Elinkeinoelämä: YK:n ilmastokokous päättyi laihoin tuloksin, yritykset peräänkuuluttivat valtioilta voimakkaampia toimia
22.11.2025 20:47:28 EET | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote
Brasilian COP30-ilmastokokouksen lopputulos oli pettymys. Sopua energiasiirtymän tiekartasta ei saatu, huolimatta 80 maan laajasta koalitiosta. Kokouksen myönteisiä valopilkkuja oli Suomen aktiivinen esilläolo päästövähennysten ratkaisuntarjoajana. Huomioarvoa nosti Suomen maapaviljonki, jossa järjestettiin kansainväliselle yleisölle lähes 80 tilaisuutta.
Juuri päättyneessä YK:n COP30-ilmastokokouksessa Brasilian Belémissä ei saatu hyväksyttyä aloitetta tiekartan laatimisesta fossiilisten polttoaineiden alasajoon, huolimatta laajasta 80 maan koalitiosta. Sopu kaatui ennen kaikkea arabimaiden ja Intian vastustukseen. Myönteistä on kuitenkin se, että EU onnistui vaikuttamaan energiasiirtymään liittyvän yhteistyön jatkumiseen, vaikkakin vähemmän sitovasti.
”On pettymys, että kokous päättyi laihoin tuloksin. Sekä Suomen elinkeinoelämä että kansainvälinen bisnesyhteisö peräänkuuluttivat valtioilta kunnianhimoisempia päätöksiä, jotta päästötoimiin saataisiin globaalia vaikuttavuutta”, sanoo EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen.
EK on peräänkuuluttanut fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä yhdessä Pohjoismaiden elinkeinoelämän järjestöjen ja kansainvälisten bisnesjärjestöjen ja yritysten kanssa.
Belémin ilmastokokouksen isoja tavoitteita oli saada maailman mailta uudet, päivitetyt päästövähennyssitoumukset (National Determined Contributions, NDC). Niitä toi kokouspöytään ainakin 115 maata, joiden osuus globaaleista päästöistä on 77 prosenttia. Uusien sitoumusten myötä päästöjen kasvua saataisiin leikattua 12 prosenttiyksikköä enemmän vuoden 2019 ennusteisiin verrattuna. On valitettavaa, että uupumaan jäi esimerkiksi Intian kaltaisen ison talouden päästövähennyssitoumus.
Edistymistä nähtiin kehittyvien maiden ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoituksessa, jota päätettiin kolminkertaistaa vuoteen 2035 mennessä. Samoin päästiin eteenpäin yhteisissä mittareissa, joilla ilmastonmuutokseen varautumista ja sopeutumista seurataan maailmanlaajuisesti.
Maapaviljonki nosti Suomen huomioarvoa
”Myönteistä Belémin kokouksessa oli Suomen aktiivinen esiintyminen päästövähennysten ratkaisuntarjoajana. Suomen näkyvyyttä vahvisti oma maapaviljonki, jossa yritykset, kaupungit, tutkimuslaitokset ja järjestöt pääsivät esittelemään osaamistaan ja ratkaisujaan kovatasoiselle kansainväliselle yleisölle”, arvioi EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo.
Paviljongissa puhuivat mm. ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio, elinkeinoministeri Sakari Puisto ja ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multala sekä korkean tason yritysedustajia ja muiden maiden ja EU:n päätöksentekijöitä. Kaiken kaikkiaan Suomen paviljongissa järjestettiin lähes 80 tilaisuutta, joissa esiintyi noin 270 puhujaa eri maista.
Lisätiedot:
vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen, puh. 040 550 6982
johtava asiantuntija Janne Peljo (ma 24.11. alkaen), puh. 040 528 5754
etunimi.sukunimi@ek.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EU ajaa etusijaa eurooppalaiselle tuotannolle – EK panostaisi sisämarkkinoihin3.3.2026 12:00:00 EET | Tiedote
EK:n mielestä komissio on oikealla asialla, kun se hakee keinoja vahvistaa eurooppalaisten yritysten pärjäämistä globaalissa markkinassa ja vauhdittaa puhtaiden ratkaisujen kysyntää. Paikallisen tuotannon suosiminen julkisissa hankinnoissa ei kuitenkaan ole paras tapa vahvistaa Euroopan kilpailukykyä. Paljon suuremmat hyödyt saataisiin, jos Eurooppa ottaisi kaikki tehot irti sisämarkkinoistaan. Jäsenmaille tarvitaan lisää painetta sisämarkkinaesteiden poistamiseksi. Eurooppa hakee keinoja pitää paremmin puoliaan, kun kauppasuhteiden epävarmuudet kasvavat ja protektionismi maailmalla etenee. Komission odotetaan julkistavan Industrial Accelerator Act -esityksen maaliskuussa, mahdollisesti jo 4.3. Talouden kannalta tärkeä seurattava kysymys koskee sitä, millaista etusijaisuutta komissio tulee esittämään eurooppalaisille tuotteille ja ratkaisuille (European Preference, Buy European). Komission harkinnassa on lainsäädäntöä, jolla esimerkiksi julkisiin hankintoihin voitaisiin liittää euroopp
EK:n visio: Vuonna 2035 Suomi on kasvun, uusien palveluiden ja teknologian kärkimaa3.3.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on julkaissut visionsa Suomelle vuoteen 2035. Vision tavoitteena on kääntää katse velkakeskustelusta ja lyhyen aikavälin haasteista kohti positiivista, kunnianhimoista tulevaisuuskuvaa.
EK käynnistää Resilience Center Finlandin: huoltovarmuudesta kasvuala Suomen viennille2.3.2026 14:30:00 EET | Tiedote
Maailman maat hakevat Suomesta mallia ja osaamista, kun ne kasvattavat panostuksiaan kriisivarautumiseen. Nyt on Suomen hetki yhdistää voimat ja rakentaa resilienssistä uusi viennin kasvuala. Sitä tukemaan EK käynnistää Resilience Center Finland -palvelun, jota se toteuttaa tiiviissä yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen ja keskeisten ministeriöiden kanssa. Mukaan lähtee eri toimialojen keskeisiä kärkiyrityksiä. Suomella on käsissään ainutlaatuinen aikaikkuna, jolloin kriisinkestävyyttä koskeva osaaminen voidaan kääntää laajamittaiseksi vientitoiminnaksi, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”Ukrainan sodan myötä Suomesta on tullut entistä seuratumpi suunnannäyttäjä huoltovarmuudessa. Samaan aikaan maailman maat – sekä valtiot että yritykset – kasvattavat panostuksiaan resilienssiin. Suomen ainutlaatuinen kokonaisturvallisuuden malli houkuttaa potentiaalisia asiakkaita, mutta kaupallinen tarjooma on usein hajallaan. Siksi käynnistämme Resilience Center Finla
Kutsu: EK:n visio Suomelle 2035 -julkistamiswebinaari tiistaina 3. maaliskuuta klo 8.30–1027.2.2026 12:06:32 EET | Kutsu
Millainen Suomi on vuonna 2035, jos emme tyydy vain hallitsemaan niukkuutta vaan päätämme itse rakentaa kasvumme?
MEDIAKUTSU 2.3.: Huoltovarmuudesta Suomen vientikärki - EK käynnistää Resilience Center Finlandin27.2.2026 08:40:35 EET | Kutsu
ma 2.3. klo 14.30–15.30 Teams Hyvä toimittaja / toimitus Suomesta on tullut maailmanlaajuinen puheenaihe kriisivarautumisessa ja huoltovarmuudessa. Kiinnostusta herättää sekä Suomen tapa johtaa kokonaisturvallisuutta että täällä kehitetyt käytännön ratkaisut. Samaan aikaan maailman maat – valtiot ja yritykset – kasvattavat panostuksiaan resilienssin vahvistamiseksi. Nyt on Suomen hetki: kootaan huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä koskeva kaupallinen osaaminen ja tehdään siitä viennin kasvuala. Tervetuloa tutustumaan toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen johdolla valmisteltuun Resilience Center Finlandiin (RCF), joka aloittaa toimintansa 2.3. Palvelumme kokoaa kriisivarautumista koskevan tarjooman yhteen siten, että kansainväliset yleisöt ja potentiaaliset asiakkaat löytävät eri toimialojen ratkaisut ja kärkiyritykset. Tarjoamme ulkomaisille vierailijaryhmille myös ohjelmasuunnittelua ja vierailuopastusta paikan päällä Suomessa. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Huoltovarmuuskeskukse
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme