Rahoitus & kasvu -katsaus: Venäjän-viennin loppu osui pahiten pieniin yrityksiin, suurilla viejillä valmiudet muutoksiin paremmat – Voiko Ukraina korvata Venäjän-vientimarkkinan?
Venäjän-viennin loppuminen kolahti suhteellisesti eniten pieniin yrityksiin ja niihin, joille Venäjä oli pääasiallinen vientimarkkina. Iso kuva työllisyyden, liikevaihdon ja viennin osalta on kuitenkin se, että Venäjälle ennen sotaa tavaroita vieneet yritykset eivät näytä kärsineen taloudellisia tappioita juuri muita vientiyrityksiä enempää. Vaikuttaa siltä, että yritykset ovat löytäneet uusia korvaavia markkinoita, mutta mahdollisesti kannattavuuden kustannuksella, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki Rahoitus & kasvu -katsauksessa. Entä voisiko vienti Ukrainaan korvata Venäjän-vientiä? Ennen vuotta 2022 viennin toimialarakenne maihin oli varsin samankaltaista, vaikka viennin mittakaava oli hyvin erilainen. Tällä hetkellä sotatila rajoittaa laajamittaista vientiä Ukrainaan, mutta jälleenrakennus avaa markkinoita myös uusille investointitarpeille ja aloille.
Vuonna 2013 Suomen tavaraviennin arvo Venäjälle oli noin 5,4 miljardia euroa, mikä vastasi lähes kymmentä prosenttia Suomen kokonaisviennistä. Krimin miehitystä 2014 seuranneiden EU:n pakotteiden jälkeen Suomen vienti Venäjälle tippui 13 prosenttia. Vuoteen 2021 asti Venäjän-vienti pysyi noin 3–3,7 miljardin euron vuositasolla, kunnes romahti helmikuun 2022 jälkeen Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Vuoden 2024 lopussa Suomen vienti Venäjälle oli noin 360 miljoonaa euroa.
− Vaikka mittaluokaltaan suuri vientimarkkina poistui kokonaan, vientiyritysten kannalta pahimmat skenaariot eivät toteutuneet. Toki joillekin yrityksille vaikutukset ovat olleet kohtalokkaita. Pienet yritykset ovat kärsineet kokonaisliikevaihdon ja kokonaisviennin perusteella suhteellisesti selvästi enemmän kuin keskisuuret ja suuret yritykset. Suuremmilla yrityksillä on todennäköisesti paremmat valmiudet toimia vaikeammissakin ympäristöissä niin vientireittien, maksuliikenteenkin kuin pakotesäädöstenkin osalta. Varsinkin pienemmät yritykset ovat siten joutuneet etsimään tuotteilleen kokonaan uusia markkinoita eikä se ole täysin onnistunut, kuten suurempia yrityksiä isompi lasku liikevaihdossa ja viennissä osoittaa, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Tullin tilastot osoittavat, että Venäjälle tavaroita vieneiden yritysten aktiviteetti lisääntyi vuonna 2022.
− On siis mahdollista, että Venäjälle vieneet yritykset kykenivät löytämään uusia ostajia tuotteilleen muilta maantieteellisiltä markkinoilta, koska vienti Venäjälle laski samaan aikaan merkittävästi. Myös muiden maiden kautta tapahtunut vienti on todennäköisesti vaikuttanut tähän kehitykseen
Korvaava vienti syönyt yritysten kannattavuutta – Yritysten tilanteessa ei selkeitä alueellisia eroja
Korvaavia markkinoita on löytynyt mahdollisesti muun muassa Keski-Aasian maista, joista moniin vienti Suomesta kasvoi selvästi Venäjän rajojen sulkeuduttua. Viennin määrä on sittemmin tasaantunut, mutta esimerkiksi Armeniaan ja Georgiaan vienti on jäänyt pysyvästi korkeammalle tasolle kuin ennen sotaa. EU on jossain määrin onnistunut kauttaviennin patoamisessa, mutta ilmiön torjuminen on erittäin vaikea tehtävä.
− Siinä missä muiden vientiyritysten jalostusarvo on kasvanut vuoden 2021 jälkeen, Venäjän-vientiä tehneiden yritysten jalostusarvo on laskenut, mikä voi johtua esimerkiksi kustannusrakenteen muutoksista tai tuotannon järjestelyistä, kuten kasvaneista logistiikkakuluista. Voi siis olla, että vientiä korvaaville markkinoille on jouduttu tekemään kannattavuuden kustannuksella, Kotamäki arvioi.
