Tutkimus: Sairaat arvostavat euroja enemmän
25.11.2025 07:00:00 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Tuore tutkimus arvioi, kuinka sairastuminen vaikuttaa ihmisten itsensä kokemaan hyvinvointiin ja miten tulojen merkitys muuttuu sairauden aikana. Tulosten mukaan sairastuminen heikentää merkittävästi hyvinvointia ja tutkimuksessa arvioidaan tämän menetyksen rahallista arvoa. Tulokset osoittavat, että tulot ovat henkilön sairastuessa selvästi arvokkaampia: jokainen lisäeuro lisää hyvinvointia enemmän kuin terveenä. Erityisesti pienituloisilla tämä havainto muuttaa käsitystä siitä, millainen optimaalisen sairausvakuutuksen tulisi olla.
Sairaus alentaa hyvinvointia ja muuttaa tulojen merkitystä
Tuore Laboren tutkijoiden tutkimus tarkastelee sairastumisen vaikutusta ihmisten kokemaan hyvinvointiin sekä sitä, miten tulojen arvo muuttuu terveen henkilön sairastuessa. Tulokset osoittavat, että sairastuminen heikentää hyvinvointia selvästi ja että lisäeurot tuottavat sairaana enemmän hyötyä kuin terveenä. Sairauden kiinteä kustannus tekee lisätuloista suhteellisesti tärkeämpiä juuri silloin, kun ihminen menettää terveytensä.
Talousmallien keskeinen oletus ei päde
Perinteisissä taloustieteen malleissa oletetaan, että tulojen rajahyöty eli lisäeurosta saatu hyvinvointivaikutus on sama terveenä ja sairaana. Tutkijat halusivat testata tätä oletusta, koska se vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millainen sairausvakuutusjärjestelmän korvaussuhteen tulisi olla henkilön sairastuessa. Nyt saadut tulokset haastavat perusmallin oletuksen: tulojen arvo muuttuu selvästi terveydentilan mukaan.
Pitkittäisaineisto paljasti muutokset samoilla ihmisillä
Tutkimus hyödynsi saksalaista pitkittäisaineistoa, jossa samat henkilöt raportoivat vuosittain terveydentilastaan, tuloistaan ja elämäntyytyväisyydestään. Menetelmä mahdollisti samojen ihmisten terveiden ja sairaiden vuosien vertailun, jolloin yksilöiden pysyvät erot koetussa hyvinvoinnissa eivät vääristä tuloksia.
Sairausvakuutus kaipaa päivittämistä
Tulosten valossa optimaalisen sairausvakuutuksen suunnittelu edellyttää sairauteen liittyvän kiinteän kustannuksen huomioimista ja sitä, että lisäeurot ovat sairaana arvokkaampia. Tutkijaryhmän mukaan tämä vaikuttaa erityisesti pienituloisten korvaussuhteen arviointiin.
Taloustieteen perinteinen malli sairausvakuutuksen hyödyistä vaatii päivittämistä. Sairastuminen vaikuttaa siihen, miten ihmiset arvostavat lisätuloja, tutkijat tiivistävät.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto ja Norface.
Tutkijaryhmä
Petri Böckerman (Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, Labore, IZA)
Ohto Kanninen (Labore, Helsingin yliopisto)
Ilpo Suoniemi (Labore)
Tutkimuksen tiivistelmä Laboren verkkosivuilla
Tutkimus julkaistiin Health Economics -aikakauskirjassa. Artikkelin open access -versio on luettavissa osoitteessa: https://doi.org/10.1002/hec.70063.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petri Böckermanprofessori (taloustiede), Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu (JSBE)johtava tutkija, työmarkkinat, Labore
Puh:040 091 3189petri.pockerman@labore.fiwww.petribockerman.fiOhto Kanninenjohtava tutkijajulkinen talous, Labore
Puh:041 513 7175ohto.kanninen@labore.fiLinkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Tekoäly haastaa Suomen veropohjan27.2.2026 12:53:21 EET | Blogi
Tekoäly muuttaa työn rakennetta ja arvonmuodostusta. Kun automaatio ja agenttipohjaiset työkalut korvaavat yhä useampia tehtäviä, Suomen työn verotukseen nojaava julkinen talous voi kohdata merkittäviä paineita. Miten verotuksen painopistettä tulisi siirtää, jotta hyvinvointivaltion rahoitus säilyy kestävänä tekoälyn aikakaudella?
Suomen talous ei nouse ilman osaajia – tuottavuuskuoppa syvenee, jos korkeakouluihin ei panosteta24.2.2026 12:59:19 EET | Tiedote
Suomen heikko talouskasvu on seurausta pitkästä tuottavuuskuopasta. Tutkimusnäyttö osoittaa, että korkeakoulutus – erityisesti STEM-aloilla – on ratkaiseva tekijä tuottavuuden, innovaatioiden ja julkisen talouden kestävyyden kannalta. Ilman määrätietoisia panostuksia osaamiseen Suomi uhkaa ajautua pysyvään matalan kasvun ja velkaantumisen kierteeseen.
Haluammeko auttaa vai satuttaa lapsia?13.2.2026 09:14:13 EET | Blogi
Helsingin sanomat uutisoi jonkin aikaa sitten Hallituksen esityksestä perusopetuslain muuttamisesta koskien niin sanottua osaamistakuuta. Esityksen mukaan oppilaan arvioinnista, vuosiluokalle siirtymisestä ja todistuksista säädettäisiin jatkossa entistä tarkemmin lain tasolla. Opettaja vastaisi edelleen oppilaan arvioinnista, mutta uudet selkeämmät arvioinnin kriteerit perustuisivat tulevaisuudessa entistä tarkemmin oppiaineiden tavoitteisiin ja vähimmäisosaamisen kriteereihin.
Perusopetuksen järjestelmällinen kehittäminen edellyttää parempaa tietopohjaa oppimistuloksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä12.2.2026 17:01:33 EET | Tiedote
Koulutusta koskeva tietopohja on puutteellinen eikä mahdollista nykyvaatimukset täyttävää perusopetuksen arviointia ja tutkimusta. Tämä käy ilmi tarkastusvaliokunnan tilaamasta tutkimuksesta, jossa luodaan pitkän aikavälin kokonaiskuva perusopetuksen oppimistulosten ja perhetaustan väliseen yhteyteen sekä mahdolliseen eriytymiseen Suomessa. Tutkimuksessa kuvataan myös koulutuksen tietopohjaan liittyviä ongelmia ja tehdään ehdotuksia muutostarpeista.
Selvitys: Hyvätuloisten veronkevennykset eivät juuri paranna julkisten alojen työntekijöiden ostovoimaa12.2.2026 09:02:52 EET | Tiedote
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n tilaama ja Työn ja talouden tutkimus Laboren toteuttama Esimerkkikotitalouksien ostovoimakatsaus osoittaa, että vuosien 2022–2023 korko- ja inflaatiokriisi on jättänyt pysyvän jäljen monien kotitalouksien ostovoimaan. Veromuutokset eivät merkittävästi paranna keski- ja matalatuloisten julkisten alojen työntekijöiden taloudellista asemaa. Ostovoiman kehitys nojaa ensisijaisesti palkkatulojen kasvuun – ei veropolitiikkaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme