Osallistuminen syöpäseulontoihin pysyi vakaana – erot väestöryhmien välillä suuria

Vuoden 2024 ennakkotilastot kertovat, että osallistuminen seulontoihin säilyi Suomessa hyvällä tasolla. Samalla tuloksissa näkyy yhä selvä haaste: eri väestöryhmien osallistumisessa on suuria eroja. Matalammin koulutetut ja muunkieliset osallistuvat seulontoihin selvästi harvemmin kuin muut. Myös alueelliset erot ovat suuria.

Suolistosyövän seulonnassa osallistumisaste oli 74 prosenttia. Naisista osallistui 78 prosenttia ja miehistä 69 prosenttia. Miehillä positiivisen testituloksen osuus oli lähes kaksinkertainen naisiin verrattuna. Koulutustaustan yhteys oli myös selvä: korkeasti koulutetuista seulontaan osallistui 79 prosenttia ja perusasteen suorittaneista 62 prosenttia. Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvista seulontaan osallistui 75 prosenttia, muunkielisistä vain 53 prosenttia. Positiivisten tulosten osuus oli kuitenkin lähes yhtä suuri molemmissa ryhmissä.

”Erot osallistumisessa eri väestöryhmien välillä ovat huomattavia. Erityisesti miehillä seulonta olisi tärkeää, mutta osallistumisaste jää selvästi heikommaksi”, sanoo Suomen Syöpärekisterin suolistosyövän seulonnan kehittämispäällikkö Aapeli Nevala.

HPV-testin käyttö lisääntynyt

Vuoden 2024 kohdunkaulasyövän seulonta toteutettiin kunnasta riippuen joko HPV- tai Papa-testillä. HPV-testillä toteutettiin jo 92 prosenttia seulonnoista. Seulontaan osallistui 73 prosenttia kutsutuista, eli osallistumisaste säilyi edellisvuoden tasolla. Kotimaisia kieliä puhuvista osallistui 76 prosenttia ja muista kieliryhmistä 55 prosenttia. Koulutustaustassa erot olivat vielä suurempia: korkeakoulutetuista seulontaan osallistui 80 prosenttia, peruskoulutuksen saaneista vain noin puolet.

“Hienoa, että lähes kaikilla alueilla on jo siirrytty HPV-pohjaiseen seulontaan. HPV-testin laaja käyttöönotto näkyy odotetusti kasvaneina jatkotutkimuslähetteiden määrinä. Testi tunnistaa riskin herkästi ja ohjaa jatkotutkimuksiin ja riskiryhmäseulontaan ne, joilla lisäselvitykselle on tarvetta”, kohdunkaulasyövän seulonnan kehittämispäällikkö Veli-Matti Partanen sanoo.

Rintasyövän seulonnassa osallistumisaste säilyi korkeana. Mammografiakuvaukseen osallistui 82 prosenttia kutsutuista, yhteensä yli 280 000 naista. Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvista osallistui 83 prosenttia ja muista kieliryhmistä 61 prosenttia. Peruskoulutuksen saaneiden osallistumisaste oli 64 prosenttia, korkeasti koulutetuilla 86 prosenttia. Jatkotutkimuksiin ohjattiin kolme prosenttia osallistuneista.

”Positiivinen seulontatulos ei tarkoita rintasyöpädiagnoosia, vaan kertoo mammografiakuvissa havaitusta piirteestä, joka halutaan varmistaa tarkemmissa tutkimuksissa. Tämä näkyy erityisesti ensikertalaisilla, eli 50-vuotiailla, joilla vertailukuvia ei vielä ole”, selventää rintasyövän seulonnan kehittämispäällikkö Maija Vahteristo Suomen Syöpärekisteristä.

Myös alueelliset erot näkyvät seulonnoissa

Alueelliset erot näkyivät monin paikoin selvinä. Esimerkiksi kohdunkaulasyövän seulonnassa osallistumisaste vaihteli hyvinvointialueittain 68 ja 82 prosentin välillä, matalimpana Pohjois-Karjalassa. Rintasyövän seulonnassa osallistuminen oli korkeinta Pohjois-Pohjanmaalla, jossa seulontaan osallistui 86 prosenttia kutsutuista, ja matalinta Helsingissä, jossa osallistumisaste jäi 74 prosenttiin.

Vaikka seulonnat tavoittavat suuren osan väestöstä, vuoden 2024 ennakkotulokset osoittavat, että osallistumisen epätasaisuus ei ole kaventunut. Erot koulutuksen, sukupuolen, kielitaustan ja asuinpaikan välillä ovat edelleen suuria ja vaikuttavat siihen, miten seulonnan terveyshyödyt jakautuvat.

”Seulonnat ovat yksi tehokkaimmista keinoista löytää syöpä tai sen esiaste ajoissa. Siksi olisi tärkeää, että seulonnat tavoittaisivat yhdenvertaisesti kaikki ryhmät”, Vahteristo korostaa.

Kattavammat tiedot syöpäseulontojen toteutumisesta löytyvät ennakkoraporteista.