Väitös: Lämpötila vaikuttaa puumateriaalien kosteuskäyttäytymiseen enemmän kuin on luultu
Puu on Suomessa keskeinen rakennusmateriaali, jonka kosteustekninen toimivuus on kriittistä erityisesti ulkoseinärakenteissa. Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Petteri Huttunen tutki, miten rakennusfysiikan laskentamalleja voidaan parantaa erityisesti puupohjaisten materiaalien osalta. Hän havaitsi, että lämpötilan vaikutus puumateriaalien kosteuden sitomiskykyyn on usein sivuutettu, vaikka se voi olla merkittävä etenkin kylmissä olosuhteissa.

Rakennusfysiikassa ja suunnittelussa käytetään yhä enemmän simulointeja arvioimaan rakenteiden kosteuskäyttäytymistä. Ohjelmat perustuvat kuitenkin yksinkertaistuksiin, sillä kosteuden siirtyminen ja sitoutuminen huokoisissa materiaaleissa on monimutkaista. Tuloksiin liittyy epävarmuutta, eivätkä koerakenteiden sisältä mitatut olosuhteet aina vastaa laskentaohjelmilla saatuja tuloksia. Erityisesti puun ja puupohjaisten materiaalien kosteuden sitoutumisessa on edelleen paljon epäselvyyksiä.
Petteri Huttunen tutki väitöstyössään rakennusfysikaalisia laskentamalleja koskevien yksinkertaistuksien merkittävyyttä ja tapoja, joilla ajasta riippuvien simulointien tarkkuutta voidaan kehittää puupohjaisten materiaalien osalta.
– Keskeisimpiin havaintoihini kuului se, että harvoin huomioon otettu lämpötilan vaikutus puupohjaisten materiaalien kosteuskapasiteettiin etenkin kylmissä olosuhteissa voi olla merkittävä monissa rakenteiden pitkäaikaisissa lämpö- ja kosteusteknisissä tarkasteluissa. Aihetta on käsitelty hyvin vähän tutkimuskirjallisuudessa, Huttunen sanoo.
Työssään Huttunen hyödynsi sekä uusia että vanhoja laboratoriomittauksia. Niiden avulla hän teki uudentyyppisiä laskennallisia tarkasteluja koskien etenkin huokoista puukuitulevyä, joka on suosittu rakennusmateriaali muun muassa ulkoseinärakenteiden tuulensuojalevynä. Huttusen tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää laajemmin myös mallinnettaessa muita puupohjaisia materiaaleja tietyin ehdoin.
– Kun vertailin eri laskentamallien tuloksia, havaitsin, että puun hygroskooppisen kosteuskäyttäytymisen osalta monipuolisemmat mallit johtivat keskimäärin hiukan parempiin tuloksiin rakenteiden kosteusteknisen toiminnan osalta sekä Suomen nykyisessä että tulevaisuuden ilmastossa. Tulos on myönteinen, koska se osoittaa, että nykyisiä rakennusfysikaalisia laskentaohjelmia ja niillä tehtyjä suunnitteluohjeita käytettäessä rakenteiden kosteustekniseen toimintaan saadaan jonkin verran lisävarmuutta. Tarkemmat laskentamallit parantavat kuitenkin ennusteiden luotettavuutta, hän sanoo.
Huttusen mukaan aihe vaatii kuitenkin selvästi lisää tutkimusta.
Tampereella asuva Petteri Huttunen työskentelee nykyisin Sweco Finland Oy:ssä rakennusfysiikan asiantuntijana.
Väitöstilaisuus torstaina 27. marraskuuta 2025
Rakennustekniikan diplomi-insinööri Petteri Huttusen rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tieteenalaan ja tarkemmin rakennusfysiikan alueeseen kuuluva väitöskirja Hygrothermal Modelling of Sorption-Effects in Vapour Permeable Wood-Based Materials tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Rakennetun ympäristön tiedekunnassa torstaina 27.11.2025 kello 12:00 Hervannan kampuksella, Rakennustalon auditoriossa RG202.
Väitöstä voi seurata myös etäyhteydellä.
Vastaväittäjänä toimii professori Carsten Rode Tanskan teknillisestä yliopistosta (DTU). Kustoksena toimii professori Juha Vinha Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Kuvat

Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja instituutiosta25.11.2025 13:25:23 EET | Tiedote
Maanantaina 8. joulukuuta Tampereen pääkirjasto Metson Lehmus-salissa järjestetään kaikille avoin tapahtuma Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja presidentti-instituutiosta Suomessa. Tilaisuudessa esitellään myös päätulokset vuoden 2024 presidentinvaalien tutkimuksesta.
Väitös: Kulttuurinen maku kertoo poliittisista kannoista – myös Suomessa20.11.2025 15:01:25 EET | Tiedote
Elämäntyylit ja kulttuuriset käytännöt, kuten kulttuurinen maku ja kulttuurin harrastaminen, kytkeytyvät vahvasti sosiaaliseen taustaan ja eriytyvät esimerkiksi sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan. Väitöskirjatutkimuksessaan YTM Sara Sivonen osoittaa, että kulttuurinen eriytyminen liittyy kiinteästi myös poliittiseen orientaatioon, eli poliittisiin asenteisiin ja puoluekantoihin.
Väitös: Jännitetyt sillat kestävät enemmän kuin luultiin – uutta tietoa rakenteiden vaurionsietokyvystä19.11.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Olli Asp selvitti, miten suurten jännitettyjen betonisiltojen kantavuutta voidaan arvioida tarkemmin jännepunosten korroosiovaurioiden yhteydessä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää siltojen turvallisen käytön varmistamisessa sekä korjausresurssien tehokkaammassa kohdentamisessa.
MoniCardi yhteistyöhön maailman johtavan uuden sukupolven siruvalmistajan kanssa12.11.2025 14:43:29 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tuore spinoff-yritys MoniCardi ja yhdysvaltalainen Ambiq ovat julkaisseet yhdessä teknisen selvityksen, joka osoittaa MoniCardin sydänanalytiikan toimivuuden Ambiqin edistyneillä mikrosiruilla. Yhteistyön ansiosta esimerkiksi hyvinvointia ja sydänsairauksia voidaan seurata yhä moninaisimmilla laitteilla entistä helpommin ja tehokkaammin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme