Kaakkois-Suomessa oli lokakuun lopussa 16435 työtöntä työnhakijaa

Kaakkois-Suomessa oli lokakuun lopussa 16435 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä on 622 henkilöä (+4 %) suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Koko maassa työttömiä oli kymmenen prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta (työttömyysaste) alueella oli 13 prosenttia. Kymenlaaksossa osuus oli 13,3 ja Etelä-Karjalassa 12,7 prosenttia. Kunnittain tarkasteltuna korkein työttömyysaste oli Imatralla (15,3 %) ja matalin Lemillä ja Parikkalassa (10 %). Työttömyysaste Kaakkois-Suomessa on koko maata 1,4 prosenttiyksikköä suurempi.

Työttömistä työnhakijoista Kaakkois-Suomessa oli kokoaikaisesti lomautettuja 1349. Tämä on kahdeksan prosenttia kaikista työttömistä. Lomautettujen määrä laski vuodentakaisesta 19 prosenttia. Syyskuusta lomautettujen määrä kasvoi 15 prosenttia.

Työttömien työnhakijoiden määrä nousi kaikkien ELY-keskusten alueilla. Maakunnittain tarkasteltuna Etelä-Karjala oli Suomen ainoa maakunta, jossa työttömien määrä laski vuodentakaisesta (-0,5 %). Seutukunnissa Imatraa lukuun ottamatta työttömien määrä nousi edellisvuoden lokakuuhun verrattuna − eniten Kotka-Haminan seutukunnassa.

Kunnittain tarkasteltuna noin puolessa Kaakkois-Suomen kunnista työttömien määrä kasvoi − eniten Kotkassa (+336 henkilöä). Suhteellisesti kasvu oli suurinta Taipalsaarella (+22 %). Imatralla työttömien määrä väheni selvästi (-144, -8 %).

Kaakkois-Suomen työttömistä työnhakijoista oli lokakuun lopussa ulkomaiden kansalaisia 1874 henkilöä, joista EU-maiden kansalaisia oli 284. Ulkomaalaisten osuus kaikista työttömistä oli Kaakkois-Suomessa 11 prosenttia. Ulkomaan kansalaisten työttömyysaste alueella oli 30,2 prosenttia.

Pitkäaikaistyöttömyys yhä kasvussa

Lokakuun lopussa Kaakkois­Suomessa oli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä 6174. Määrä kasvoi vuodentakaisesta 33 prosenttia. Kaikista alueen työttömistä pitkäaikaistyöttömiä oli 38 prosenttia. Osuus on neljä prosenttiyksikköä pienempi kuin valtakunnallisesti. Pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi kaikissa kaakon seutukunnissa – eniten Kouvolan seudulla. Pitkäaikaistyöttömiä on edelleen eniten Kotka-Haminan seutukunnassa. Kouvolan seutu alkaa jo lähestyä samoja lukemia.

Nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömyyden kasvu jatkui lokakuussa kaikissa muissa seutukunnissa paitsi Imatran seudulla. Työttömiä nuoria oli Kaakkois-Suomessa vuodentakaista kuusi prosenttia enemmän. Nuorten työttömien määrä kasvoi Kymenlaaksossa enemmän kuin Etelä-Karjalassa. Alle 20-vuotiaiden työttömyys laski vuodentakaisesta.

Yli 50-vuotiaita oli alueella työttömänä lokakuussa neljä prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Työttömyys kasvoi monessa ammattiryhmässä

Työttömien määrä kasvoi Kaakkois-Suomessa viime vuoden lokakuuhun verrattuna monessa ammattiryhmässä. Määrällisesti eniten lisääntyi palvelu- ja myyntityöntekijöiden sekä erityisasiantuntijoiden työttömyys. Suhteellisesti eniten työttömyyden kasvua oli johtajien ammattiryhmässä. Eniten väheni ammatteihin luokittelemattomien ryhmien työttömyys. Myös maanviljelijöiden ja metsätyöntekijöiden sekä sotilaiden työttömyys oli laskussa.

Työttömyys laski Kaakkois-Suomessa edellisvuoteen verrattuna alemman perusasteen tutkinnon suorittaneilla, alimman korkea-asteen suorittaneilla, tutkijakoulutetuilla sekä koulutusaste tuntematon -ryhmässä. Muilla koulutusasteilla työttömien määrä nousi.

Uusien avoimien työpaikkojen määrä kasvoi Kouvolassa

Kuntien työllisyyspalveluissa oli lokakuun aikana avoinna 529 uutta työpaikkaa. Paikkoja oli 32 prosenttia (-252 kpl) vähemmän kuin vuosi sitten. Valtakunnallisesti uusia avoimia työpaikkoja oli vuodentakaista 15 prosenttia enemmän. Työpaikkailmoitusten määrä kasvoi Kouvolan seutukunnassa, mutta väheni muualla Kaakkois-Suomessa.

Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi erityisasiantuntijoiden ammattiryhmässä. Ilmoitukset avoimista työpaikoista vähenivät eniten palvelu- ja myyntityöntekijöiden ja asiantuntijoiden ammattiryhmissä. Eniten uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin myyjille, lähihoitajille, kiinteistöhuollon työntekijöille, rakennussähköasentajille ja maansiirtokoneiden kuljettajille.

Erot tilastoinnissa vaikeuttavat avointen työpaikkojen vertailua vuodentakaiseen. Kaikki työmarkkinatorille ilmoitetut työpaikat eivät tilastoituneet työnvälitystilastoon loppuvuoden 2024 aikana. Toisaalta tänäkään vuonna ilmoitetuista työpaikoista kaikki eivät ole tilastoituneet millekään alueelle eli ovat mukana vain koko maan työpaikkamäärissä.

Valmennusten ja omaehtoisen opiskelun osallistujamäärät nousivat

Lokakuun lopussa Kaakkois­-Suomessa oli aktivointiasteeseen laskettavien palveluiden piirissä 4417 henkilöä (-20 %). Aktivointiaste oli 21 prosenttia. Laajan työttömyyden eli työttömien työnhakijoiden ja palveluissa olleiden yhteismäärä oli lokakuussa vajaat 20900. Määrä on noin 500 henkilöä pienempi kuin vuotta aikaisemmin.

Palkkatuella työllistettyjen määrä väheni vuodentakaiseen verrattuna 33 prosenttia. Enemmistö työllistetyistä (84 %) oli yksityisellä sektorilla. Valtiolla ei ollut lainkaan työllistettyjä.

Työvoimakoulutuksessa tai omaehtoisessa koulutuksessa oli yhteensä 2081 henkilöä. Valmennusten ja omaehtoisen opiskelun osallistujamäärät nousivat, muissa palveluissa osallistujia oli edellisvuotta vähemmän.

Laajan työttömyyden ja palveluissa olevien määrässä on huomioitava, että uuden asiakasrekisterin käyttöönoton jälkeen tiettyjä palveluita koskevien tietojen siirtymisessä on ollut ongelmia. Ongelmat koskevat erityisesti työvoimakoulutusta, valmennuksia ja mahdollisesti myös työkokeiluja, joiden lukumäärät voivat olla liian pieniä.

Tiedot ilmenevät KEHA-keskuksen työnvälitystilastosta.