Suomi debytoi G20-pöydässä – mahdollisuus toimia sillanrakentajana

Lauantaina alkavassa G20-huippukokouksessa kohtaavat maailman rikkaimpien valtioiden sekä Afrikan unionin ja Euroopan unionin edustajat. Tänä vuonna Yhdysvallat on kertonut jättäytyvänsä pois huippukokouksesta.  

Fingo lähetti tasavallan presidentille muistilistan globaalin oikeudenmukaisuuden kannalta esillä pidettävistä aiheista. Järjestön mukaan Suomen tulisi: 

1. Tukea globaalia eriarvoisuuden vähentämistä  

2. Tukea kestäviä ratkaisuja kestävän kehityksen rahoitukseen 

3. Edistää oikeudenmukaista energiasiirtymää  

Presidentti Stubbin kutsui tilaisuuteen Etelä-Afrikan presidentti Cyril Ramaphosa.  

”Tasavallan presidentti Stubbille tullut kutsu heijastaa geopoliittisen tilanteen murrosta, joka luo tilaa uusille kumppanuuksille ja yhteistyölle,” toteaa Fingon puheenjohtaja, kansanedustaja Eva Biaudet. ”Osallistuminen tarjoaa Suomelle historiallisen mahdollisuuden profiloitua sillanrakentajana globaalien haasteiden keskellä.” 

Kokouksen agendalla eriarvoisuuden vähentäminen maailmanlaajuisesti 

Kokouksen tämänvuotisella agendalla korostuvat solidaarisuus, tasa-arvo ja kestävyys. Etelä-Afrikka on laatinut huippukokouksen pohjaksi raportin, jonka valmistelua on johtanut Nobel-palkittu taloustieteilijä Joseph Stiglitz. Raportti varoittaa maailmanlaajuisen eriarvoisuuden kasvusta ja kuvaa sitä ilmastonmuutoksen veroiseksi globaaliksi hätätilaksi, jonka ratkaiseminen edellyttää tiivistä kansainvälistä yhteistyötä. 

Raportin mukaan maissa, joissa eriarvoisuus on suurta, on jopa seitsemänkertainen todennäköisyys demokratian taantumiselle. Kasvava eriarvoisuus heikentää luottamusta instituutioihin, ruokkii populismia ja lisää poliittista vastakkainasettelua. Nämä kehityskulut yhdessä horjuttavat yhteiskuntien vakautta.  

”Kestävää rauhaa ja vakautta rakennetaan tehokkaimmin puuttumalla kriisien ja konfliktien juurisyihin, kuten ihmisoikeuksien polkemiseen, demokratian rapautumiseen sekä eriarvoisuuteen ja köyhyyteen,” pohtii Fingon asiantuntija Silla Ristimäki. ”Rakennusohje löytyy YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:sta, johon Suomi on muiden maiden kanssa sitoutunut.” 

G20-mailla on taloutensa ja vaikutusvaltansa vuoksi erityinen mahdollisuus ja velvollisuus edistää Agenda2030:a ja sille kunnianhimoista jatkoa. Tämä on tärkeää, sillä aikaa Agendan saavuttamiseen on vain viisi vuotta, ja YK:n mukaan vain noin kolmannes tavoitteista on saavutettu.  

Suomella on mahdollisuus edistää yhdenvertaista kehitystä ja vakautta maailmanlaajuisesti tukemalla G20-kokouksen aloitteita 

”On Suomen etu osallistua yhteisen hyvinvoinnin rakentamiseen maailmassa.” näkee Fingon hallituksen puheenjohtaja Eva Biaudet. ”Suomi voi tukea G20:ssä ehdotettua kansainvälistä eriarvoisuuspaneelia tarjoamalla asiantuntemustaan inklusiivisista hyvinvointimalleista ja digitaalisen tasa-arvon edistämisestä.” 

Kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu ja rauhantyö ovat Suomen tekemiä tärkeitä investointeja globaaliin turvallisuuteen ja vakauteen. Niiden avulla sekä ennaltaehkäistään kriisejä että tuetaan ihmisiä äärimmäisessä ahdingossa.  

Etelä-Afrikka on G20-puheenjohtajamaana edistänyt velkakestävyyttä ja peräänkuuluttanut velkahelpotuksia ja lievityksiä velanhoitokuluihin. Kun suuri osa julkisista varoista menee lainojen hoitokuluihin, valtiot eivät pysty tarjoamaan kansalaisilleen julkisia peruspalveluita. Se on puolestaan merkittävä este ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämmän yhteiskunnan rakentamiselle.  

Suomen kehitysyhteistyöllä on tuettu kehittyvien maiden kykyä kerätä enemmän julkista rahoitusta veroilla ja veroluonteisilla maksuilla.  

“Tukea verohallintojen kapasiteetin vahvistamiselle on jatkettava pitkäjänteisesti,” näkee Ristimäki. “Sen lisäksi on maiden yhteinen etu puuttua verovälttelyyn ja laittomiin pääomavirtoihin sääntelyllä ja muilla käytettävissä olevilla keinoilla. Tälläkin olisi merkittävä vaikutus eriarvoisuuden kasvun hillitsemiselle.” 

Tietolaatikko: Fingon muistilista tasavallan presidentti Stubbille 

G20-kokouksessa ja kansainvälisessä vaikuttamisessa Suomen tulisi: 

1. Tukea globaalia eriarvoisuuden vähentämistä  

Eriarvoisuus heikentää sekä demokratiaa että yhteiskunnallista vakautta. G20:ssä ehdotettu kansainvälinen eriarvoisuuspaneeli voisi toimia eriarvoisuuskysymyksissä samaan tapaan kuin IPCC ilmastonmuutoksessa. Kansainvälinen IPCC -ilmastopaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change) tarjoaa tieteellistä tietoa ja perustaa politiikalle. Suomi voi tukea aloitetta eriarvoisuuspaneelista tarjoamalla asiantuntemustaan inklusiivisista hyvinvointimalleista ja digitaalisen tasa-arvon edistämisestä.  

Myös Agenda 2030 pyrkii vähentämään globaalia eriarvoisuutta monitasoisesti ja kokonaisvaltaisesti. Aloitteiden synergiat tulee valjastaa kestävän kehityksen tavoitteiden kirittämiseksi ja kunnianhimoisesta post-Agenda 2030:sta sopimiseksi. Suomi voi nojata vahvaan asemaansa kansainvälisessä kestävän kehityksen vertailussa globaalin kunnianhimon kirittämiseksi. 

2. Tukea kestäviä ratkaisuja kestävän kehityksen rahoitukseen 

Tänä vuonna useat kansainväliset kokoukset – FFD4 Sevillassa, WSSD Qatarissa ja COP Belémissä – ovat etsineet ratkaisuja taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään kehitykseen. Sosiaalista kehitystä, ilmastotoimia ja kestävän kehityksen rahoitusta ei kuitenkaan ratkaista siiloissa. Tällä hetkellä COP Belémissä neuvoteltava “Belém Action Mechanism for Just Transition”-järjestely on tästä esimerkki tuodessaan sosiaalipolitiikkaa, eli ihmisiä, ilmasto- ja energiapolitiikan keskiöön.  

Rahoituksessa korostuvat eri näkökulmat: rikkaat maat painottavat kehittyvien maiden kykyä kerätä enemmän julkista rahoitusta veroilla ja veroluonteisilla maksuilla, kun taas Etelä-Afrikka korostaa velkakestävyyttä. Haasteena on yhdistää nämä tavoitteet niin, että maat aidosti kuuntelevat toisiaan. 

Monet globaalin etelän maat käyttävät enemmän varoja velanhoitoon kuin terveyteen ja koulutukseen. Suomen tulisi tukea kattavien, oikeudenmukaisten ja läpinäkyvien velkahuojennusjärjestelmien kehittämistä huomioiden ilmastonmuutoksen haavoittuvuus, ihmisoikeudet ja biologinen monimuotoisuus.  Tämä vahvistaisi Suomen roolia oikeudenmukaisuuden edistäjänä. 

3. Edistää oikeudenmukaista energiasiirtymää  
Afrikan kriittiset mineraalit ovat välttämättömiä vihreälle teknologialle. Niiden hyödyntäminen tulee perustua molemminpuoliselle hyödylle. Suomi voi vahvistaa kumppaneiden teknistä tietotaitoa ja eettisiä toimitusketjuja sekä edistää ihmisoikeus- ja ympäristövelvoitteet huomioivia investointeja paikalliseen jalostukseen. Tämä viestii solidaarisuutta ja yhteistä vaurautta, ei resurssien riistoa.