Rahoitus & kasvu -katsaus: Venäjän-viennin loppu osui pahiten pieniin yrityksiin, suurilla viejillä valmiudet muutoksiin paremmat – Voiko Ukraina korvata Venäjän-vientimarkkinan?
20.11.2025 14:02:20 EET | Finnvera Oyj | Tiedote
Venäjän-viennin loppuminen kolahti suhteellisesti eniten pieniin yrityksiin ja niihin, joille Venäjä oli pääasiallinen vientimarkkina. Iso kuva työllisyyden, liikevaihdon ja viennin osalta on kuitenkin se, että Venäjälle ennen sotaa tavaroita vieneet yritykset eivät näytä kärsineen taloudellisia tappioita juuri muita vientiyrityksiä enempää. Vaikuttaa siltä, että yritykset ovat löytäneet uusia korvaavia markkinoita, mutta mahdollisesti kannattavuuden kustannuksella, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki Rahoitus & kasvu -katsauksessa. Entä voisiko vienti Ukrainaan korvata Venäjän-vientiä? Ennen vuotta 2022 viennin toimialarakenne maihin oli varsin samankaltaista, vaikka viennin mittakaava oli hyvin erilainen. Tällä hetkellä sotatila rajoittaa laajamittaista vientiä Ukrainaan, mutta jälleenrakennus avaa markkinoita myös uusille investointitarpeille ja aloille.
Vuonna 2013 Suomen tavaraviennin arvo Venäjälle oli noin 5,4 miljardia euroa, mikä vastasi lähes kymmentä prosenttia Suomen kokonaisviennistä. Krimin miehitystä 2014 seuranneiden EU:n pakotteiden jälkeen Suomen vienti Venäjälle tippui 13 prosenttia. Vuoteen 2021 asti Venäjän-vienti pysyi noin 3–3,7 miljardin euron vuositasolla, kunnes romahti helmikuun 2022 jälkeen Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Vuoden 2024 lopussa Suomen vienti Venäjälle oli noin 360 miljoonaa euroa.
− Vaikka mittaluokaltaan suuri vientimarkkina poistui kokonaan, vientiyritysten kannalta pahimmat skenaariot eivät toteutuneet. Toki joillekin yrityksille vaikutukset ovat olleet kohtalokkaita. Pienet yritykset ovat kärsineet kokonaisliikevaihdon ja kokonaisviennin perusteella suhteellisesti selvästi enemmän kuin keskisuuret ja suuret yritykset. Suuremmilla yrityksillä on todennäköisesti paremmat valmiudet toimia vaikeammissakin ympäristöissä niin vientireittien, maksuliikenteenkin kuin pakotesäädöstenkin osalta. Varsinkin pienemmät yritykset ovat siten joutuneet etsimään tuotteilleen kokonaan uusia markkinoita eikä se ole täysin onnistunut, kuten suurempia yrityksiä isompi lasku liikevaihdossa ja viennissä osoittaa, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Tullin tilastot osoittavat, että Venäjälle tavaroita vieneiden yritysten aktiviteetti lisääntyi vuonna 2022.
− On siis mahdollista, että Venäjälle vieneet yritykset kykenivät löytämään uusia ostajia tuotteilleen muilta maantieteellisiltä markkinoilta, koska vienti Venäjälle laski samaan aikaan merkittävästi. Myös muiden maiden kautta tapahtunut vienti on todennäköisesti vaikuttanut tähän kehitykseen
Korvaava vienti syönyt yritysten kannattavuutta – Yritysten tilanteessa ei selkeitä alueellisia eroja
Korvaavia markkinoita on löytynyt mahdollisesti muun muassa Keski-Aasian maista, joista moniin vienti Suomesta kasvoi selvästi Venäjän rajojen sulkeuduttua. Viennin määrä on sittemmin tasaantunut, mutta esimerkiksi Armeniaan ja Georgiaan vienti on jäänyt pysyvästi korkeammalle tasolle kuin ennen sotaa. EU on jossain määrin onnistunut kauttaviennin patoamisessa, mutta ilmiön torjuminen on erittäin vaikea tehtävä.
− Siinä missä muiden vientiyritysten jalostusarvo on kasvanut vuoden 2021 jälkeen, Venäjän-vientiä tehneiden yritysten jalostusarvo on laskenut, mikä voi johtua esimerkiksi kustannusrakenteen muutoksista tai tuotannon järjestelyistä, kuten kasvaneista logistiikkakuluista. Voi siis olla, että vientiä korvaaville markkinoille on jouduttu tekemään kannattavuuden kustannuksella, Kotamäki arvioi.
Viennin suuri Venäjä-riippuvuus oli yritykselle riski. Alueellisesti tarkasteltuna kuitenkaan vaikutukset Itä- tai Kaakkois-Suomen yritysten liikevaihtoon, jalostusarvoon tai viennin kehitykseen eivät juurikaan eroa muun Suomen yrityksistä.
Venäjän rooli vientitakuuvastuissa kutistunut eikä vientitakuita myönnetä - vientiä Suomesta tehdään silti edelleen
Finnveran vientitakuuvastuissa Venäjä oli vuonna 2021 viidenneksi suurin maa noin miljardin euron vastuillaan. Vuoden 2025 syyskuun lopussa vastuumäärä oli takaisinmaksujen myötä pienentynyt 19 miljoonaan euroon. Maksujen kotiutuminen on hyvä uutinen Finnveralle, mutta eniten ovat hyötyneet suomalaiset yritykset, jotka olivat vakuuttaneet vientiään luottoriskien varalta. Finnvera ei ole myöntänyt vientitakuita Venäjälle helmikuun 2022 jälkeen.
Vienti Venäjälle on edelleen pakotteiden rajoissa mahdollista. Kun aiemmin tavaravientiä hallitsi kolme päätoimialaa: muiden koneiden ja laitteiden valmistus, metallien jalostus sekä paperin ja paperi- ja kartonkituotteiden valmistus, nyt yli puolet viennistä on metallien jalostusta. Tukkukaupalla ja kemikaalien valmistuksella on osuutensa, mutta muilla toimialoilla yritykset ovat vetäytyneet lähes kokonaan Venäjän markkinoilta.
− Ennen sotaa Venäjälle vievien suomalaisyritysten keskimääräinen liikevaihto oli 80 miljoonaa euroa. Sittemmin Venäjälle vievien yritysten keskimääräinen koko on pienentynyt selvästi. Silti Venäjälle vievät yritykset ovat edelleen keskimääräistä suurempia sekä liikevaihdolla että henkilöstöllä mitattuna.
Voisiko Ukrainan-markkina korvata Venäjän-viennin?
Suomen tavaravienti Ukrainaan on ollut historiallisesti huomattavasti pienempää kuin Venäjälle. Vuonna 2013 vienti Ukrainaan oli noin 350 miljoonaa euroa, mutta määrä laski voimakkaasti ensin vuoden 2014 jälkeen ja edelleen 2022 jälkeen. Finnvera on voinut käynnistää vientitakuiden myöntämisen Ukrainaan uudelleen osana Suomen kansallista Ukrainan-jälleenrakennussuunnitelmaa työ- ja elinkeinoministeriön erityisen tappiokorvaussitoumuksen turvin.
Toimialarakenteiltaan Suomen Venäjän- ja Ukrainan-vienti oli yllättävän samankaltaista ja painottui perinteisesti teollisiin tuotteisiin ja jalostettuihin hyödykkeisiin, kuten metallien jalostukseen, konepaja-, kemian- ja metsäteollisuuden tuotteisiin.
− Ukrainassa voisi periaatteessa olla kysyntää samoille tuotteille, joita Suomesta aiemmin vietiin Venäjälle. Haasteina lyhyellä aikavälillä ovat käytännön esteet, kuten logistiikka, rahoituskanavat, maantieteellinen sijainti ja sodan aiheuttama epävarmuus. Pitkällä aikavälillä Ukrainan jälleenrakennus ja Euroopan integraatio voivat avata merkittäviä vientimahdollisuuksia. Potentiaalia voi olla erityisesti uusilla aloilla, rakentamisessa, infrastruktuurissa, kuten energia- ja ympäristöteknologiassa, vesi- ja ympäristönhuollossa, terveydenhuollossa ja koulutuksessa sekä ICT-alalla. Jälleenrakennukseen osallistuminen vaatisi suomalaisyritysten läsnäoloa Ukrainassa, ja suhteita olisi hyvä olla jo nyt luomassa riskeistä huolimatta, Kotamäki sanoo.
Lisätiedot:
Rahoitus & kasvu -katsaus 1/2025: Venäjän-vienti romahti – kuinka kävi suomalaisten yritysten? (PDF)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878
Anni Koskinen, ekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2921
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Iranin sota uhkaa aiheuttaa kannattavuusshokin suomalaisyrityksille – Odotettu rauha pelastaisi ilkeältä kolmoisvaikutukselta, joka syö talouskasvua tänä ja ensi vuonna8.5.2026 08:45:00 EEST | Tiedote
Iranin sodasta johtuva keskeinen riski Suomen talouteen on yritysten kannattavuuden heikkeneminen, jos konflikti jatkuu ja pitkittyy. Nousseet energiakustannukset syövät yritysten katteita, mistä seuraa kannattavuusshokki aivan kuten Ukrainan sodan alkuvaiheessa, arvioi Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Jokainen viikko ja kuukausi pahentaa konfliktin vaikutuksia, ja jos öljyn hinta pysyy korkealla puoli vuotta, Kotamäen mukaan Suomen bruttokansantuotteen kasvusta leikkaantuu tänä vuonna 0,8 prosenttiyksikköä ja ensi vuonnakin joitain kymmenyksiä. Hyvässäkin skenaariossa konflikti syö talouskasvua, mutta vähemmän.
Icon 6 ja Icon 7 ‑risteilyalustilaukset varmistavat Suomen meriteollisuuden jatkuvuutta – Juuso Heinilä: ”Kestävä rahoitusmalli on vakiintunut, ja asiat etenevät myönteisesti”28.4.2026 09:45:45 EEST | Tiedote
Royal Caribbean Group (RCG) on julkistanut suunnitelmansa Icon 6 ja Icon 7 ‑alusten tilaamisesta Meyer Turun telakalta. Alusten on määrä valmistua vuosina 2029 ja 2030. Suunnitellut alushankkeet ovat myönteinen viesti Suomelle ja koko suomalaisen meriteollisuuden jatkuvuudelle. Ne heijastavat koko toimialan vahvistunutta näkymää, joka ulottuu varustamoista telakoihin ja laajaan meriteollisuuden ekosysteemiin. Alushankkeiden toteutuminen edellyttää aina rahoitusjärjestelyjä, joihin on rakennettu vakiintunut, kestävä rahoitusmalli viimeisimpien Icon-luokan alusten kohdalla, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä.
Finnveran Mauri Kotamäki: Lähiviikot näyttävät, veikö tulitauko todella pelot koronnostoista – ”Olisi Suomen taloudelle ja kuluttajille enemmän kuin toivottu muutos”8.4.2026 14:37:15 EEST | Tiedote
Iranin sotaan neuvoteltu kahden viikon tulitauko on valtava helpotus markkinoille. Tästä kertoo öljyn hinnan pudotus jopa 15 prosentilla ja osakekurssien jyrkkä nousu. Hormuzinsalmi on auki öljykuljetuksille, mutta lähiviikot näyttävät, onko kriisi ohi ja voiko pelot koronnostoista unohtaa, Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo. Suomen talouden ja kuluttajien näkökulmasta inflaatioshokin pienentyminen ja markkinakorkojen lasku olisivat enemmän kuin toivottu uutinen. Pitkällä tähtäimellä kriisi tulee Kotamäen mukaan vahvistamaan vihreää siirtymää.
Rahoitus & kasvu: Omistajanvaihdos nostaa yrityksen liikevaihdon kasvuun, mutta kiihkein kasvuvaihe näkyy vasta yrityskauppaa seuraavina vuosina – ”Yritysostoon hyvä varautua ennakoiden”19.3.2026 12:09:10 EET | Tiedote
//HUOM, tiedotteen väliotsikko korjattu// Finnveran rahoituksella omistajanvaihdoksen toteuttaneiden yritysten liikevaihto on noussut selvästi ja pitkäkestoisesti. On myös viitteitä, että yritysten liikevaihdon kasvu olisi muita nopeampaa. Yritysosto nostaa ostavan yrityksen liikevaihdon uudelle tasolle, mutta pitkän aikavälin kasvuvauhdin kannalta olennaisinta on, mitä yrityksessä tapahtuu kauppaa seuraavina vuosina. Yritysostolla kasvua hakevan yrityksen kannattaa pyrkiä toteuttamaan kauppa ennakoiden, sillä kaikki hyödyt eivät välttämättä realisoidu heti kaupantekovuonna, sanoo Finnveran omistajanvaihdosrahoituksia analysoinut ekonomisti Anni Koskinen. Yrityskauppamarkkina ja -rahoitus piristyivät vuonna 2025, mutta potentiaalisia ostajia on edelleen selvästi vähemmän kuin myyntiä suunnittelevia yrityksiä.
Rahoitus & kasvu: Omistajanvaihdos nostaa yrityksen liikevaihdon kasvuun, mutta kiihkein kasvuvaihe näkyy vasta yrityskauppaa seuraavina vuosina – ”Yritysostoon hyvä varautua ennakoiden”19.3.2026 11:30:00 EET | Tiedote
Finnveran rahoituksella omistajanvaihdoksen toteuttaneiden yritysten liikevaihto on noussut selvästi ja pitkäkestoisesti. On myös viitteitä, että yritysten liikevaihdon kasvu olisi muita nopeampaa. Yritysosto nostaa ostavan yrityksen liikevaihdon uudelle tasolle, mutta pitkän aikavälin kasvuvauhdin kannalta olennaisinta on, mitä yrityksessä tapahtuu kauppaa seuraavina vuosina. Yritysostolla kasvua hakevan yrityksen kannattaa pyrkiä toteuttamaan kauppa ennakoiden, sillä kaikki hyödyt eivät välttämättä realisoidu heti kaupantekovuonna, sanoo Finnveran omistajanvaihdosrahoituksia analysoinut ekonomisti Anni Koskinen. Yrityskauppamarkkina ja -rahoitus piristyivät vuonna 2025, mutta potentiaalisia ostajia on edelleen selvästi vähemmän kuin myyntiä suunnittelevia yrityksiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme