Susi söi koiran Ilomantsissa

Rauno Sissonen tuli perjantaina töistä ja lähti hakemaan hirven metsästyksessä käytettäviä jämtlanninpystykorvanarttuja Idaa ja Karaa sisälle piha-aitauksesta. Toisen panta oli lähtenyt kaulasta ja Sissonen joutui etsimään sitä taskulampun valossa. Panta löytyi ja hän sai sen koiran kaulaan, mutta ei ehtinyt kiinnittää hihnoja, kun aitauksen ovi napsahti auki ja molemmat koirat säntäsivät salamana ulos.

– Metsästyskoirat eivät korvia omista, kun pääsevät tuolla tavalla irti. Vaikka kuinka huusin perään, kumpikaan ei kuunnellut. Ei siinä auttanut kuin toivoa, että ne tulevat takaisin omia aikojaan, kun ovat saaneet aikansa seikkailla, Sissonen kertoo.

Koiria ei kuulunut ja Sissonen lähti illalla etsimään niitä. Hän ei ehtinyt juuri kotipihaa pidemmälle, kun Ida-koira tuli vastaan.

– Se oli aivan sekaisin, etsi pakopaikkaa, minne pääsee karkuun. En siinä vaiheessa epäillyt vielä mitään, mutta ihmettelin sen käytöstä.

Vain tassu löytyi

Sissosen avovaimo oli huolissaan kahdeksan kuukauden ikäisestä Karasta, joka oli virallisesti hänen ensimmäinen oma metsästyskoiransa. He jakoivat illalla Facebookissa ja Whatsappissa katoamisilmoituksen ja saivatkin yöllä puhelinsoiton, että puolentoista kilometrin päässä oli kuultu koiran haukkuvan. Pariskunta lähti etsimään, mutta koiraa ei löytynyt.

Etsinnät jatkuivat viikonlopun tuloksetta. Lauantaina kuultiin, että kylässä oli tehty viikolla susihavainto ja myöhemmin vielä toinen. Maanantaina Sissosen isä liittyi mukaan etsintöihin.

– Iltapäivällä kahden-kolmen aikaan isä soitti, että metsästä löytyi tassu. Karasta ei ollut jäänyt mitään muuta jäljelle kuin toinen etutassu.

Kylässä tehtyjen susihavaintojen ja jälkien perusteella todennäköiseksi syylliseksi paljastui susi. Niiden lisääntynyt määrä saa alueen koiranomistajat mietteliääksi.

– Tämä susihomma on mennyt sellaiseksi, että kukaan ei kohta enää uskalla ottaa koiraa. Muistakin metsästysseuroista on tullut nyt viestiä, että susia on nähty, joten koirien käyttö metsällä taitaa olla nyt siinä. Ei niitä viitsi tarkoituksella sinne viedä, Sissonen toteaa.

– Tässä oli mahdollisuus, että menee kaksi koiraa samalla kertaa. Onneksi ei mennyt. Kara ehti juuri täyttää kahdeksan kuukautta ja ennusmerkit olivat ilmassa, että siitä olisi saattanut tulla hyvä metsäkoira.

Kyseessä on 28. susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on uutisoinut tämän jahtikauden aikana. Uutiset on koottu tälle kartalle. 

Metsästäjäliitto: susikanta saatava yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle

Suomen Metsästäjäliitto kiirehtii suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. Sen avulla susikanta voitaisiin palauttaa yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle. Lisäksi jahtitilanteet opettaisivat susia takaisin ihmis- ja koira-arkuuteen, mikä myös vähentäisi susivahinkoja.

Esitettyä 273 suden suotuisan suojelutason viitearvoa liitto pitää kohtuuttomana. Ruotsissa esitetty taso on 170 sutta. Tieteilijöiden mukaan Ruotsin kannan geneettisen elinvoimaisuuden varmistamiseen riittää, että maahan tulee vähintään yksi susi joka kolmas vuosi.

– Suomessa on yksi susipopulaatio ja se on yhteydessä Venäjän susiin. Maahamme tulee Venäjältä kymmenittäin susia. Susiemme geneettinen elinvoima on varmistettu, joten suojelun viitearvo tulisi olla Ruotsin tasolla, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliitto vaatii lausunnossaan kiintiömetsästyksen ulottamista suden lisäksi myös muihin suurpetoihin.