Ennallistaminen on lisännyt lintujen määrää Kullan suojelualueella

Vuonna 2017 Koneen Säätiö perusti luonnonsuojelualueen Kemiönsaaren Kullassa sijaitsevalle 129 hehtaarin metsäpalstalle. Alueella tehtiin suojelupäätöksen jälkeen soiden ja metsien ennallistamistoimia luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi ja suojelemiseksi. Ennallistamisen vaikutuksia seuratakseen säätiö on teettänyt alueella useita eliölajiselvityksiä ja metsän rakenteeseen liittyviä mittauksia.

Yksi näistä selvityksistä koskee alueella pesivien lintujen määrää. Pesimälinnustoselvitys teetettiin ensimmäisen kerran vuonna 2020, ennen suurinta osaa ennallistamistoimista. Koneen Säätiö tilasi tänä vuonna uuden selvityksen, jonka avulla voidaan verrata tuloksia ja nähdä pesimälintujen tilanteen kehityksen ennallistamistoimien myötä. Molemmat selvitykset on tehnyt biologi, maatalous- ja metsätieteiden tohtori Panu Kunttu.

Lintujen määrä suojelualueella on kasvanut

Pesimälinnuston laskenta suoritettiin molemmilla selvityskerroilla kartoituslaskentamenetelmällä. Tänä vuonna suojelualueella havaittiin pesivän 45 eri lintulajia ja yhteensä 384 paria.

Uusi selvitys osoittaa, että pesivien lintuparien lukumäärä Kullassa on nousussa: pareja oli tänä vuonna 27 enemmän kuin vuoden 2020 kartoituksessa. Alueen parimäärätiheys on selvästi korkeampi kuin vastaavissa kangasmetsissä keskimäärin.

Myös alueen lintulajeissa oli muutoksia vuosien välillä. Tänä vuonna alueella pesi kuusi uutta lajia, joita ei havaittu vuonna 2020. Neljää edellisessä selvityksessä löytynyttä lajia puolestaan ei tavattu tänä vuonna, eli lajimäärä nousi selvitysten välillä kahdella. Uusia pesimälajeja Kullassa olivat esimerkiksi pohjansirkku, pohjantikka, pikkutikka ja kurki.

”Pohjansirkun esiintyminen alueella oli erityisen merkittävää, sillä laji on lähes hävinnyt Varsinais-Suomesta. Ennallistaminen Kullassa on luonut sille sopivaa elinympäristöä, jonka lintu on löytänyt”, iloitsee Panu Kunttu.

Suojelu ja ennallistaminen parantavat lintujen pesimämahdollisuuksia

Kullan suojelualueella tehdyt ennallistamistoimet ovat selvityksen mukaan parantaneet alueen ekologista laatua lisäämällä lahopuun määrää, monipuolistamalla puustoa sekä vettämällä suoalueita.  Nämä vaikutukset näkyvät lintumäärän kasvuna ja uusien pesimälajien ilmaantumisena.

Selvityksessä todetaan, että Kullan luonnonsuojelualueella pesii monia vaateliaita sekä Suomen punaiselle listalle kuuluvia, uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja. Tällaisia lajeja Kullassa ovat muun muassa erittäin uhanalaiseksi luokiteltu hömötiainen (neljä paria), vaarantuneet pyy (kaksi paria) ja töyhtötiainen (kuusi paria) sekä silmälläpidettävät kanahaukka (yksi pari), närhi (kaksi paria) ja pohjansirkku (yksi pari). Lisäksi alueella pesivä pikkutikka (yksi pari) on Suomessa harvalukuinen.

“Monet näistä taantuneista lajeista kaipaavat elinympäristökseen vanhoja metsiä tai niille tunnusomaisten piirteiden sisältämiä metsiä, jotka ovat Etelä-Suomessa vähentymässä”, selittää Kunttu.

Selvityksen johtopäätöksissä varoitetaan, että laajat metsänhakkuut suojelualueen lähiseudulla heikentävät yhteneväisistä metsäalueista ja vanhoista metsistä riippuvaisten lintulajien tilannetta. Laajempi suojelualue edistäisi linnuston runsastumista sekä laajemminkin luonnon monimuotoisuuden säilymistä alueella.