Pysyviä ympäristömyrkkyjä kertyy kudoksiin jo sikiöaikana
Pysyvät orgaaniset ympäristömyrkyt eli POP-yhdisteet alkavat kertyä nisäkkäiden kudoksiin jo sikiöaikana, selviää Oulun yliopiston uudesta tutkimuksesta. Eläinmallilla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että jopa puhtaassa luomutuotannossa eläneiden lampaiden kudoksiin oli kertynyt ympäristömyrkkyjä ja että samat aineet siirtyivät huomattavissa määrin myös kehittyvien sikiöiden rasvakudokseen.
Pysyvät ympäristömyrkyt, kuten PCB-yhdisteet ja DDT, säilyvät luonnossa pitkään hajoamatta. Ne voivat kertyä eliöiden rasvakudokseen ja rikastua ravintoketjussa. Aineita on aikanaan käytetty muun muassa teollisuudessa ja hyönteismyrkkyinä, ja vaikka niiden käyttö on nykyisin tarkoin rajoitettua, ne ovat yhä laajasti läsnä ympäristössä.
Tutkimuksessa analysoitiin 15 luomulampaan ja niiden karitsojen kudosnäytteitä pian syntymän jälkeen. Näytteistä etsittiin yleisimpiä POP-yhdisteitä. Lähes kaikkia tutkittuja aineita löytyi sekä aikuisten lampaiden että karitsojen kudoksista. Kaikki havaitut yhdisteet pystyivät läpäisemään istukan, ja siirtyminen tapahtui niin tehokkaasti, että karitsojen kudoksissa havaitut eri aineiden pitoisuudet olivat keskimäärin 30-103 prosenttia emän pitoisuuksista.
Ihmisillä on aiemmin osoitettu, että äidin verenkierrossa olevat ympäristömyrkyt voivat kulkeutua istukan läpi. Tässä tutkimuksessa havaittiin uutena asiana, että lampailla emän rasvakudokseen kertyneet yhdisteet siirtyvät kehittyvään sikiöön lähes samassa suhteessa.
Koska istukan rakenne on lampaalla erilainen kuin ihmisellä, tuloksista ei voida tehdä suoria johtopäätöksiä ihmisen altistukseen. Aikuisilla ihmisillä POP-yhdisteiden pitoisuudet rasvakudoksessa ovat kuitenkin keskimäärin korkeampia kuin lampailla, mikä korostaa tarvetta jatkotutkimuksille.
”Tulokset havainnollistavat pysyvien ympäristömyrkkyjen laajaa levinneisyyttä ja sitä, miten ne tunkeutuvat kaikkialle elinympäristössämme. Epidemiologisissa tutkimuksissa napaverestä syntymän jälkeen mitattujen POP-yhdisteiden pitoisuudet on yhdistetty muun muassa lihavuuteen, metaboliseen oireyhtymään ja alhaisempaan älykkyysosamäärään. Se, millaista terveyshaittaa rasvakudokseen kertyneet POP-yhdisteet aiheuttavat sikiölle ja lapsen myöhemmälle terveydelle, jää kuitenkin jatkotutkimusten selvitettäväksi”, väitöskirjatutkija Ella Vuoti tiivistää.
Tutkimusjulkaisu: Ella Vuoti, Jerry Nguyen, Panu Rantakokko, Heikki Huhta, Panu Kiviranta, Juha Räsänen, Sanna Palosaari, Petri Lehenkari. Adipose tissue deposition and placental transfer of persistent organic pollutants in ewes. Environmental Research, Volume 287, 2025.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja: Väitöskirjatutkija, LL Ella Vuoti, Oulun yliopisto, ella.vuoti@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Meri Rova, Oulun yliopisto, 050 464 3361, meri.rova@oulu.fi
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
”Vedyn tuotantomenetelmien kehittäminen vahvistaa energiavarmuutta” – eurooppalainen vetytutkimuksen palkinto Filipp Temeroville24.11.2025 18:30:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijatohtori Filipp Temerov on palkittu vuoden 2025 Nuori vetytutkija -palkinnolla (Young Hydrogen Scientist Award), jonka myöntää Hydrogen Europe Research hänen merkittävistä ansioistaan kestävien vedyn tuotantoteknologioiden edistämisessä.
Ostaisitko käytetyn puhelimen? Kierrätetty elektroniikka on vaikea pala vastuullisellekin kuluttajalle24.11.2025 06:37:00 EET | Tiedote
Käytetyt puhelimet ja tietokoneet houkuttelevat kuluttajia järkevänä ja vihreänä vaihtoehtona, mutta kestävän kuluttamisen ja epäluottamuksen välillä on ristiriita. Tutkijan mukaan kuluttaja joutuu tasapainoilemaan eettisesti oikean ja käytännössä turvallisen valinnan välillä.
Liito-oravan koko perimä kartoitettu ensimmäistä kertaa – tehostaa suojelua20.11.2025 13:15:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijat ovat ensimmäistä kertaa kartoittaneet liito-oravan koko genomin. Vertailugenomin kartoitus tarjoaa tärkeän pohjan tuleville tutkimuksille.
Puettava terveysteknologia tuo tutkimukset lähemmäs ihmistä20.11.2025 06:56:00 EET | Tiedote
Oulun yliopistossa tutkitaan uusia tapoja hyödyntää mikroaaltotekniikkaa terveyden tilan seurannassa ja arvioinnissa. Realistisilla malleilla tehtyjen kokeiden tulokset ovat lupaavia. Rintasyövän havaitsevat liivit, veritulpan tunnistavat säärystimet ja sädehoidon vaikutusta seuraava kypärä ovat esimakua siitä, millaista tulevaisuuden terveydenhuolto voi olla.
Uutta tutkimusta metallin väsymisestä – fysiikkapohjaiset mallit tuovat turvaa ja kilpailuetua20.11.2025 05:55:00 EET | Tiedote
Metallien väsymisvauriot aiheuttavat edelleen suurimman osan koneiden ja rakenteiden rakenteellisista vaurioista, vaikka väsymistieteen historia ulottuu yli sadan vuoden taakse. Kimmo Kärkkäinen tuo Oulun yliopiston väitöstutkimuksessaan esiin, että ilmiön tarkempi ennustaminen on välttämätöntä ja vaatii taustalla olevan fysiikan ymmärtämistä ja mallintamista. Hänen työnsä yhdistää materiaalitieteen, murtumismekaniikan ja klassisen väsymisen tieteet, ja se herättää kiinnostusta myös teollisuudessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme