Itämeri-raportti käy läpi uhkakuvat ja ratkaisut: ”Pikkujouluristeilyt Tallinnaan kulkevat perkelöityvän alueen läpi”
Ajatuspaja Toivo on julkistanut tänään kansainvälisen raportin, joka valaisee Itämeren tilaa turvallisuuden, ympäristön ja talouden näkökulmista kahdeksan asiantuntijan näkemyksin. Operaatio Itämeri –raportin viesti on selvä: Itämeren häirikkö Venäjä voidaan saada kuriin, kunhan demokratiat tekevät peräänantamattomasti yhteistyötä ainutlaatuisen meremme puolustamiseksi.
Kello 9 alkavaa julkistustilaisuutta voi seurata suorana lähetyksessä tältä sivulta: https://toivoajatuspaja.fi/itameriraportti-2025/
Datakaapelit ja kaasuputket katkeilevat, Venäjä ilma-alukset seikkailevat naapurimaiden ilmatilassa, mysteeridrooneja lentelee siellä täällä, rapakuntoiset varjotankkerit muodostavat öljyonnettomuusriskin, disinformaatiokampanjat tähtäävät ihmisten mieliin, kolmansien maiden paperittomia siirtolaisia ohjataan rajoille ja niin edelleen.
Venäjän hybridiuhkien lisäksi rehevöityminen, saastuminen ja ilmastonmuutos uhkaavat samalla Itämeren herkkää meriluontoa.
”Pikkujouluristeilyt Tallinnaan kulkevat monin tavoin kriisiytyneen, perkelöityvän alueen läpi.”, sanoo raportin toimittaneen ajatuspaja Toivon toiminnanjohtaja Raine Tiessalo.
”Nato-meren” turvallisuustilanne
Raportti on ajatuspaja Toivon ja Brysselissä toimivan ajatuspaja Wilfried Martens Centre for European Studiesin (WMCES) yhteistyötä. Kirjoittajien lähtökohta on, että Venäjän tavoitteena on kylvää epäluottamusta, paljastaa heikkouksia, horjuttaa tukea Ukrainalle ja ohjailla Itämeren maiden politiikkaa omiin tarkoitusperiin sopivaksi. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä Itämerta on myös kutsuttu ”Nato-mereksi”.
”Venäjä ei toistaiseksi ole päässyt tavoitteeseensa. Se ei ole onnistunut rapauttamaan alueen maiden yhteiskunnallista luottamusta ja koheesiota eikä heikentämään Ukrainalle osoitettua tukea. Päinvastoin, Venäjän toimet ovat tuoneet Itämeren valtiot yhteen ennennäkemättömällä tavalla”, Euroopan Hybridikeskuksen johtaja Teija Tiilikainen arvioi.
WMCES:in tutkija Ionela Ciolan tarkastelee tilannetta eurooppalaisen ja transatlanttisen prisman läpi. Hänen mukaansa Itämeren rooli merellisenä kauppakäytävänä ja laajojen vedenalaisten kriittisten verkostojen merenä korostaa myös tarvetta vahvistaa Natoa eurooppalaisin voimin.
”Kysymys ei siis enää ole siitä, tulisiko Naton vahvistaa eurooppalaista pilariaan, vaan siitä, kuinka nopeasti Eurooppa pystyy sen tekemään. Itämeren alue voi muodostua tämän ratkaisevan kokeen näyttämöksi”, Ciolan arvioi.
Kansanedustaja ja itämeriparlamentaarikko Pauli Aalto-Setälä vaatii tiukempia keinoja varjolaivaston vapaan seilaamisen suitsimiseksi. Esimerkiksi hän nostaa Estlink 2 -sähkönsiirtokaapelin ja useita tietoliikennekaapeleita ankkurillaan rikkoneen Eagle S -aluksen tapausta. Helsingin käräjäoikeus päätti lokakuussa 2025, ettei sillä ollut toimivaltaa käsitellä rikossyytteitä, koska teko tapahtui kansainvälisillä vesillä Suomen talousvyöhykkeellä eikä aluksella ollut suomalaisia yhteyksiä.
”Suomi ajaa varjolaivaston torjuntaa ja valmiuden nostoa niin EU:n kuin Natonkin foorumeilla. Olisi hyvä, jos kansallinen lainsäädäntömme voisi laajentaa Suomen rikosoikeudellista toimivaltaa, jos teon seuraukset vaikuttaisivat juuri Suomeen. Näin vastuut olisivat selkeät ja vahingontekijä maksaisi aiheuttamansa vahingon”, Aalto-Setälä kirjoittaa.
Kauppayhtyeydet varmistettava
Kiristynyt turvallisuustilanne heijastuu myös talouteen. Itämeri on Suomelle elintärkeä kuljetusreitti maailmalle, ja jännitteet luovat epävarmuutta kauppaan ja logistiikkaan. Raportissa Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies penää kiinteiden yhteyksien rakentamisen selvittämistä, taustalla EU:n suunnitelmat lisätä merkittävästi liikenneinfran rahoitusta.
”Vaihtoehtoisia yhteysvälejä on kolme: Helsinki–Tukholma, Vaasa–Uumaja ja Helsinki–Tallinna. Kiinteä länsiyhteys ei palvelisi pelkästään liikennettä, matkailua ja taloutta, vaan se hyödyttää myös turvallisuutta ja huoltovarmuutta. Se vahvistaisi myös Suomen maakuvaa parantaen investointi- ja matkailuvetovoimaa”, Häkämies kirjoittaa.
Raportissa esitellään myös noin 33 miljoonan euron BalticSeaH2-hanketta, jolla rakennetaan Itämeren alueelle ”vetylaaksoa”. Siinä vedyn tuotanto, jakelu, jalostus ja käyttö kytketään toisiinsa. Hanke vahvistaa taloudellista turvallisuutta ja strategista autonomiaa. Hanketta rahoittaa osin EU:n Clean Hydrogen Partnership -ohjelma.
”Pirstaleiset ja monimutkaiset tukijärjestelmät sekä epäyhtenäinen sääntely eri maissa hidastavat kuitenkin investointeja. Euroopan on myös hyväksyttävä, että vihreä siirtymä maksaa”, hankkeen viestintäpäällikkö Susanna Kupiainen kirjoittaa.
Ympäristötyö kärsii Venäjän poissaolosta
Venäjän poissulkeminen Itämeren suojelukomissiosta HELCOMista on paljastanut, kuinka haavoittuvalla perustalla Itämeren ympäristöyhteistyö lepää ja sen, kuinka tiukasti ekologinen ja poliittinen turvallisuus kietoutuvat yhteen.
”Suomen ja HELCOMin on vahvistettava omaa päätöksenteko- ja toimeenpanokykyään, jotta Itämeren suojelu etenee myös vaikeissa olosuhteissa. Yhteinen vastuu Itämerestä on säilytettävä, mutta sen on perustuttava rehelliseen yhteistyöhön, ei geopoliittiseen peliin”, Åbo Akademin ympäristöpolitiikan ja -hallinnan professori Nina Tynkkynen sanoo.
Laajimman kuvan Itämeren meriluonnon tilaan raportissa tarjoaa tutkija Jari Hänninen Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitokselta. Hän kiinnittää huomiota Itämeren veden makeutumiseen erityisesti ilmastonmuutoksen seurauksena. Vesi- ja räntäsateet ovat korvanneet lumisateet.
”Ennen lumi kerääntyi kinoksiin tai muuttui jääksi ja suli vasta keväällä. Vesi muuttuu yhä vähäsuolaisemmaksi, ja sillä on isoja vaikutuksia Itämeren elämään”, Hänninen sanoo.
Makeutuminen yhdessä veden lämpeämisen kanssa esimerkiksi Itämeren turskan ja silakan lisääntyminen vaikeutuu.
”Itämeren tulevaisuus riippuu siitä, kuinka onnistumme hillitsemään ilmastonmuutosta erityisesti lämpötilan nousun suhteen”, Hänninen kiteyttää.
Yksi kirjoittajista on ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala, joka avaa Saaristomeren suojelun tilannetta. Multalan mukaan hallituksen tavoitteena on saada Saaristomeren valuma-alueen maatalous pois Itämeren suojelukomission HELCOMin pahimpien kuormittajien Hot Spot -listalta viimeistään vuonna 2027.
”Se tarkoittaisi, että Suomi saisi pois viimeisen Hot Spot-listalla olevan kohteensa. Suomi ei kuitenkaan kykene saamaan Itämerta tai edes Saaristomerta kuntoon omin voimin. Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan”, Multala kirjoittaa.
* Lataa raportti https://toivoajatuspaja.fi/itameriraportti-2025-lataa-materiaalit/
* Kello 9 alkavaa julkistustilaisuutta voi seurata suorassa lähetyksessä tältä sivulta: https://toivoajatuspaja.fi/itameriraportti-2025/
* Toivon tuore Itämeri -kysely https://toivoajatuspaja.fi/itameriraportti-2025-lataa-materiaalit/
Yhteyshenkilöt
Raine TiessaloToiminnanjohtaja / ajatuspaja Toivo
Puh:+358504355898raine.tiessalo@toivoajatuspaja.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ajatuspaja Toivo
Mikä on suomalaisten suurin Itämeri-huoli? Vihje: se ei ole Venäjä25.11.2025 05:55:00 EET | Tiedote
Suomalaisten suurin Itämereen liittyvä huoli ei ole Venäjän jatkuva uhittelu ja hybridihyökkäykset, vaan meren saastuminen ja rehevöityminen. Tämä käy ilmi ajatuspaja Toivon Iro Researchilla teettämästä kyselystä. Tutkimuksessa kysyttiin, mihin Itämeren uhkiin poliittisten pättäjien pitäisi ensisijaisesti varautua ja vaikuttaa. Peräti 41 prosenttia vastanneista piti Itämeren saastumista ja rehevöitymistä polttavimpana ongelmana. Toiseksi eniten huolettaa Itämeren infrastruktuurin, kuten datakaapeleiden ja kaasuputkien sabotaasi (18%) ja kolmanneksi eniten (15 %) mainintoja ykköshuoleksi sai öljyonnettomuuden uhka Venäjän rapakuntoisen varjolaivaston aiheuttamana. Usein julkisuudessa dramaattisesti esillä olevat venäläisten sotakoneiden ja droonien ilmatilaloukkaukset olivat päälimmäisenä huolena vain kolmella prosentilla vastaajista. ”Yllätyin tuloksista. Venäjän lisääntynyt kiusanteko ja uhkailu Itämerellä ovat hallinneet alueeseen liittyvää uutisointia jo vuosia, ja silti meriluonnon
MUISTUTUSKUTSU MEDIALLE | Pelastusoperaatio: Itämeri –raportin ja kyselyn julkistus ti 25.11. klo 9 Bottalla Helsingissä20.11.2025 07:58:46 EET | Kutsu
MUISTUTUSKUTSU MEDIALLE Venäjän rähinä yltyy Itämerellä – kuinka turvallisuus, kauppa ja luonto pelastetaan? Tervetuloa ajatuspaja Toivon ja Brysselissä toimivan Martens Centre for European Studiesin "Pelastusoperaatio Itämeri"-raportin julkistustilaisuuteen Helsingin Bottalle tiistaina 25.11. klo 9–10.30. Tilaisuutta voi seurata myös striiminä. Samalla julkistetaan myös Toivon teettämän Itämeri -kyselyn tulokset. Kysely paljastaa, mitä suomalaiset ajattelevat esimerkiksi Venäjän hybridihyökkäysten Itämerellä muodostamasta uhasta ja meriluonnon tilasta. Ilmoittautuminen (paikan päälle tai striimilinkki) joko tästä linkistä https://toivoajatuspaja.fi/itameriraportti-2025/ tai meilillä toivo@toivoajatuspaja.fi Medialle raportti, tiedote ja kyselytutkimuksen tulokset voidaan antaa pyynnöstä embargolla. Ohjelma: Pelastusoperaatio Itämeri Venäjän rähinä yltyy – kuinka turvallisuus, kauppa ja luonto pelastetaan? Aika: Ti 25.11.2025 klo 09.00–10.30 Paikka: Ravintola Botta, Chydenius-sali, Mus
KUTSU MEDIALLE | Pelastusoperaatio: Itämeri –raportin ja kyselytutkimuksen julkistus ti 25.11. klo 9 Bottalla Helsingissä10.11.2025 09:23:49 EET | Kutsu
KUTSU MEDIALLE Venäjän rähinä yltyy Itämerellä – kuinka Itämeren turvallisuus, kauppa ja luonto pelastetaan? Tervetuloa ajatuspaja Toivon ja Brysselissä toimivan Martens Centre for European Studiesin ajankohtaisen "Pelastusoperaatio Itämeri"-raportin julkistustilaisuuteen. Raportissa kahdeksan huippuasiantuntijaa valaisee sitä, millaisessa ristipaineessa Itämeri tällä hetkellä on turvallisuuden, talouden ja ympäristön näkökulmista ja mitä ratkaisuja ongelmiin on rakenteilla. Tilaisuudessa esitellään raportin keskeiset havainnot, käydään ratkaisukeskeistä keskustelua raportin kirjoittajien kanssa ja julkistetaan myös Toivon teettämän Itämeri-kyselyn tulokset, jotka kertovat, mitä tunteita ja ajatuksia Itämerellä tapahtuvat jännitteet herättävät suomalaisissa. Aika: ti 25.11.2025 klo 09.00–10.30 Paikka: Ravintola Botta, Chydenius-sali, Museokatu 10, 00100 Helsinki Tilaisuudessa on tarjolla kahvia, teetä ja sämpylöitä. Medialle raportti, tiedote ja kyselytutkimuksen tulokset voidaan antaa
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme