyksen mukaan kohde tulisi suojella sen harvinaisuuden ja kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi. Vastaavanlaisia tervatuista pyöröhirrestä tehtyjä rakennuksia on säilynyt Suomessa vain muutama.

Kotiseututalo valmistui alun perin vuonna 1897 Pienten lasten kouluksi eli Kymintehtaan alakansakouluksi arkkitehti Lars Sonckin suunnitelman mukaan. Kymiyhtiö lahjoitti rakennuksen Kuusankosken kaupungille kotiseututaloksi ja rakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen 1956–1958. Kotiseututalo on valtakunnallisesti arvokas. Sillä on todistusvoimaa harvinaisena alkuperäispiirteensä säilyttäneenä hirsirakennuksena, edustavana kansallisromanttisen kauden rakennuksena, alkuperäisen alakansakoulunrakennuksen tilaohjelmansa ja maisemapiirteisiin sijoittumisensa sekä tehdasyhteisön perinteen tallentamiseen liittyvän historiallisen todistusvoimaisuutensa vuoksi.  Suojelupäätöksen kohteena on sisätiloja ja sellaisia ominaisuuksia, joita ei asemakaavalla pystytä suojelemaan. Päätöksen valitusaika on edelleen käynnissä.

Immolan Komentola suojeltiin julkisivuiltaan

Etelä-Karjalan alueellinen vastuumuseo esitti Immolan Komentolan suojelemista rakennusperintölailla. Museo perustelee esitystään sillä, että valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristökokonaisuuteen, Immolan kasarmialueeseen, kuuluva Komentola on säilynyt sekä ulkoisesti että sisäisesti pitkälti alkuperäisessä asussaan.

Komentola valmistui vuonna 1937, ja sen suunnitteli arkkitehti Elis Hyvärinen. Immolan kasarmialue sisältyy kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin merkkiteosvalikoimaan eräänä tärkeimmistä Suomen puolustusvoimien 1930-luvun rakennuskohteista.

Immolan Komentola sijaitsee alueella, joka ei ole asemakaavoitettu. Komentolalla on valtakunnallista merkittävyyttä rakennushistorian, rakennustaiteen, rakennustekniikan sekä rakennuksen käytön ja siihen liittyvien tapahtumien kannalta. Komentola on edustava esimerkki puolustusvoimien 1930-luvun funktionaalisesta arkkitehtuurista, joka ilmenee niin alkuperäisenä säilyneessä ulkoasussa kuin asemassaan ympäristössä. Komentolan suojelu koskee rakennuksen julkisivuja sekä rakennusrunkoa. Päätöksen valitusaika on edelleen käynnissä.

Imatran uimahallin ja urheilutalon osalta kaavasuojelun todettiin olevan riittävä

Arkkitehti Einari Teräsvirran suunnittelemat Imatran kaarikattoiset uimahalli ja urheilutalo kuuluvat Suomen modernin arkkitehtuurin historiassa tärkeiden urheilurakennusten merkittävimpiin esimerkkeihin totesi Kehitä Imatraa! ry rakennusperintölain mukaisessa suojeluesityksessään. Uimahalli valmistui vuonna 1965 ja sen laajennukseksi samaa muotokieltä toistava urheilutalo vuonna 1982.

Uimahalli ja urheilutalo on maakunnallisesti arvokas rakennus, jonka on yleis- ja asemakaavoissa osoitettu suojelumääräyksin eli alueidenkäyttölain mukaisilla säädöksillä ja määräyksillä. Edellytyksiä lakisuojelulle ei ole, koska suojelutavoite täyttyy kaavoituksella. Päätöksen valitusaika on edelleen käynnissä.

Voikkaan Seurataloa ei suojeltu

Kuusankoski-Seura ry esitti Voikkaan Seuratalon suojelemista rakennusperintölailla. Bertel Liljeqvistin suunnittelema seuratalo rakennettiin Kymiyhtiön toimesta 1933–1934. Esityksessä todetaan rakennuksen säilyttäneen harvinaisen hyvin alkuperäiset piirteensä, materiaalinsa ja yksityiskohtansa. Erityisesti mainitaan Antti Salmenlinnan tekemät suuren salin kattomaalaukset.

Museovirasto on asiantuntijalausunnossaan todennut, että Voikkaan Seuratalolla on maakunnallista arvoa kymenlaaksolaisittain harvinaisen suurisuuntaisena ja monipuolisena teollisuusyhteisön yhdistyselämän hankkeena. Rakennus edustaa alkuperäisenä säilynyttä funktionalismia ja on osoitus Kymiyhtiön ja sille töitä tehneen arkkitehdin yhteistyöstä. Suojelun tarve ulottuu myös keskeisiin sisätiloihin, mutta nämä arvot voidaan turvata riittävästi myös nykyistä yksityiskohtaisemmilla asemakaavamääräyksillä. Rakennusta ei suojeltu rakennusperintölailla. Päätöksen valitusaika on edelleen käynnissä.

Pilkan koulusta tehty suojeluesitys jätettiin tutkimatta

Yksityinen henkilö esitti Pilkan koulun suojelemista rakennusperintölailla. Hän ei kuitenkaan ole kiinteistön omistaja eikä esityksen mukaan edusta viranomaistahoa tai rekisteröityä yhdistystä, jotka voisivat rakennusperintölain mukaan suojeluesityksen tehdä. Edellä mainitun perusteella suojeluesitys jätettiin tutkimatta. Päätöksen valitusaika on edelleen käynnissä.