Viennin suuri Venäjä-riippuvuus oli yritykselle riski. Alueellisesti tarkasteltuna kuitenkaan vaikutukset Itä- tai Kaakkois-Suomen yritysten liikevaihtoon, jalostusarvoon tai viennin kehitykseen eivät juurikaan eroa muun Suomen yrityksistä.
Venäjän rooli vientitakuuvastuissa kutistunut eikä vientitakuita myönnetä - vientiä Suomesta tehdään silti edelleen
Finnveran vientitakuuvastuissa Venäjä oli vuonna 2021 viidenneksi suurin maa noin miljardin euron vastuillaan. Vuoden 2025 syyskuun lopussa vastuumäärä oli takaisinmaksujen myötä pienentynyt 19 miljoonaan euroon. Maksujen kotiutuminen on hyvä uutinen Finnveralle, mutta eniten ovat hyötyneet suomalaiset yritykset, jotka olivat vakuuttaneet vientiään luottoriskien varalta. Finnvera ei ole myöntänyt vientitakuita Venäjälle helmikuun 2022 jälkeen.
Vienti Venäjälle on edelleen pakotteiden rajoissa mahdollista. Kun aiemmin tavaravientiä hallitsi kolme päätoimialaa: muiden koneiden ja laitteiden valmistus, metallien jalostus sekä paperin ja paperi- ja kartonkituotteiden valmistus, nyt yli puolet viennistä on metallien jalostusta. Tukkukaupalla ja kemikaalien valmistuksella on osuutensa, mutta muilla toimialoilla yritykset ovat vetäytyneet lähes kokonaan Venäjän markkinoilta.
− Ennen sotaa Venäjälle vievien suomalaisyritysten keskimääräinen liikevaihto oli 80 miljoonaa euroa. Sittemmin Venäjälle vievien yritysten keskimääräinen koko on pienentynyt selvästi. Silti Venäjälle vievät yritykset ovat edelleen keskimääräistä suurempia sekä liikevaihdolla että henkilöstöllä mitattuna.
Voisiko Ukrainan-markkina korvata Venäjän-viennin?
Suomen tavaravienti Ukrainaan on ollut historiallisesti huomattavasti pienempää kuin Venäjälle. Vuonna 2013 vienti Ukrainaan oli noin 350 miljoonaa euroa, mutta määrä laski voimakkaasti ensin vuoden 2014 jälkeen ja edelleen 2022 jälkeen. Finnvera on voinut käynnistää vientitakuiden myöntämisen Ukrainaan uudelleen osana Suomen kansallista Ukrainan-jälleenrakennussuunnitelmaa työ- ja elinkeinoministeriön erityisen tappiokorvaussitoumuksen turvin.
Toimialarakenteiltaan Suomen Venäjän- ja Ukrainan-vienti oli yllättävän samankaltaista ja painottui perinteisesti teollisiin tuotteisiin ja jalostettuihin hyödykkeisiin, kuten metallien jalostukseen, konepaja-, kemian- ja metsäteollisuuden tuotteisiin.
− Ukrainassa voisi periaatteessa olla kysyntää samoille tuotteille, joita Suomesta aiemmin vietiin Venäjälle. Haasteina lyhyellä aikavälillä ovat käytännön esteet, kuten logistiikka, rahoituskanavat, maantieteellinen sijainti ja sodan aiheuttama epävarmuus. Pitkällä aikavälillä Ukrainan jälleenrakennus ja Euroopan integraatio voivat avata merkittäviä vientimahdollisuuksia. Potentiaalia voi olla erityisesti uusilla aloilla, rakentamisessa, infrastruktuurissa, kuten energia- ja ympäristöteknologiassa, vesi- ja ympäristönhuollossa, terveydenhuollossa ja koulutuksessa sekä ICT-alalla. Jälleenrakennukseen osallistuminen vaatisi suomalaisyritysten läsnäoloa Ukrainassa, ja suhteita olisi hyvä olla jo nyt luomassa riskeistä huolimatta, Kotamäki sanoo.
Lisätiedot:
Rahoitus & kasvu -katsaus 1/2025: Venäjän-vienti romahti – kuinka kävi suomalaisten yritysten? (PDF)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878
Anni Koskinen, ekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2921
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Finnveraa ohjaava lainsäädäntö uudistui – Uusi laki mahdollistaa joustavan ja nopean reagoinnin toimintaympäristön muutoksiin30.12.2025 14:46:35 EET | Tiedote
Uusi laki valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä, eli Finnvera-laki tulee voimaan vuoden 2026 alusta. Uusi puitemainen laki kumoaa kymmenen Finnveran toimintaa sääntelevää lakia ja mahdollistaa joustavan reagoinnin Finnveran toimintaympäristön muutoksiin, jolloin rahoitustoimintaa voidaan jatkossa kehittää nopeasti vastaamaan yritysten rahoitustilanteita. Finnveran tämänhetkiset tuotteet, palvelut ja mahdollisuudet vauhdittaa pk- ja midcap-yritysten sekä vientiyritysten kasvua säilyvät ja vahvistuvat entisestään.
Suomen talouskasvu hakee uutta vauhtia, mutta yritysten investoinneille paras hetki on nyt – Mallia voi ottaa “epäreilusta vertailukohteesta” Ruotsista tai kotimaassa Lapista29.12.2025 07:15:00 EET | Tiedote
Suomen talous hakee vuoteen 2026 vauhtia muiden euromaiden takaa. Talouskasvun vajoaminen hyvän alkuvuoden jälkeen selvästi miinukselle vuoden kolmannella neljänneksellä oli pettymys, mutta epävarmuudesta huolimatta optimismi on perusteltua, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Yritysten kannalta käsillä on vuosikymmenen paras hetki investoida, kun inflaatio- ja korkonäkymät ovat vakaat, työvoimaa on saatavilla ja kun yhä suurempi joukko yrityksistä on velattomia ja taloudellisesti vahvoja. Investointien ja yksityisen kulutuksen käynnistyminen ovat ratkaisevia tekijöitä, että Suomi pääsee kiinni ennustettuun kasvuun. Ruotsin investointiasteella suomalaiset yritykset olisivat investoineet 2000-luvun aikana 100 miljardia euroa nykyistä enemmän, Kotamäki laskee. Suomessa on yksi alue, joka kulkee investoinneissa vastavirtaan: Lappi.
Finnvera Euroopan investointirahaston osakkaaksi – ”Pyrimme vaikuttamaan, että EU-rahoitus kohdistuu Suomen talouden ja kasvun kannalta parhaalla tavalla”28.11.2025 13:16:26 EET | Tiedote
Finnvera liittyy Euroopan investointirahaston (EIR) osakkaaksi ja aiempaa tiiviimmin osaksi erityisesti pk-yrityksille suunnattua EU-rahoituskenttää. Omistajuuden kautta Finnvera haluaa edistää EIR:ssä aktiivisesti koko Suomen ja suomalaisen rahoitussektorin asiaa, niin pankkien kuin pääomasijoittajienkin eduksi.
Finnvera jatkaa mikroyritysten lainaa ja avaa lainahaun myös aloittaville yrityksille helmikuussa 202627.11.2025 15:41:10 EET | Tiedote
Finnvera avaa uudelleen hakuun lainan mikroyritysten kasvuhankkeisiin. Haku käynnistyy helmikuussa ja lainaa voi hakea heinäkuun 2026 loppuun saakka. Selvitykset maaliskuussa 2025 päättyneestä mikroyritysten lainapilotista ovat valmistuneet, ja niiden perusteella erityisesti kasvu- ja kansainvälistymishakuisilla sekä pienimmillä, alle 4 henkilön yrityksillä ja nuorimmilla, enintään 5 vuotta toimineilla mikroyrityksillä on vaikeuksia saada pankkirahoitusta kasvun vaatimiin toimenpiteisiin. Rahoitusvaikeudet koskevat myös juuri aloittaneita yrityksiä. Jotta uudistavien ja kannattavien ideoiden kasvupotentiaali ei jäisi rahoituksesta kiinni, Finnveran lainaa voivat hakea nyt myös yritykset, joilla ei vielä ole ensimmäistä tilinpäätöstä takanaan. Lainalla Finnvera täydentää rahoitusmarkkinaa.
Jäänmurtajatilaus voi toimia talouskasvun hyvän kierteen käynnistäjänä – Suomalainen laivanrakennus- ja jäänmurtajateknologia historiallisella tavalla maailman huomioon10.10.2025 12:21:20 EEST | Tiedote
Yhdysvaltain ja Suomen välinen jäänmurtajasopimus voi osaltaan käynnistää kasvun positiivisen kierteen Suomen talouteen. Tilausten saama kansainvälinen näkyvyys, investoinnit ja työllisyysvaikutukset kotimaassa nostattavat positiivisia odotuksia tulevaisuuteen ja aktivoivat yrityksiä, mikä toimii positiivisena ulkoisena shokkina Suomen taloudelle. Kasvupotentiaalin kannalta on olennaista, että meriteollisuus ja laivanrakennus ovat korkean teknologian aloja, joiden tuottama kotimainen arvonlisä on erittäin korkea ja joka tuo kasvua laajan alihankkijaverkoston kautta. Moni palanen Suomen taloudessa puoltaa tällä hetkellä investointien käynnistämistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme