Väitös: Ranskalaisfilosofi Rancièren ajattelu haastaa suomalaisen demokratiakasvatuksen: tavoitteena tasa-arvo ja osallisuus (Hietamäki)

Ristiriitojen äärellä

Demokratiakasvatuksen haasteet suomalaisessa kasvatuksessa ovat laajasti tunnistettuja. Vapauden ja tasa-arvon toteutumisen ohella tarvitaan autonomisia ja kriittisesti ajattelevia kansalaisia. Demokratian haaste on lisäksi aina poliittinen: kuka tulee kuulluksi ja nähdyksi ja millä tavalla.

Hietamäki tutki suomalaista demokratiakasvatusta toistaiseksi vähän vaikuttaneen teoreetikon ajatusten kautta. Tutkimukseen kuului filosofian lisäksi etnografista tutkimusta ensin opettajankoulutuksessa, sitten lukiossa.

Kasvatuksen juurilla

Väitöskirjan keskiössä on Rancièren poleeminen Tietämätön opettaja -teos, jossa opettaja ei tiedä tai tunne aihetta, jota opettaa. Kyseessä on opetuksen ohjenuoran sijaan ajatuskoe.

”Tällaiset juuriin menevät kysymykset haastavat kasvattajia ajattelemaan uudella tavalla ja palaamaan kasvatuksen ydinkysymyksiin. Rancièrelle näitä ovat tiedon tuottaminen ja valta. Demokratiakasvatuksen näkökulmasta tärkeää olisi opettaa niin, että opiskelijoille muodostuu omakohtainen suhde tietoon”, Hietamäki kuvaa.

Rancièren filosofialla on metodologinen ulottuvuus, joka vaikuttaa pedagogiikan lisäksi tutkimustyöhön. Hietamäen tutkimuksessa tutkijan ja tutkittavien näkökulmat kietoutuvat yhteen.

Hietamäki havaitsi ensin omassa opetustyössään ristiriitoja demokraattisten ihanteiden ja opetustyön välillä. ”Demokratian kannalta on keskeistä, että opettaja tukee tasa-arvon toteutumista, eikä latista sitä omalla toiminnallaan. Opiskelijoiden osallisuuden tukemiseksi opettajan on tärkeää tunnistaa demokratian hetket. Demokratian hetkessä haastetaan totuttuja tapoja ja ajattelumalleja”, Hietamäki kertoo.

Filosofi pulpetissa

Lukion demokratian tutkiminen tapahtui Hietamäen tutkimuksessa havaintojen innoittamana tavanomaisen lukiolaisen asemasta käsin. Puolen vuoden mittaisen opiskelun aikana Hietamäki havaitsi tilanteita, joissa demokratia olisi voinut tapahtua, mutta niin ei käynyt. Lukiolaiset haastoivat opetuskäytänteitä hienovaraisin tavoin, mutta hetkiä ei tunnistettu opettajan puhetta painottavassa lukiossa.

”Demokraattisilla opetusmenetelmillä ja kasvatuksen juuriin menevällä yhteiskuntafilosofialla voidaan tukea demokraattista opettajuutta”, Hietamäki kuvaa tutkimuksensa tuloksia.

Opettajankoulutuksen uudistamiseen Hietamäki ehdottaa opettajaopiskelijoiden kanssa yhdessä tutkimista autoetnografiaa hyödyntäen. Rancière-tutkimuksen kasvatusteoreettisesti orientoituneeseen tutkimusperinteeseen väitöskirja tarjoaa uuden, dialogisen luennan.

YTM Sari Hietamäen filosofian väitöskirjan ”Nojatuolissa ja pulpetissa: tutkimus demokratiakasvatuksesta Jacques Rancièren filosofian valossa” tarkastustilaisuus järjestetään lauantaina 29. marraskuuta klo 12 päärakennuksen juhlasalissa C1. Vastaväittäjänä toimii professori Juha Suoranta Tampereen yliopistosta ja kustoksena vanhempi yliopistonlehtori Olli-Pekka Moisio. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Väitöstilaisuutta voi seurata etänä Moniviestimessä.
Väitöskirja on luettavissa JYX-arkistossa. 

Lisätietoja:
Sari Hietamäki
sari.a.hietamaki@jyu.fi