Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta: Ennaltaehkäisy ja asiakasmaksujen kohtuullisuus ovat tärkeitä suun terveydenhuollossa

Suun terveys on olennainen osa ihmisen kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia. Suun sairaudet voivat kertoa muun tuen tarpeesta ja siksi ennaltaehkäisy on suun terveydenhuollossa keskeistä. Suomessa väestötason ehkäisytoimet, kuten ravintosuositukset, koulujen terveyskasvatus ja lounasruokailut, ovat kustannustehokkaita keinoja edistää suun terveyttä.

Suun terveydenhuollon palveluissa haasteita ovat palveluiden saatavuus ja hinta. Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta on erityisen huolissaan siitä, että asiakasmaksut ovat korkeita sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa, jolloin eniten hoitoa tarvitsevat voivat jäädä hoidon ulkopuolelle. Asiakasmaksut ovat suun sairauksien hoidossa merkittävästi korkeammat kuin muussa julkisessa perusterveydenhuollossa, mikä rajoittaa erityisesti pienituloisten hoitoon hakeutumista.

Lisäksi suun terveydenhuolto toimii erillään muusta terveydenhuollosta, mikä vaikeuttaa moniammatillista yhteistyötä ja hoidon jatkuvuutta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä tarvitaan hoidon saavutettavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi.

Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden määrä kasvussa Kela-korvausten myötä

Vuodesta 2002 koko väestö on ollut oikeutettu yhteiskunnan tukemaan hammashoitoon. Vuonna 2024 julkisen hammashoidon kokonaiskustannus oli 828 miljoonaa euroa, josta asiakasmaksujen osuus oli noin 200 miljoonaa euroa.  Asiakkaita julkisen sektorin hoidossa kävi lähes kaksi miljoonaa.

Vuonna 2024 yksityistä hammashoitoa korvattiin sairausvakuutuslain perusteella 54 miljoonalla eurolla lähes miljoonalle kansalaiselle. Keskimääräinen korvaus oli 26 euroa vastaanottokäynniltä. Eniten korvauksia maksettiin suun tutkimuksesta ja paikkaushoidosta.

1.5.2025 alkaen yksityisen hammashoidon Kela-korvauksia kohdennettiin ennalta ehkäisevään hoitoon. Sairausvakuutuslain mukaan asiakkaalla on nyt oikeus korvauksiin suuhygienistin suoravastaanotoista kaksi kertaa kalenterivuodessa ilman hammaslääkärin määräystä. Tavoitteena on edistää ammattiryhmien välistä koulutukseen ja osaamiseen perustuvaa työnjakoa ja lisätä väestön suun terveyttä. Korvauksen muutoksen jälkeen suuhygienistin ennaltaehkäisevien toimenpiteiden määrä on kasvanut huomattavasti. Kela seuraa muutoksen vaikutuksia.

Myös suun terveydenhuollon palveluvalikoiman määrittäminen on tärkeää

Nykyinen suun terveydenhuollon rahoitus kohdistuu suurelta osin korjaaviin toimenpiteisiin.  Sairausvakuutuksesta voidaan maksaa korvausta vain terveydenhuollon palveluvalikoimaan kuuluvista toimenpiteistä. Toistaiseksi palveluvalikoimaneuvosto (Palko) on antanut kaksi suositusta suun terveydenhuollon toimenpiteitä koskien.

Näistä neuvottelukunta käsitteli suun ulkopuolella valmistettujen täytteiden käyttöä. Ne kestävät etenkin laajoissa vaurioissa kestävät paremmin kuin suoraan suuhun valmistetut täytteet ja voivat säästää kustannuksia pitkällä aikavälillä.

Suun terveydenhuollon palveluvalikoimaa määrittävien suositusten ja Kela-korvausten tulee seurata täytemateriaalien kehitystä ja niistä tehtävää tutkimusta.

Lopuksi sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta esittää, että suun terveyden ennaltaehkäisyyn tulee panostaa jatkossa entistä laajemmin. Myös terveyspoliittisilla toimilla kuten mainonnan rajoittamisella ja sokeriverolla voi olla merkittävä vaikutus hammasterveyden edistämiseen.